Kankaisiin kätketyt reliikit

Teksti: Seppo Heikkinen

Tammikuun 28. vietetään Tuomas Akvinolaisen translaation, eli hänen reliikkiensä siirron, keskiaikaista muistopäivää (nykyään juhlapäivää). Tuomaan ruumiista ja sen hallussapidosta olivat monet tahot kiistelleet jo satakunta vuotta, ennen kuin paavi Urbanus V myönsi vuonna 1368 Tuomas ruumiin ja pään dominikaaneille. Samassa yhteydessä hän määräsi ne siirrettäväksi Italiasta veljien Toulousen kirkkoon Ranskaan.

Vielä paavin määräyksenkään jälkeen ei oltu selvillä vesillä: monet havittelivat ruumista edelleen tai vastustivat sen siirtämistä. Dominikaanit joutuivat turvautumaan monenlaisiin agenttikirjallisuudestakin tuttuihin keinoihin harhautuksineen ja salaisine viesteineen, jotta he saisivat ruumiin turvallisesti Italian ulkopuolelle. Paavi näyttää tässä yhteydessä suoranaiselta ”spymasterilta” antaessaan reliikkien siirtäjille yksityiskohtaiset ohjeensa, kuten seuraava katkelma Tuomaan translaatiota kuvaavasta Historiasta osoittaa. Tilanne muistuttaa jollain tavalla nykyistä kansainvälistä rokotekauppaa, mutta sairauksiahan Tuomaan reliikitkin paransivat…

[Dominikaani]sääntökunnan mestari [Helias Raimondus] otti vastaan Pyhän Tuomaan ruumiin ja pään korkeimman Jumalan ja hänen maanpäällisen sijaisensa paavin lahjana, joka armollisesti ja suosiollisesti oli palautettu sääntökunnalle ja siirretty sen haltuun, kiittäen parhaan kykynsä mukaan, ja vartioi niitä palavaa rakkautta ja mitä suurinta hartautta osoittaen. Tämän jälkeen sääntökunnan mestari kuitenkin lähestyi paavia pyytäen nöyrästi, että tämä suvaitsisi antaa neuvoa ja apua pyhän ruumiin ja pään siirtämiseen. Paavi myöntyi tähän pyyntöön tyynin ilmein ja antoi määräyksensä puhuen mestarille viipymättä suuren ilon ja täyden hartauden hengessä: ”Katso ja pidä huoli siitä, että sijoitat pyhän ruumiin päineen, sopivaan kankaaseen kiedottuna, samaan arkkuun, maalautat vaakunamme arkkuun ja naulautat arkun ylle bullamme, jonka laadimme tästä asiasta ja luovutamme teille välittömästi. Tämän jälkeen katso, että koko arkku päällystetään mustalla tai ruskealla kankaalla ja kaikki tämä pannaan yhteen mantteliin. Ja määrää kaksi veljeä kantamaan manttelia. Sinun ei kuitenkaan tule olla missään heidän lähellään; heidän tulee aina kulkea joukosta erillään sinun edelläsi niin että nautit lounaasi siellä, missä he ovat nukkuneet, ja päivällisesi siellä, missä he ovat nauttineet lounaansa. Ja käske heidän jättää jälkeensä sellaisia ennalta sovittuja viestejä, että voit välittömästi tietää heidän hyvät tai huonot uutisensa. Ja jos jotain epäonnista sattuisi, miltä Jumala ja pyhimys varjelkoot, sinun tulisi pysyä ruumiin kanssa siellä, missä se onkin, ja lähettää luokseni veljiä tai muita, niin korjaan tällaiset ongelmat Jumalan avulla. Jos Herra on matkallesi suotuisa, kuten vakaasti toivon, sinun tulisi edetä Toulouseen ja sijoittaa pyhä ruumis päineen kappeliin nimeltä del Pheretra, missä kaupungin väki ottaa ruumiin vastaan, vie sen pois kappelista ja kantaa sen kunnioittavasti saarnaajaveljien luostarin kirkkoon Toulousessa.”

Näin sanoin paavi päätti ohjeistuksensa. Reliikkisaattue vältti matkan vaarat ja saapui noin puoli vuotta paavin luota lähtönsä jälkeen Toulouseen. Ruumis ja pää vietiin ensin paavin ohjeen mukaan del Pheretra kappeliin Toulousen ulkopuolelle 27. tammikuuta ja seuraavana päivänä se siirrettiin kaupungin muurien sisäpuolelle suurin kunnianosoituksin.

Kuva: Toulousen keskiaikainen dominikaanikirkko 28. tamikuuta 2016. Tuomaan reliikit ovat kunnioitettavina pääalttarilla, kultabrokadikankaalla päällystetyssa rasiassa (MR).