Pyhimykset osana myöhäiskeskiajan arkea
Kirjoitimme yhdessä Sari Katajala-Peltomaan ja Jenni Kuulialan kanssa tutkimuksen, joka sai nimekseen Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä. Eletty usko myöhäiskeskiajalla (Gaudeamus 2022). Teos avaa myöhäiskeskiajan ihmisten arkea ja arjen logiikkaa merkillisten ihmekertomusten kautta. Teoksessa syvennytään analysoimaan ihmeitä, joissa pyhimykset toimivat jumalaisen voiman välittäjinä parantaen erilaisista sairauksista ja pelastaen kiperistä tilanteista. Kertomusten mukaan esimerkiksi ramman luut saattoivat ihmeellisesti suoristua ja liikuntakyky palautua, tai mykän suuhun kasvaa kieli niin, että tämä sai puhekykynsä takaisin. Jopa päiväkausia kuolleena maanneen aasin kerrottiin heränneen henkiin Toulousessa pyhän Tuomas Akvinolaisen ansiosta.
Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä -tutkimuksen lähteinä ovat pääasiassa pyhimysten kanonisaatioon liittyvät materiaalit 1200–1400-lukujen läntisestä Euroopasta. Teoksen johdannossa avataan kanonisaatioprosessien tuottamaa aineistoa ja sen tutkimisessa keskeistä metodologiaa. Teoksessa keskiaikaisia ihmekertomuksia tulkitaan eletyn uskon käsitteen avulla, jolloin uskon rooli on usein löydettävissä prosesseista rakentuneena syvälle ihmisten sosio-kulttuuriseen kokemuspiiriin. Vaikka teos pääosin käsittelee myöhäiskeskiaikaa, se avaa näkökulmia länsieurooppalaiseen kristilliseen traditioon ja auttaa lukijaa ymmärtämään maanosan kulttuurista erilaisuutta.
Teosta voi tilata Gaudeamuksen verkkokaupasta.
Alla on hieman listaa verkosta vapaasti luettaviin arvosteluihin ja keskusteluihin, joissa tutkimuksemme tavalla tai toisella esiintyy
