Siitepölytiedotteet
Turun yliopiston siitepölytiedotus tuottaa siitepölykauden aikana kerran viikossa ilmestyvän siitepölytiedotteen. Tiedote julkaistaan perjantaisin Norkko-palvelussa.
Tiedotteissa kerrotaan tilannetiedot ja viiden päivän ennuste tärkeimpien allergiakasvien siitepölymääristä (pähkinä, leppä, koivu, heinät, pujo ja tuoksukki) sekä Cladosporium– ja Alternaria-homesienten itiöpitoisuuksista ilmassa.
Lyhyitä tiedotteita julkaistaan tarvittaessa myös siitepölykauden ulkopuolella, jos esimerkiksi muualta Euroopasta tulevat kaukokulkeumat kohottavat ilman siitepölypitoisuutta.
SmartPollen-teknologiaa hyödyntävä Norkko-tiedotuspalvelu tuotetaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.
Miten siitepölytiedote syntyy?
Siitepölytiedotteen pohjaksi tarvitaan tietoa ilman siitepölypitoisuuksista. Apuna käytetään myös tietokonemalleja, jotka ennustavat eri lajien siitepölymääriä ja liikkeitä ilmakehässä, sekä sääennustemalleja. Tiedot ilman siitepölypitoisuudesta saadaan ilmanäytteistä, jotka analysoidaan laboratoriossa valomikroskoopilla. Näytteiden preparointi ja analysointi sekä tietokonemallin muokkaaminen analysointitulosten pohjalta ovat aikaa vievää työtä.
Ulkoilman siitepölynäytteet kerätään Burkard-keräimellä. Keräin imee sisälleen ilmaa ja ilmassa olevat hiukkaset tarttuvat laitteen tahmeaan keräysnauhaan. Keräin sijoitetaan sopivalle paikalle riittävän korkealle maanpinnasta, yleensä jonkin rakennuksen katolle. Keräimen nauha vaihdetaan muutaman päivän välein.
Burkard-keräimen nauhasta valmistetaan laboratoriossa näytteitä. Kustakin päivästä tehdään oma näyte.
Mikroskoopin ääressä näytteistä lasketaan, kuinka monta siitepölyhiukkasta on kunakin vuorokautena jäänyt nauhaan. Joinakin päivinä vuodenajasta ja säästä riippuen näytteestä ei löydy lainkaan siitepölyhiukkasia, mutta esimerkiksi koivun kukinnan huipulla laskettavaa voi olla useita satoja siitepölyhiukkasia vuorokaudessa.
Kaikki nauhalle jääneet siitepölyhiukkaset määritetään mahdollisimman tarkkaan suku- tai heimotasolle. Lisäksi nauhoilta lasketaan Cladosporium– ja Alternaria -homesienten itiöt. Kuvassa koivun siitepölyhiukkasia valomikroskoopin läpi nähtynä.
Lopuksi muokataan tietokonemallin luomaa siitepölyennustetta käyttäen apuna sääennustemalleja sekä ilmanäytteistä saatuja tietoja ilman siitepölypitoisuudesta eri puolilla Suomea. Valmis tilannetieto ja ennuste päivitetään Norkko-palveluun sekä lähetetään suoraan medioille.
