Toimivia tapoja koodata Turun normaalikoulussa 

Turun normaalikoulussa koodaamista on toteutettu monin eri tavoin lehtorien mieltymyksistä riippuen. Pääsääntöisesti koodaamiskokonaisuudet on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä opetusharjoittelijoiden kanssa.

Koodaus osana eri oppiaineiden tunteja

Alkuopetuksessa muutamat luokat tutustuivat koodaukseen osana eri oppiaineiden tunteja yhden viikon aikana. Koodaus aloitettiin kehollisilla harjoituksilla, esimerkiksi Koodari käskee -leikillä, ja pohdittiin, missä kaikkialla ympärillämme on koodia. Päätavoite oli, että oppilas ymmärtää komentojen idean ja koodauksen merkityksen arjessa. Harjoittelun välineenä käytettiin mm. Bee-Bot-robotteja ja oppikirjan koodaustehtäviä. 2.-luokkalaiset tutustuivat myös ensimmäiseen graafiseen koodausympäristöön.

Koodaus erillisenä projektina

Viidennen luokan oppilaat ohjelmoivat viikon ajan toiminnan ja erilaisten sovellusten avulla kuudessa eri pajassa. Viikkoon virittäydyttiin ohjelmointitanssilla. Aloituksen avulla oppilaat ymmärsivät, että koodaus on yksinkertaisesti toimintaohjeiden noudattamista. Koodaamista harjoiteltiin graafisessa ympäristössä ScratchJr-sovelluksella. Oppilaan oli tarkoitus saada hahmo liikkumaan niin, että saadaan piirrettyä neliö. Koodin sai lisätä ääntä, muuttaa kuviota tai vaihtaa hahmoa. Langattomaan tiedonsiirtoon oppilaat tutustuivat micro:bit-materiaalin avulla. Oli palkitsevaa nähdä led-valojen syttyvän micro:bittiin. Code.org-sivustolla oppilaat harjoittelivat ohjelmoimaan Minecraft-pelin avulla. Tavoitteena oli ratkaista koodi ja edetä mahdollisimman pitkälle. Bitteihin ja kirjainbinäärikoodeihin tutustuttiin Linda Liukkaan ohjelmointipaketin avulla. Oppilaat pääsivät muun muassa kirjoittamaan oman nimensä binäärimuodossa.


Koodaus oppimisen välineenä

Turun normaalikoulun lehtori Jari Sorvari on toteuttanut lukuisia ohjelmointi-, koodaus- ja robotiikkaprojekteja luokkiensa kanssa. Niiden sisältö ja aihepiirit ovat vaihdelleet sen hetkisen luokan taitotasosta riippuen. Jarin mielestä liian sitovat käytänteet rajoittavat opettajan pedagogista vapautta ja ryhmän yksilöllistä huomiointia. Hänen 4.-luokassaan on muun muassa koodattu tomaattiruukkujen mullan kosteutta mittaava ohjelma micro:bitillä tomaatin kasvun optimoimiseksi. Lisäksi on rakennettu Lego-robotteja ongelmakeskeistä opetusmenetelmää hyödyntäen ja oppilaiden omien suunnittelemien mukaisesti. Sorvarin mukaan koodaus on mielekkäintä integroida muihin oppisisältöihin, jolloin se toimii oppimisen välineenä – ei vain kohteena.

Sorvarin kaltaisia ohjelmointi-, koodaus- ja robotiikkaopetusta oppisisältöihinsä yhdisteleviä opettajia ei valitettavasti riviopettajista montaa löydy. Valtaosa lehtoreista koodaa opetussuunnitelman minimimäärän, mutta paloa enemmälle ei ole. Heidän mielestään yhteiset käytänteet, vuosikohtaiset suunnitelmat, sovitut alustat ja tiettyihin harjoitteluihin sidotut koodausviikot tai -projektit ovat mielekkäimpiä ja tehokkaimpia. Kun koodaus ei ole oma vahvuus, yhteiset toimintatavat auttavat ja motivoivat.

Kati Aavikko, Katrine Arbøl-Lilleberg ja Muusa Vähäsarja

» FCLab.fi