Innostavia kokemuksia laulupajoista

”Tunsin oloni oudoksi, koska tällaista ei yleensä tehdä, mutta samalla tuntui hienolta tehdä tätä. Ajattelin vaipuvani menneisyyteen ja laulavani luostarissa.”

”Tuntui hassulta.”

”Ensin oli alkushokki koska uusi asia mutta sitten keskittyi harjoitukseen. Rentoutti kehoa.”

”Kehossa tuntui värinää ja rentoutumista.”

Teini-ikäisten suomalaisten palautteet tutkimushankkeemme työpajoista ovat mainiota luettavaa. Vastaajat kertovat, mitä he ovat tunteneet harjoituksen aikana kehossaan ja toisaalta mitä he ovat samanaikaisesti ajatelleet mielessään. Tutkimuksen tekijöinä iloitsemme vastauksista: kyllä kannatti kysyä! Vastauksissa on paljon yllättävää, sellaista, jota ei kysymättä koskaan saisi selville.

Työpajoissa haemme vastauksia kysymykseen, miten nykyajan ihminen kokee Tuomas Akvinolaisen liturgioiden laulut. Ensimmäisen vastauksentyngän annamme itse: fyysisessä kokemuksessa täytyy olla jotain samaa kuin keskiajan ihmisenkin kokemuksessa, koska keho instrumenttina, äänen synnyttäjänä ja sen kokijana, on täsmälleen samanlainen kuin vuosisatoja sitten.
Luonnollisesti tapamme kuulla on muuttunut. Niin on muuttunut myös näkemisen, tuntemisen, ehkä haistamisen, maistamisen ja kokonaisvaltaisen kokemisen tapa. Nykyihminen näkee elämässään miljoonia kuvia ja kuulee suunnattomat määrät ääniä, joita hänen esivanhempansa eivät voineet edes kuvitella olevan olemassa. Mutta koska keho on samanlainen, tapa tuntea ääntä resonanssina kehossa voidaan rekonstruoida nytkin aivan samanlaisena kuin kauan sitten.
Tämäkin vaatii harjoitusta. Olemme tottuneet ajattelemaan, että ääniä vain kuullaan. Niiden tunteminen värähtelynä kehossa edellyttää yleensä vähän opastusta ja keskittymistä asiaan. Tätä teemme työpajoissa, jota tutkimushankkeessa järjestetään eri-ikäisille, eri taustoista tuleville ihmisille Suomessa ja muuallakin.

Työpajatyöskentely on jo tähän mennessä osoittautunut menestyksekkääksi tavaksi sekä tehdä tutkimusta että levittää asiasta tietoa samanaikaisesti. Ryhmät ovat olleet osanottajien iästä riippumatta hyvin motivoituneita ja jakaneet kokemuksiaan auliisti.

Monelle on ollut mielekäs kokemus saada tuntumaa Tuomas Akvinolaisen liturgioihin ja niiden kautta keskiaikaiseen latinankieliseen lauluun. Hilkka-Liisa Vuoren jo yli kaksikymmentä vuotta kehittämä pedagogiikka on mahdollistanut sen, että ryhmiin voidaan ottaa kaikki halukkaat näiden ”laulutaidoista” riippumatta. Jokainen pystyy osallistumaan ja saamaan työpajasta jotakin, on sitten ”ihan pihalla” (sitaatti teini-ikäisen palautteesta) tai vaikka musiikin ammattilainen.

Työpajat aloitettiin syksyllä 2015 ja niitä jatketaan 2016 keväällä. Tulosten vertailu tulee olemaan kiehtovaa.

Johanna Korhonen
laulaja, palautteiden kokoaja ja analysoija

Photo credits: Marika Räsänen