Tuomas Akvinolainen – syntymä taivaalliseen elämään
750 vuotta sitten, eli 6. maaliskuuta 1274, dominikaaniveli Tuomas Akvinolainen kuoli eteläitalialaisessa sisterssiläisluostarissa, Fossanovassa. Tuomaan pyhimykseksi julistamista varten kirjoitetuissa teksteissä hänen kuolemanhetkensä kuvataan pyhimykselle sopivaksi: hän tunnusti syntinsä, sai viimeisen voitelun ja nukkui rauhallisesti pois. Samaan aikaan Fossanovan luostarin yläpuolella nähtiin komeetta, tai tähti, kolmen päivän ajan.
Tuomaksen kuolema Fossanovassa oli odottamaton ”aksidentti”, hän ei ollut tuolloin vielä kovin vanha (n. 49/50-vuotias) eikä merkittävästi sairastellut. Hän oli matkalla Napolista Lyoniin kirkolliskokoukseen, minne hänet oli kutsuttu erityisasiantuntijana keskusteluihin liittyen kreikkalaisortodoksisuuteen. Mukanaan hänellä oli tärkeimmät kirjoituksensa liittyen aiheeseen, sekä muita tekstejä, jotka olivat keskeneräisiä, ja joita hän kuumeisesti työsti.
Kuolema sisterssiläisluostarissa, kaukana sivistyskeskuksista ja poissa ”kotoa” eli Napolin dominikaanikonventista aiheutti melkoisen shokin. Esimerkiksi Pariisin yliopiston taiteiden tiedekunta vaati saada tietyt Tuomaksen valmiit ja keskeneräiset kirjoitukset, joita hän kuljetti mukanaan, lähetettäväksi heille Pariisiin. Samalla he pyysivät saada Tuomaan ruumiin kunnioitettavakseen ja haudattavakseen muiden yliopiston suurmiesten joukkoon. Tiedekunta katsoi niin tekstit kuin ruumiinkin omaisuudekseen; olihan Tuomas työstänyt kirjoituksia ollessaan Pariisin yliopiston opettaja kahteen kertaan ennen Napolin pestiään. Lisäksi häntä pidettiin ”Pariisin omana poikana”, yliopistossa koulutettuna.
Kirje saapui dominikaaneille, joilla ei tekstejä ollut, eikä ruumista – eivätkä sisterssiläiset halunneet luopua niistä. Siitä minne Tuomaan käsikirjoitukset lopulta joutuivat ei ole selkeää tietoa. Dominikaaneilta kesti lähes sata vuotta saada Tuomaan ruumis haltuunsa. He siirsivät sen konventtiinsa Toulouseen. Pariisi sai lopulta vain käsivarren, kesällä 1369.
Kuolemastaan huolimatta Tuomas elää yhä poikkeuksellisella tavalla. Sen lisäksi että hänet julistettiin pyhimykseksi vuonna 1323, ja on tästä alkaen kuulunut katolisen kirkon liturgiassa muistettaviin pyhimyksiin, hänen maineensa teologina on vuosisatojen kuluessa vain vahvistunut. Vuosi 2024 on suuri Tuomaan juhlavuosi ja juhlatapahtumat jakautuvat koko vuodelle. Juuri tänään häntä voidaan juhlia kirkon liturgiassa vain poikkeustapauksissa, koska juhlapäivä osuu paastonajalle.
***
Kuva: Avvenire-sanomalehdestä (28.1.2024), joka julkaisi nykyisen Tuomaan liturgisen juhlapäivän 28. tammikuuta kunniaksi useita artikkeleita