Siitepölytiedotteet
Turun yliopiston siitepölytiedotus on julkaissut siitepölykauden aikana siitepölytiedotteita vuodesta 1976. Tiedotteissa kerrottaan tilannetiedot ja kolmen päivän ennuste tärkeimpien allergiakasvien siitepölymääristä (pähkinä, leppä, koivu, heinät, pujo ja tuoksukki) sekä Cladosporium– ja Alternaria-homesienten itiöpitoisuuksista ilmassa. Lyhyitä tiedotteita julkaistaan tarvittaessa myös siitepölykauden ulkopuolella, jos esimerkiksi muualta Euroopasta tulevat kaukokulkeumat kohottavat ilman siitepölypitoisuutta. Vuosina 2016-2023 Norkko-tiedotuspalvelussa hyödynnettiin SmartPollen teknologiaa, ja se tuotettiin yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.
Vuonna 2024 siitepölytiedotteita ajankohtaisesta siitepölytilanteesta sekä ennuste siitepölytilanteen etenemisestä julkaistaan Norkko-palvelussa kolme kertaa viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.
Miten siitepölytiedote syntyy?
Siitepölytiedotteen pohjaksi tarvitaan tietoa ilman siitepölypitoisuuksista. Apuna käytetään myös tietokonemalleja, jotka ennustavat eri lajien siitepölymääriä ja liikkeitä ilmakehässä, sekä sääennustemalleja. Tiedot ilman siitepölypitoisuudesta saadaan ilmanäytteistä, jotka analysoidaan laboratoriossa valomikroskoopilla. Näytteiden preparointi ja analysointi sekä analysointitulosten ja tietokonemallien pohjalta laadittavien siitepölyennusteiden tekeminen ovat aikaa vievää työtä.
Ulkoilman siitepölynäytteet kerätään Burkard-keräimellä. Keräin imee sisälleen ilmaa ja ilmassa olevat hiukkaset tarttuvat laitteen tahmeaan keräysnauhaan. Keräin sijoitetaan sopivalle paikalle riittävän korkealle maanpinnasta, yleensä jonkin rakennuksen katolle. Keräimen nauha vaihdetaan muutaman päivän välein.
Burkard-keräimen nauhasta valmistetaan laboratoriossa näytteitä. Kustakin päivästä tehdään oma näyte.
Mikroskoopin ääressä näytteistä lasketaan, kuinka monta siitepölyhiukkasta on kunakin vuorokautena jäänyt nauhaan. Joinakin päivinä vuodenajasta ja säästä riippuen näytteestä ei löydy lainkaan siitepölyhiukkasia, mutta esimerkiksi koivun kukinnan huipulla laskettavaa voi olla useita satoja siitepölyhiukkasia vuorokaudessa.
Kaikki nauhalle jääneet siitepölyhiukkaset määritetään mahdollisimman tarkkaan suku- tai heimotasolle. Lisäksi nauhoilta lasketaan Cladosporium– ja Alternaria -homesienten itiöt. Kuvassa koivun siitepölyhiukkasia valomikroskoopin läpi nähtynä.
Lopuksi laaditaan siitepölyennuste, jossa apuna käytetään ilmanäytteistä saatuja tietoja ilman siitepölypitoisuudesta eri puolilla Suomea. Lisäksi apuna käytetään siitepölyjen leviämistä ennustavia tietokonemalleja. Valmis tilannetieto ja ennuste päivitetään Norkko-palveluun.
