Tapahtumat

Tulevat

TYKE järjestää syksyllä monenlaista ohjelmaa, muun muassa Tyke-kahveja ja vuosiseminaarin, jonka aihe on tänä vuonna ruoka.

Tervetuloa Turun yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen verkoston kaikille avoimeen seminaariin teemalla RUOKA.

Aika/Time: 29.11.2024 klo 10.00-15.30
Paikka/Venue: Turun yliopisto, Publicum, Sali/room Pub5 & Zoom

Aikataulu / schedule:

10.00 Seminaarin avaus / Opening of the seminar: Salla Tuomivaara

10.15 Keynote 1: Kadri Aavik: The role of institutions in transitioning to a plant-based food system: The case of the European Union school milk scheme

11.15 tauko/break

11.30 Freja Högback: State implementation of norms for (hyper)masculinity and meat eating through military service and prison

12.00 Tiina Salmia: Consumable Bodies – Eating, Sex, Gender and Species in Iiu Susiraja’s Meat Model 1 and 2 Self-Portraits

12.30 lounas

13.30 Marianna Lammi: Fish are fliends, too! How contemporary children’s literature turns absent referents into present ones

14.00 Keynote 2: Annika Lonkila: Eläintuotannon paradigmat kestävyysmurroksen esteenä?

15.00-15.30 Helinä Ääri: Munia ja suukkoja suostumuksetta/suostumuksella Anni Polvan viihderomanssissa Kumman teistä otan (1959)

Publicumiin tulevien ei tarvitse ilmoittautua seminaariin ennakolta. Zoom-linkin saat sähköpostitse Helinä Ääreltä (hekaki[ät]utu.fi). Lämpimästi tervetuloa seminaariin!

Vuosiseminaarin jälkeen vietämme pikkujouluja omakustanteisesti ravintola Delhi Darbarissa (Hämeenkatu 8) klo 18 alkaen. Ilmoittautumiset pikkujouluihin Helinälle 26.11. mennessä. Lämpimästi tervetuloa kaikki nykyiset ja tulevat tykeläiset!

Ravintola toivoo saavansa tietää ainakin suurimman osan tilauksista etukäteen. Mikäli siis mahdollista, kerrothan ilmoittautumisviestissäsi, mitä haluaisit syödä. Menu löytyy osoitteesta https://www.delhidarbar.fi/fi/menu

Keynote-luentojen ja esitelmien abstraktit:

Annika Lonkila:
Eläintuotannon paradigmat kestävyysmurroksen esteenä?

Suomalainen eläintuotanto on monin tavoin kestämätöntä. Haasteet liittyvät tuotannon ilmastovaikutuksiin, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, eläinten hyvinvointiin, eläintautien leviämiseen, vesistöjen saastumiseen, huoltovarmuuteen, maatilojen kannattavuuskriisiin ja viljelijöiden jaksamiseen. Ulkoisiin tuotantopanoksiin perustuva tuotantologiikka on mahdollistanut eläintuotteiden kulutuksen räjähdysmäisen kasvun, mikä taas on aiheuttanut ihmisille monia terveysongelmia. Vaikka eläintuotannon ongelmat on tunnistettu keskeisten toimijoiden keskuudessa jo pitkään, järjestelmää ei ole saatu siirrettyä kestävälle polulle. Esitetyt ratkaisut ovat usein pinnallisia eivätkä muuta eläintuotannon rakenteita, valtasuhteita tai niitä tukevia arvoja ja ajattelutapoja – siis suomalaisen eläintuotannon paradigmoja. Paradigmoille on leimallista niiden itsestään selvyytenä otettu luonne ja asema ”politiikan ulkopuolella” tai jopa luonnonlakina.

Tutkimushankkeessamme olemme sukeltaneet ruoka- ja maatalouspolitiikan historiaan ymmärtääksemme suomalaisen eläintuotantoa ohjaavia paradigmoja. Politiikkadokumenteista, tutkimuskirjallisuudesta ja keskeisten ruokajärjestelmän toimijoiden ja asiantuntijoiden haastatteluista koostuva aineisto ulottuu 1950-luvusta nykyaikaan. Esitämme, että suomalaista eläintuotantoa ja eläintuotteiden kulutusta ohjaa neljä paradigmaa: tehokkuuden, yksilöllisyyden, poikkeuksellisuuden ja eläinten syömisen paradigmat. Nämä paradigmat ovat luonteeltaan hitaita ja vastustuskykyisiä muutoksille, ja ne pyrkivät säilyttämään järjestelmän nykytilan. Paradigmojen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen on ensimmäinen askel niiden muuttamiseksi: eläintuotantoa ja esimerkiksi sen jatkuvaa kasvua eivät ohjaa luonnonlait vaan aineellis-diskursiiviset sommitelmat, joita on mahdollista muuttaa.

Kadri Aavik:
The role if institutions in transitioning to a plant-based food system:
The case of the European Union school milk scheme

In this talk, I examine—from vegan and critical animal studies perspectives—the role of institutions in transitioning to a plant-based food system as a more ethical and sustainable way of relating to non-human life and the planet. Specifically, I consider the European Union (EU) school fruit, vegetables and milk scheme as a case of institutional speciesism and resistance to moving beyond animal-based food systems. This scheme, which according to the European Commission is designed to promote sustainability and children’s health goals, allocates an annual budget of over €90 million to providing cow’s milk in the member states’ educational institutions and is linked to the EU’s major subsidies to animal-based agriculture. The scheme and the EU’s rhetoric around it ignores established evidence of the negative impact of animal-based food on the environment and human health, not to mention on non-human animals. As such, it undermines the EU’s pledge to the green transition and its legally binding commitment to the Paris Agreement.

I consider how the EU’s provision of cow’s milk in the member states education systems constitutes a case of institutional speciesism and greenwashing. I explore how it normalises the consumption of cow’s milk among schoolchildren, as part of the hidden curriculum and the practical everyday implications of this in kindergartens—especially for practicing veganism—, based on the experiences of vegan parents of preschool children in Estonia.

For veganism to spread, its institutional acceptance and support are of key importance, as institutions can enable or hinder moving towards more ethical and sustainable human-animal relations and food systems. I argue that the EU’s milk provision in the education system, while presented as universally beneficial, relying on the taken-for-granted idea of cow’s milk as a “natural” and “healthy” drink for children, is a major manifestation of institutional speciesism and advances the capitalist interests of animal farmers first and foremost. As such, it represents an institutional failure on several fronts, working against the goals of animal wellbeing, human health and climate sustainability.

Freja Högback: State implementation of norms for (hyper)masculinity and meat eating through military service and prison

In this presentation, I will talk about what some of the vegan men I interviewed for my doctoral dissertation on veganism in Finland shared with me in relation to military service and prisons in Finland. bell hooks, who has extensively written on issues of gender, race and class, writes that the men who oppose the state monopoly of violence, exercised by the police and military, probably go through great difficulties in life because of this (hooks 2004, 74). Some men that I interviewed indeed faced consequences in various forms, one of which was prison.

The military plays a considerable role in norm-making work and is an area where hegemonic masculinity is formed (Vinnari 2010, 64; Connell 1995, 100). This often happens together with a maintenance of meat norms (Holmberg 2024, 19; Kildal and Syse 2017, 74), where meat is imagined to be a masculine food (Adams 1990). An idea also exist about men in war needing meat on the front (Shprintzen 2016, 228–229). Being a male vegan can thus challenge dominant images of masculinity in the military and in prison in Finland, and can have consequences for the vegans themselves. In the presentation I examine how meat eating is institutionally created as masculine via compulsory military service in Finland through the stories of interviewees.

Adams, Carol J. 1990. The Sexual Politics of Meat: A Feminist-Vegetarian Critical Theory. The Continuum Publishing Company, New York
Connell, R. W. 1996. Maskuliniteter. Diadalos. Göteborg.
Holmberg, Arita. 2023. Bodies that challenge the military social order: unpacking institutional resistance against veganism in the military. Critical Military Studies, 1-21.
hooks, bell. 2004. The Will to Change: Men, Masculinity, and Love. Washington Square Press.
Kildal, Charlotte Lilleby, och Karen Lykke Syse. 2017. Meat and Masculinity in the Norwegian Armed Forces. Appetite. Vol. 112. 69-77.
Shprintzen, Adam D. 2016. “Are Vegetarians Good Fighters?”: World War I and the Rise of Meatless Patriotism. In Critical Perspectives on Veganism, edited by Jodey Castricano, and Rasmus R. Simonsen, Springer International Publishing AG, 2016.
Vinnari, Markus. 2010. Past, present and future of eating meat in Finland. Uniprint. Turku.

Tiina Salmia: Consumable Bodies – Eating, Sex, Gender and Species in Iiu Susiraja’s Meat Model 1 and 2 Self-Portraits

Artist Iiu Susiraja poses in her underwear with her mouth open seductively while holding packages of meat wrapped in plastic in two self-portrait photographs titled Meat model 1 and 2 (2020). Susiraja’s photographs point out the gendered politics of eating meat, ridicule hierarchical dichotomies of Western culture (such as women and non-human animals as objects compared to a male subject) and parodies consumer culture. According to posthuman ecofeminist Stacy Alaimo human corporeality is intertwined in the more-than-human world and its interactions with other bodies constantly shape it. Alaimo calls this intertwining trans-corporeality. In this presentation, I claim that Susiraja’s photographs indicate such a bodily connection with the material world that can be conceptualized as trans-corporeal, and by doing so challenge to examine questions of anthropocentrism and multispecies entanglements. Dead animal meat and living human flesh are equated with the composition, exposure, and colors of Meat Model 1 and 2 photographs, referring to objectified, consumable bodies. In this presentation, in a reading inspired by posthuman feminism and new materialism, of Susiraja’s Meat Model photographs, I will analyze eating as a gendered bodily process in which social practices are intertwined, and which opens crucial perspectives to human–animal relations. By examining the photographs, I will discuss the asymmetrical power-relations of eating, sex, gender and species.

Marianna Lammi: Fish are fliends, too! How contemporary children’s literature turns absent referents into present ones

Sausages, turkey, ham, cheese, milk, cakes, pancakes, wild boar, pizza, and hot dogs. These are some of the most relished foods depicted in children’s literature. Whilst devoured, animal-derived foods in children’s literature are what ecofeminist Carol J. Adams has famously called absent referents. The nonhuman animals, their lives, deaths and the processes of handling their body parts and byproducts are commonly not referred to. Even in the small sample of books that discuss the food’s origin, the individual animal whose body is converted to consumption is decisively removed from her flesh.

In this presentation, I discuss an issue Adams has paid less attention to: how meat and other animal products can turn into present referents. I examine this question in the context of contemporary children’s literature, mainly picturebooks.

The simplest way is to replace animal-derived foods with plant-based options. The introduction of vegetarian (most often vegan) foods has become widespread in Finnish children’s literature around the 2020s. Plant-based foods are a weak referent of the usually absent nonhuman animal. Nevertheless, they indicate that eating other animals or their bodily products is not a necessity, while at the same time, they normalize vegetarian foods.

A stronger referent can be found in ethical discussions about food, its environmental impact and its origin. Such books typically contain information about industrial animal exploitation and take place around the dinner table.

The strongest present referent is a decisively artistic device. Nonhuman animals may be present in various ways, such as talking individuals who claim their right to life or even rise from the dead, exclaiming their inherent value. In Puluboin tähtimietteellinen kirja [Pidgeonboy’s astrological book], for instance, dead fish join a demonstration against eating animals as food.

Helinä Ääri: Munia ja suukkoja suostumuksetta/suostumuksella Anni Polvan viihderomanssissa Kumman teistä otan (1959)

Viihderomanssi on tyypillisesti antroposentrinen genre: kertomukset kuvaavat ihmisiä rakastumassa toisiinsa. Niissä on silti aina tavalla tai toisella mukana myös muunlajisia eläimiä ja monilajisia suhteita, joita halusin tutkia Anni Polvan viihderomanssissa Kumman teistä otan (1959). Anni Polva on hyvin suosittu kirjailija, joka kirjoitti elämänsä aikana 59 lastenkirjaa, neljä muistelmaa, yhden lapsuutta käsittelevän romaanin aikuisille ja 39 viihderomanssia. Hänen kirjojaan on myyty noin kolme miljoonaa nidettä.

Kun aloin lukea Kumman teistä otan -romaania, oletin, että maininnat muunlajisista eläimistä olisivat pitkälti mainintoja eläinperäisistä ruoista, ja näin olikin. Yllätyin silti siitä, miten paljon kananmunia kertomuksessa on, ja hämmennyin siitä, että kananmunat mainitaan enimmäkseen osana kuvauksia väkisin suutelemisesta. Tämä esitelmä syntyi noista yllätyksistä. Esitelmässäni ihmettelen, miksi Polvan kirjassa on niin paljon ei-suostumuksellisia suudelmia kananmunamainintojen ympärillä. Onko ihmisten romanssikulttuurien ja ruokakulttuurien välillä yhteyksiä? Miten kirjallisuudentutkijan tulisi suhtautua näihin kysymyksiin?

…

Vuosiseminaarin jälkeen vietämme pikkujouluja omakustanteisesti ravintola Delhi Darbarissa (Hämeenkatu 8) klo 18 alkaen. Ilmoittautumiset pikkujouluihin Helinälle 26.11. mennessä. Lämpimästi tervetuloa kaikki nykyiset ja tulevat tykeläiset!

Ravintola toivoo saavansa tietää ainakin suurimman osan tilauksista etukäteen. Mikäli siis mahdollista, kerrothan ilmoittautumisviestissäsi, mitä haluaisit syödä. Menu löytyy osoitteesta https://www.delhidarbar.fi/fi/menu

——————————————

CfP: TYKEs årliga seminarium “Mat” 29.11.

TYKEs årliga seminarium 2024: MAT
29.11.2024 kl. 10-16
Åbo universitet, Publicum, Sal Pub5 & Zoom
Keynotes: Annika Lonkila & Kadri Aavik
Presentationer: Skicka ditt presentationsförslag senast 13.11.

Mjölkko, viltdjur, matfisk. Bifångst, roadkill, slaktkyckling. Insektsmat, konstgjort kött, hundmat. En knäpparlarv i potatisen, en mus i spannmålsförrådet, en varg i fårhagen.

Temat för Nätverket Åbo djurstudiers (TYKE) årliga seminarium 2024 är “Mat”. Vi lever i en tid då den stora majoriteten av världens däggdjurs- och fågelbiomassa består av djur som människor föder upp som mat åt sig själva och för andra djur som lever med dem. Detta tvärvetenskapliga seminarium inbjuder till att fundera över när, varför och hur ett djur är mat och hur förhållandet mellan djurforskning och matforskning är. Vad, och vilka, åt människor och andra djur tidigare, och vad kommer att ätas i framtiden? Vilka är de sociala och kulturella följderna och förutsättningarna för att producera och äta livsmedel från animaliskt ursprung? Vilken typ av samhälleliga och kulturella förändringar krävs för att en förändring i matsystemen ska kunna ske?
Inbjudan till presentationer riktar sig till forskare och studenter som är engagerade i djurstudier i Åbo. Alla är välkomna att lyssna och diskutera.

Keynote-föreläsare:

Annika Lonkila: “Eläintuotannon paradigmat kestävyysmurroksen esteenä?”

Annika Lonkila (FT, OTM) on Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, jonka tutkimus keskittyy tarkastelemaan oikeudenmukaista kestävyysmurrosta erityisesti ruokajärjestelmässä, politiikan ja valtasuhteiden näkökulmasta. Hän on tutkinut muun muassa tuotantoeläinten asemaa ruokamurroksessa ja maatalouden turvemaihin liittyvän ilmastopolitiikan konflikteja. Nykyisin hän tutkii eri hankkeissa yhteiskuntaamme ylläpitäviä paradigmoja ja niiden vaikutusta kestävyysmurroksen edistämiseen.

Kadri Aavik: “The role of institutions in transitioning to a plant-based food system: The case of the European Union school milk scheme”

Dr. Kadri Aavik works as Associate Professor of Gender Studies at Tallinn University, Estonia. She works in critical animal studies, vegan studies, gender and feminist studies and their intersections. Her previous research has focused on links between men, masculinities and veganism and institutional resistance to veganism. Her latest books are Contesting Anthropocentric Masculinities: Lived Experiences of Vegan Men (Palgrave, 2023) and Feminist Animal and Multispecies Studies: Critical Perspectives on Food and Eating (co-edited with Kuura Irni and Milla-Maria Joki) (Brill, 2024).

Presentationer:

Vi hoppas på presentationsförslag från olika ämnen som närmar sig temat på varierande sätt. Skicka ditt presentationsförslag på 50-300 ord till Helinä (hekaki at utu.fi) senast den 13 november.

För att så många som möjligt av seminariedeltagarna ska kunna delta i diskussionen efterfrågas presentationer i första hand på engelska, men presentationer på finska och svenska är också välkomna. Om du håller din presentation på finska eller svenska hoppas vi att du använder engelska dior som en del av din presentation.
Presentatörerna förväntas delta i seminariet på plats.

Deltagande i seminariet och ytterligare information:

Att delta i seminariet är gratis för alla. De som deltar på plats utan att presentera något behöver inte anmäla sig i förväg. Om du vill ha en Zoom-länk, fråga Helinä om den senast den 28 november. Du kan också fråga Helinä om mer information om seminariet.

Sammanfattning av keynote-föreläsningarna:

Annika Lonkila:
Eläintuotannon paradigmat kestävyysmurroksen esteenä?

Suomalainen eläintuotanto on monin tavoin kestämätöntä. Haasteet liittyvät tuotannon ilmastovaikutuksiin, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, eläinten hyvinvointiin, eläintautien leviämiseen, vesistöjen saastumiseen, huoltovarmuuteen, maatilojen kannattavuuskriisiin ja viljelijöiden jaksamiseen. Ulkoisiin tuotantopanoksiin perustuva tuotantologiikka on mahdollistanut eläintuotteiden kulutuksen räjähdysmäisen kasvun, mikä taas on aiheuttanut ihmisille monia terveysongelmia. Vaikka eläintuotannon ongelmat on tunnistettu keskeisten toimijoiden keskuudessa jo pitkään, järjestelmää ei ole saatu siirrettyä kestävälle polulle. Esitetyt ratkaisut ovat usein pinnallisia eivätkä muuta eläintuotannon rakenteita, valtasuhteita tai niitä tukevia arvoja ja ajattelutapoja – siis suomalaisen eläintuotannon paradigmoja. Paradigmoille on leimallista niiden itsestään selvyytenä otettu luonne ja asema ”politiikan ulkopuolella” tai jopa luonnonlakina.

Tutkimushankkeessamme olemme sukeltaneet ruoka- ja maatalouspolitiikan historiaan ymmärtääksemme suomalaisen eläintuotantoa ohjaavia paradigmoja. Politiikkadokumenteista, tutkimuskirjallisuudesta ja keskeisten ruokajärjestelmän toimijoiden ja asiantuntijoiden haastatteluista koostuva aineisto ulottuu 1950-luvusta nykyaikaan. Esitämme, että suomalaista eläintuotantoa ja eläintuotteiden kulutusta ohjaa neljä paradigmaa: tehokkuuden, yksilöllisyyden, poikkeuksellisuuden ja eläinten syömisen paradigmat. Nämä paradigmat ovat luonteeltaan hitaita ja vastustuskykyisiä muutoksille, ja ne pyrkivät säilyttämään järjestelmän nykytilan. Paradigmojen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen on ensimmäinen askel niiden muuttamiseksi: eläintuotantoa ja esimerkiksi sen jatkuvaa kasvua eivät ohjaa luonnonlait vaan aineellis-diskursiiviset sommitelmat, joita on mahdollista muuttaa.

Kadri Aavik:
The role if institutions in transitioning to a plant-based food system:
The case of the European Union school milk scheme

In this talk, I examine—from vegan and critical animal studies perspectives—the role of institutions in transitioning to a plant-based food system as a more ethical and sustainable way of relating to non-human life and the planet. Specifically, I consider the European Union (EU) school fruit, vegetables and milk scheme as a case of institutional speciesism and resistance to moving beyond animal-based food systems. This scheme, which according to the European Commission is designed to promote sustainability and children’s health goals, allocates an annual budget of over €90 million to providing cow’s milk in the member states’ educational institutions and is linked to the EU’s major subsidies to animal-based agriculture. The scheme and the EU’s rhetoric around it ignores established evidence of the negative impact of animal-based food on the environment and human health, not to mention on non-human animals. As such, it undermines the EU’s pledge to the green transition and its legally binding commitment to the Paris Agreement.

I consider how the EU’s provision of cow’s milk in the member states education systems constitutes a case of institutional speciesism and greenwashing. I explore how it normalises the consumption of cow’s milk among schoolchildren, as part of the hidden curriculum and the practical everyday implications of this in kindergartens—especially for practicing veganism—, based on the experiences of vegan parents of preschool children in Estonia.

For veganism to spread, its institutional acceptance and support are of key importance, as institutions can enable or hinder moving towards more ethical and sustainable human-animal relations and food systems. I argue that the EU’s milk provision in the education system, while presented as universally beneficial, relying on the taken-for-granted idea of cow’s milk as a “natural” and “healthy” drink for children, is a major manifestation of institutional speciesism and advances the capitalist interests of animal farmers first and foremost. As such, it represents an institutional failure on several fronts, working against the goals of animal wellbeing, human health and climate sustainability.

——————————————

Efter års-seminariet kommer vi att fira lillajul på egen bekostnad på restaurang Delhi Darbar (Tavastgatan 8) från kl 18.00. Anmälan till festen till Helinä senast den 26.11. Varmt välkomna till alla nuvarande och framtida personer som är intresserade av TYKEs aktiviteter!

Restaurangen hoppas få de flesta av beställningarna i förväg. Om möjligt, berätta för oss vad du vill äta i ditt registreringsmeddelande. Menyn finns på https://www.delhidarbar.fi/fi/menu

————————————————————————————————–

Tyke-kahvit 2024

Syksyllä jatkuvat taas TYKE-kahvit. Kahvit ovat rentoja kohtaamis- ja tutustumistilaisuuksia Turussa eläintutkimuksen parissa toimiville. Kussakin tapaamisessa kuullaan alustus yhdeltä eläinkysymysten parissa työskentelevältä ja jutustellaan myös vapaamuotoisesti muista osallistujia kiinnostavista asioista. Oman alustusvuoron voi varata ja kahveista kysellä lisää Jennalta (jenna.aarnio[at]utu.fi).

Seuraavat TYKE-kahvit:

Taru Lehtokunnas & Niina Uusitalo ti 26.11. Cafe Artin kabinetti klo 15-17

Artikkelin työotsikko: ’Jäte ja eläimet luontokuvassa’

Tässä artikkelissa tutkimme eläinten, luonnon ja jätteen suhdetta luontokuvassa. Luontokuva on perinteisesti esittänyt luonnon ja eläimet ihmisen kulttuurista erillisenä esteettisenä tilana. Tällä hetkellä jätettä löytyy kuitenkin jo kaikkialta luonnosta, aina Mariaanien haudasta Etelämantereelle, ja myös näitä alueita asuttavien eläinten vatsoista. Tässä mielessä ihmiselämän jäljet ja ihmisten tuottamat saasteet muokkaavat ei-inhimillisten eläinten elinympäristöjä monella tavalla. Artikkelissamme analysoimme eläimiä ja jätettä esittäviä kuvia, jotka ovat osallistuneet Wildlife photographer of the year -kilpailuun vuosina 2011-2023. Tavoitteenamme on tutkia jätteen ja eläinten moninaisten suhteiden rakentumista näissä kuvissa. Analyysissämme tunnistamme kolme erilaista kuvien kategoriaa, jotka esittävät eläimiä ja jätettä: Katastrofikuvat, eläimet hyödyntämässä hylättyjä rakennuksia sekä eläimet hyödyntämässä jätettä. Analyysimme tavoitteena ei ole vain esittää jätteen tuhoavia ominaisuuksia, vaan myös tuoda esille, miten eläimet voivat esimerkiksi hyödyntää jätettä ja muita aiemmin ihmiselle kuuluneita materiaaleja. Artikkeli myös haastaa vallitsevia käsityksiä siitä, miten eläinten toimijuus ja ihmisten ja eläinten välinen suhde rakentuu luontokuvassa.
Avainsanat: luontokuva, jäte, wildlife photographer of the year, ei-inhimilliset eläimet

Tiina Salmia 17.12. klo 15-17 Kirjakahvila

 

Menneet Tyke-kahvit:

Anais Duong-Pedica aloittaa syksyn TYKE-kahvien sarjan keskiviikkona 23.10. klo 15 Turun Kirjakahvilassa, os. Vanha Suurtori 3 (Brinkkalan sisäpiha). Alla tietoa Anaisin aiheesta.

Title: Caledonian Cagous: Multispecies Politics, Race, Settler Colonialism and Indigenous Sovereignty in Kanaky/New Caledonia

Description: Kanaky/New Caledonia is a French settler colony in the present. Despite attempts by the French state at circumventing decolonization, the Kanak indigenous struggle for independence remains steadfast.  Departing from an observation I make in the paper (2023) “Unsettling ‘we’re all mixed-race’: Métis. se/colonial futurity, settler colonialism and the countering of Kanak sovereignty“, I will discuss how settler colonial claims of belonging are made through the appropriation of the symbol of the “cagou” – a bird endemic to Kanaky/New Caledonia.  In settler narratives, the “cagou” is instrumentalised to represent the “Caledonian people”, the multiracial people that constitute New Caledonia, and is deployed to counter the Kanak indigenous fight for independence. More broadly and taking inspiration from Kathryn Gillespie and Yamini Narayanan’s special issue (2020) on “Animal Nationalisms: Multispecies Cultural Politics, Race, and the (Un)Making of the Settler Nation State” in the Journal of Intercultural Studies, I would like to discuss the relations between nonhuman animals, humans and colonialism and what studying multispecies politics and relations can look like from an anti-colonial perspective in Kanaky and other settler colonies. I will bring several examples of colonial tensions and conflicts that have had nonhuman animals at their centre throughout history as well as more recently.

Tutkimuksestaan kertoi 23.5. kello 15 Cafe Artissa Heidi Mikkola
”Tutkin väitöskirjassani ihmisen, muunlajisten eläinten, teknologioiden ja ympäristöjen suhteita luontodokumenteissa. Olen kiinnostunut toimijuuksista, erilaisten ympäristöjen visualisoinnista ja siihen liittyvästä estetiikasta sekä mahdollisuuksista haastaa ihmiskeskeisyyttä. Olen pohtinut artikkeleissani mm. merenalaisia ympäristöjä, ilmakuvausta ja lintuja, hyönteisten suhdetta kuvaan sekä ilmastonmuutoksen kuvausta eläinten kautta.”

Sanna Lillbroända-Annala alustaa tutkimuksestaan tiistaina 20.2. klo 14 Fabbes Caféssa.

Sanna pohtii alustuksessaan puutiaisten eli punkkien ja ihmisten välistä suhdetta, ja mitä me voimme oppia itsestämme punkkien kautta. Punkit nostattavat usein voimakkaita tunteita niin lehtikirjoitteluissa kuin somekeskusteluissakin, kun jokavuotinen punkkikausi keväisin käynnistyy. Mutta mitä muuta kuin pelkoa ja inhoa punkit voivat meille merkitä? Miten punkit muokkaavat luonto- ja eläinsuhdettamme ja haastavat käsitystämme monilajisuudesta ja ihmiskeskeisyydestä?

Maaliskuussa kahvitellaan tiistaina 5.3. klo 15 Kirjakahvilassa ja tutkimuksestaan kertoo Riina Hannula.

Riina on taiteilija ja sosiologian väitöskirja-opiskelija. Hän tekee tohtorinopintojaan Helsingin yliopistossa mikrobeihin keskittyvässä hankkeessa (Center of the Social Study of Microbes). Riinan taiteellinen praktiikka perustuu monilajiseen hoivaan. Hän lähestyy hoivan käytänteitä eri eliölajien välillä kulkevien mikrobiaalisten toimijoiden näkokulmasta. Tutkimuksen keskiössä on vagushermo joka on muun muassa aivo-suoli akselin tärkein viestinviejä, ja huolehtii mikrobien neurokemikaalisesta signaloinnista aivojen kanssa tehden kehoista monilajisen hoivan sommitelmia.

Aiheeseen voi tutustua lisää osoitteessa https://www.socialmicrobes.org

18.4. kello 15 Kirjakahvilassa. Tutkimuksestaan alustaa Nóra Ugron otsikolla on “’A Communion of Worlds’ – Vegan Anarchist Visions in Queer Ecological Poetry and Music from Romania”.

“I will present some examples of anarchist and vegan poetry and music from Romania that I argue embody transformative storytelling. By theorizing with works of transformative anarcho/queer/feminist literature, one can reach that which is not yet materially possible, but it can be thought, it can be felt, it can be imagined, thus it can be put into working. Dreaming of other worlds is a commonality between vegans and anarchists. Both movements refuse the status quo in their respective ways – either challenging anthropocentrism and human domination over other animals; or refusing capitalism, hierarchies of power or any type of authority. Sometimes, the two combine. But not always. In this presentiation I will explore some commonalities as they are revealed in antispeciesist, queer-feminist and/or anarchist literary works from Romania. These world visions are encountered in fiction, where they are explored as affective universes of the everyday in which vegan-anarchist sensibilities develop.”

Myös muuta ohjelmaa tulossa vuodelle 2024.

____________________________________________________________

Menneet

2024

TYKEn nuorten tutkijoiden päivä

27.9. Turun nuorten eläintutkijoiden päivä teemalla “Metodi”

Turun yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen verkosto (TYKE) järjestää 27.9. nuorille tutkijoille suunnatun päivän teemalla “Metodi”. Päivä alkaa Nora Schuurmanin luennolla “Narratiivisia näkökulmia lajienvälisten suhteiden tutkimukseen”, klo 10.15-11.45, Arcanum 355/357, Arcanuminkuja 1.

Nora Schuurmanin: Narratiivisia näkökulmia lajienvälisten suhteiden tutkimukseen

Käsittelen luennolla erityyppisten kertomusten käyttämistä ihmisten ja kumppanieläinten välisten arkisten suhteiden tutkimuksessa. Kertomukset sopivat lajienvälisten suhteiden tutkimukseen hyvin, sillä tapahtumista ja kokemuksista kertominen tuo eletyn arjen sekä suhteen ajallisen kehittymisen näkyväksi tutkijalle eri tavalla kuin staattiset kuvaukset suhteen osapuolista. Kertomusten kautta voi tarkastella myös eläinten toimijuutta sekä siihen liittyviä kulttuurisia käsityksiä ja suhtautumistapoja. Vaikka eläimet itse eivät voi osallistua kertomusten tuottamiseen, kertomukset sisältävät tulkintoja eläinten toiminnasta ja subjektiivisista kokemuksista. Nämä tulkinnat ovat usein syntyneet vuorovaikutuksessa eläinten itsensä kanssa, ja siksi niistä on mahdollista jäljittää viitteitä eläinten toimijuudesta. Esimerkkeinä esittelen luennolla joitakin itse käyttämiäni narratiivisia tutkimusaineistoja sekä niiden analyysiin soveltamiani menetelmiä.

Zoom-linkki alla. Jos haluat osallistua etänä, lähetä viestiä fhogback@abo.fi<mailto:fhogback@abo.fi> niin saat salasanan.

https://aboakademi.zoom.us/j/67454701804?pwd=IaSxzi7gM9KJAU5NQ67jnnmlVvKvNb.1

Luento on kaikille avoin mutta se on suomeksi. Luennon jälkeen järjestetään väitöskirjatutkijoille ja graduntekijöille suunnattu tekstityöpaja, jonne osallistujat voivat tuoda omia eläintutkimusaiheisia tekstejään yhdessä käsiteltäviksi suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Vielä ehtii ilmoittautua mukaan tapahtumaan! Lähetä paperisi 20.9. mennessä Frejalle fhogback@abo.fi tai Heidille hmmikk@utu.fi , niin lisäämme paperin moodleen, jotta kaikki voivat lukea toistensa paperit ennen seminaaripäivää. Frejalle tai Heidille voi myös lähettää kysymyksiä tapahtumasta.

Tapahtuma on ilmainen ja siellä tarjotaan kahvia sekä pientä vegaanista purtavaa seminaariin osallistujille.

Lämpimästi tervetuloa!

Ystävällisin terveisin TYKE:n puolesta Freja Högback ja Heidi Mikkola

———–

TYKEs unga forskardag

27.9. Åbos unga djursforskares dag med temat “Metod”

Nätverket Åbo djurstudier (TYKE) ordnar den 27.9. en dag för unga forskare med temat “Metod”. Dagen inleds med Nora Schuurmans föreläsning “Narrativa perspektiv på studiet av interartsrelationer”. Föreläsningen hålls kl. 10.15-11.45, i Arcanum 355/357, Arcanumgränden 1. Föreläsningen är öppen för alla men hålls på finska.

Zoom-link nedan. Om du vill delta på distans, skicka ett meddelande till fhogback@abo.fi så får du lösenordet.

https://aboakademi.zoom.us/j/67454701804?pwd=IaSxzi7gM9KJAU5NQ67jnnmlVvKvNb.1

Efter föreläsningen ordnas en textworkshop riktad till doktorander och graduskribenter, där deltagarna kan ta med sig sina djurstudierelaterade texter för att diskuteras tillsammans på finska, svenska eller engelska.

Anmäl dig till evenemanget och skicka din text senast den 20 september till Freja på fhogback@abo.fi eller Heidi på hmmikk@utu.fi. Vi kommer att lägga till texterna i Moodle så att alla, allt enligt språkkunskaper, kan läsa varandras texter före seminariedagen. Du kan också skicka frågor om evenemanget till Freja eller Heidi.

Evenemanget är gratis och vi bjuder på kaffe och ett litet veganskt tilltugg till seminariedeltagarna.

Varmt välkommen!

Vänliga hälsningar, på uppdrag av TYKE, Freja Högback och Heidi Mikkola

———–

TYKE’s young researchers’ day

Save the date: 27.9. Turku’s Young Animal Researchers’ Day with the theme “Method”

Turku Human-Animal Studies Network (TYKE) organizes 27.9. a day for young researchers. The theme of the day is “Method”. The day starts with Nora Schuurman’s lecture “Narrative perspectives on the study of interspecies relations”. The lecture is at 10.15-11.45, in Arcanum 355/357, Arcanuminkuja 1. The lecture is open to everyone but is held in Finnish.

Zoom-link below. If you would like to take part online, please send a message to fhogback@abo.fi and you will get the password.

https://aboakademi.zoom.us/j/67454701804?pwd=IaSxzi7gM9KJAU5NQ67jnnmlVvKvNb.1

After the lecture, there will be a text workshop aimed at PhD researchers and master students, where participants can bring their own animal research-related texts to be discussed together in Finnish, Swedish or English.

Register for the event and send your paper by September 20. to Freja at fhogback@abo.fi or Heidi at hmmikk@utu.fi. We will add the paper to Moodle so that everybody can, according to language ability, read each other’s papers before the seminar day. You can also send questions about the event to Freja or Heidi.

The event is free and coffee and a small vegan snack are offered to seminar participants.

Warm welcome!

Kind regards, on behalf of TYKE, Freja Högback and Heidi Mikkola

—

 

Monilajista yhteiseloa: eläinpolitiikka, meri ja Tove Jansson
27.3.2024 klo 18–19.30, Turun Kaupunginkirjasto

Miten meri ja saaristo eläimineen vaikuttivat Tove Janssonin elämään? Miten eläinoikeudet liittyvät politiikkaan? Keskustelutilaisuudessa pohditaan ihmisten ja muiden eläinten suhteita taiteessa ja politiikassa. Historioitsija ja tietokirjailija (FT, dos.) Otto Latva kertoo yhdessä Maarit Leskelä-Kärjen kanssa kirjoittamastaan kirjasta Meri ja Tove (2022) ja väitöskirjatutkija ja tietokirjailija (FM) Tiina Ollila kirjastaan Poliittiset eläimet (2023). Haastattelijana kirjallisuudentutkija (FT) Helinä Ääri.

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Turun kaupunginkirjasto, Kriittisen eläintutkimuksen verkosto ja Turun yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen verkosto.

Tietoa tapahtumasta: https://harrastukset.turku.fi/fi-FI/page/65d8474a04d31f41a45c6135?count=24&sort=undefined&reverse=true&utm_source=tell-to-friend&utm_medium=Facebook&utm_campaign=share-link-from-page&fbclid=IwAR3Hw_MlDxSeSTVYTSjllbpcuydmlcU1PRXrwCGP7uPWE4RO7dsv7MCDn7k

2023

TYKE:n syysseminaari 14.11.

Tervetuloa Turun yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen verkoston kaikille avoimeen seminaariin ”Crossing (human-made) borders and boundaries”!

Welcome to the 4th annual seminar of the Turku Human-Animal Studies Network (TYKE), on theme ”Crossing (human-made) borders and boundaries”! The seminar is organised by Turku Human-Animal Studies Network (TYKE) and open for all.

Milloin / when: 14.11.2023, 9.15-16.00

Missä / where: room 268 (Black box) in Arcanum, University of Turku, and in Zoom

Mitä / what: The one-day multidisciplinary research seminar explores culturally defined borders and boundaries, whether geographical or taxonomic, which non-human animals have crossed in the past and continue to cross and challenge today. The seminar is bilingual, in English and Finnish.

Monitieteisessä seminaarissa tarkastellaan erilaisia rajoja, niin maantieteellisiä kuin taksonomisiakin, joita muunlajiset eläimet ovat ylittäneet ja ylittävät. Seminaari on kaksikielinen, suomeksi ja englanniksi.

Aikataulu / schedule:

9.15 alkusanat / opening words

9.20-10.20 keynote: Pauliina Rautio, “Monilajisen oikeudenmukaisuuden äärellä – leivänpaahdin, multaa, lihaa, tuulivoimaa, lasia ja sulkia”

10.20-10.45 tauko / break

10.45-11.15 Reeta Kangas: From the Streets of Moscow to Earth’s Orbit: A Critical Examination of a Children’s Book’s Retelling of the Journey of Two Dogs from Stray to Hero

11.15-11.45 Laura Saarenmaa: Tonneittain sikoja Kiinaan

11.45-13.00 lounastauko / lunch break

13.00-13.30 Freja Högback: Ideological discipline in high school canteens from 1990 to 2020 – if you choose to be vegan, you can go without food

13.30-14.00 Salla Tuomivaara: Usko ihmisen ja muiden eläinten ratkaisevaan samuuteen – Kantin eläinkäsityksen kritiikki Edvard Westermarckin ja Theodor W. Adornon ajattelussa

14.00-14.30 Aino Jämsä & Heli Rantala: Fauna et Flora Fennica -hanke Suomen lajistontutkimuksen rajoilla

14.30-15.00 kahvitauko / coffee break

15.00-16.00 keynote: Linda Tallberg, “Transcending boundaries through the new field of Animal Organization Studies”

Arcanumiin tulevien ei tarvitse ilmoittautua seminaariin ennakolta. Zoom-linkin saat sähköpostitse Helinä Ääreltä (hekaki[ät]utu.fi).

If you come to Arcanum, no registration is needed. If you wish to attend via Zoom, please email Helinä Ääri (hekaki[ät]utu.fi).

The keynote speakers are Adjunct Professor, Senior Research Fellow Pauliina Rautio (University of Oulu) and Assistant Professor Linda Tallberg (Hanken School of Economics).

About the keynote speakers:

Pauliina Rautio: https://www.oulu.fi/en/researchers/pauliina-rautio
Linda Tallberg: https://www.hanken.fi/en/person/linda-tallberg

Welcome to the annual TYKE seminar! Tervetuloa seminaariin!


TYKE:n pikkujoulut 14.11. klo 18.30 alkaen

Paikkana toimii Ravintola Hügge, os. Linnankatu 3, Turku.

Pikkujouluja vietetään omakustanteisesti. Täältä pääset tutustumaan ravintolan tarjontaan: https://hugge.fi/ruoka-juoma/

Ilmoittautumiset Sanna Lillbroända-Annalalle, slillbro@abo.fi, sunnuntaihin 12.11. mennessä.

Tervetuloa!

Tyke-kahvit 2023

  • Tyke-kahvit: 16.5. klo 15-17 Café Artissa (Läntinen Rantakatu 5). Tutkimuksestaan kertoo taidehistorioitsija, dosentti, FT Roni Grén. Lisäksi vapaamuotoista jutustelua eläintutkimuksesta ja vähän maailmasta muutenkin. Lämpimästi tervetuloa kaikki!
  • Tyke-kahvit: 12.9. Jari Kärkkäinen klo 15.00 Nurmi & Sulosen myymälä-kahvila (Yliopistonkatu 14)
  • Tyke-kahvit:12.10. Reeta Kangas klo 15.00 Cafe Art, kabinetti (Läntinen Rantakatu 5) – HUOM! Sairastumisen vuoksi alustaja on vaihtunut ja tutkimuksestaan kertoo tällä kertaa Reeta Kangas.

Alla maistiainen siitä, mistä Reeta tulee alustuksessaan puhumaan.

Teksti ja kuva sankarieläinnarratiivien luomisen välineinä venäjän- ja englanninkielisessä aineistossa:
Miten sankarieläinnarratiiveja luodaan kielellisin ja visuaalisin keinoin?
Miten genrevalinta vaikuttaa näiden narratiivien muokkaamiseen?
Miten nämä narratiivit muovautuvat ylittäessään kielirajoja?
Miten narratiiveja sovitetaan eri kulttuureihin ja aikakausiin?
Mitä sankarieläinnarratiivit kertovat ihmisten tavoista suhtautua muihin eläimiin?

  • Tyke-kahvit: 8.11. Otto Latva klo 13.00 Cafe Art, kabinetti (Läntinen Rantakatu 5)

Otto tulee kertomaan johtamistaan hankkeista, joissa tutkitaan ihmisen suhdetta muuttuvaan biodiversiteettiin eli ihmisten ja kasvien suhteen tutkimuksen lisäksi tarkastellaan ihmisten ja eläinten suhdetta. Hankkeita on kolme, 1) Suomen Akatemian rahoittama HumBio-hanke (Kadonneet, uhanalaiset ja saapuneet lajit – Ihmisten suhde Itämeren muuttuvaan biodiversiteettiin; https://sites.utu.fi/humbio/); 2) Weisell-säätiön rahoittama Pyöriäismuistot-hanke (Pyöriäismuistot: Ihmisten ja pyöriäisten yhteinen menneisyys Suomen merialueella; https://sites.utu.fi/pyoriaismuistot/); ja 3) Alfred Kordelinin Säätiön rahoittama Fauna et Flora Fennica -hanke (https://sites.utu.fi/faffe/).

  • Tyke-kahvit: 8.12. Freja Högback klo 15.00 Kirjakahvila (Vanha Suurtori 3)
    Helinä Äären väitöstilaisuus.FM Helinä Ääri esittää väitöskirjansa ”Broilerikulttuuri. Lihateollisuuden kanat suomenkielisessä proosassa ja sarjakuvassa vuosina 1969–2019” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.6.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Arcanum, Auditorio Aava, Arcanuminkuja 1, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Kuura Irni (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Viola Capkova (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kotimainen kirjallisuus. Yleisön on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteydellä https://echo360.org.uk/section/5f2f451c-6d93-4ea7-8adf-fc7722d7d41f/public (linkki ei välttämättä toimi kännykällä ja sen voi joutua kopioimaan selaimeen). Lämpimästi tervetuloa!Lisätietoja: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-kotimainen-kirjallisuus-fm-helina-aari

    Kestämättömän kehityksen kulttuuri -projektin päätösseminaari torstaina 11.5. klo 12-15.

    Projektissa tutkitaan eläinteollisuutta ja eläinten hyväksikäyttöä Suomessa 1800-luvun lopulta lähtien ja seminaarin tarkoituksena on tuoda esiin keskeiset tutkimustulokset. Seminaari koostuu projektin tutkijoiden lyhyistä tutkimustulosten esittelyistä sekä key note -luennosta, jonka pitää eläinhistorian pioneeri emerita professori Harriet Ritvo (MIT).Seminaari pidetään Turun yliopistolla Educariumin salissa Edu 2 + Zoom. Seminaarin kielenä on englanti. Seminaarin Zoom-linkin saat ilmoittautumalla osoitteeseen hekaki[at]utu.fi. Ohjelma alla.Final seminar of the research project “Culture of Unsustainability. Animal Industries and the Exploitation of Animals in Finland since the Late Nineteenth Century”, organized in co-operation with Turku Human-Animal Studies Network (TYKE). Venue: Edu2, Educarium, University of Turku + Zoom (please email hekaki[at]utu.fi to get the Zoom link). All welcome!Animals in the Age of Unsustainability
    12.15-13.30 Historical and Cultural Perspectives on Industrialised Animal Exploitation

    Brief presentations of the main results of the research teamTaina Syrjämaa: Opening Words
    Taina Syrjämaa: Animal Exploitation and Human Progress
    Otto Latva: The Human Relationship with Fur Animals and Farmed Fish in Finland during the 19th and 20th Centuries
    Marja Jalava: Producing Swine as Standardized Tools of the Trade in Interwar Finland (via Zoom)
    Taija Kaarlenkaski: Finnish High Milk Consumption and the Technologization of Dairy Husbandry (via Zoom)
    Eeva Nikkilä: The Analysis of Historical Piggeries Leads to Improved Understanding of the Potential Experiences of Pigs (via Zoom)
    Janne Mäkiranta: Animal Insurance and Hazards of Farm Animals
    Helinä Ääri: Interspecies Care in Finnish Egg Farming Guidebooks
    Juha Haavisto: Destroying the Forest by Feeding the Herd? The Relation Between Domesticated Animals and Forestry in the Writings of A. K. Cajander in 1910s
    Tuomas Räsänen: Non-Animality of Fish and the Politics of Unsustainable Baltic Fisheries
    13.30-14.00 Break
    14.00-15.00 Key note lecture: prof. emerita Harriet Ritvo (MIT): Compensating for Loss: Extinction, Survival, and Resurrection
  • Kriittisen eläintutkimuksen verkosto vierailee Turussa torstaina 11.5. Tervetuloa tapaamaan verkostoa kokoukseen Turun Eläinoikeuskeskukselle klo 18 (Läntinen Pitkäkatu 33, kokoushuone Raita)
  • Huhtikuun TYKE-kahvit tiistaina 4.4. klo 15–17  Rebelle Café Bakery Bistrossa (Eerikinkatu 7b). Kuulumisia Living with Animals -konferenssista Eastern Kentucky Universitysta kertoo Nora Schuurman. Lisäksi vapaamuotoista jutustelua. Tervetuloa kaikki!
  • FT Heta Lähdesmäen luento maanantaina 27.3. klo 10.15-11.45.
    Luento “Hoivan ja vainon kohteina. Kuinka tutkia luonnonvaraisten eläinten ja ihmisten suhteita?” ja sen jälkeinen keskustelu on Arcanumin Luomassa klo 10.15-11.45. Luentoa voi seurata myös etäyhteyden välityksellä. Jos haluat seurata luentoa etäyhteydellä, pyydä linkki Jenna Aarniolta (jekaaa[ät]utu.fi) viimeistään 25.3.
  • Helmikuun  TYKE-kahvit 28.2. klo 15.00 Cafe Artissa. Tutkijatohtori YTT Salla Tuomivaara kertoo tutkimuksestaan.
  • Tammikuun  TYKE-kahvit 31.1. klo 15.00 Kembuz Caféssa (Hämeenkatu 3). Väitöskirjatutkija VTM Jenna Aarnio kertoo tutkimuksestaan.

    2022

    TYKE Annual Seminar
    Animals in times of crisis
    Tuesday 25.10.2022 at 9.15–15.45The venue is lecture hall X in Natura, University of Turku, and it’s also possible to attend via Zoom. Working language in the seminar is English.The keynote speakers are Associate professor Erica von Essen from Stockholm University and Professor Sanna Karkulehto from University of Jyväskylä.Programme:
  • 9.15             Opening words: Nora Schuurman
  • 9.20            Keynote Erica von Essen: Wildlife in the time of biosecurity crises: the case of the ‘war on boars’ in Europe
    In this talk, Erica von Essen draws on a biopolitical framework to consider the sorts of societal responses that have been mobilized for wild boar across European countries. A ‘native invader’, an animal non grata, and a vector for multiple pathogens and threat to industrial food production, the wild boar now finds itself in a war. von Essen shows what this generalized emergency modality following infectious wildlife disease prevention means for human-wildlife relations. Within this, she uses the concept of veterinarization to describe the rationale and practices that increasingly infuse wildlife management to protect biosecurity.
  • 10.20         Coffee break
  • 10.50         Presentations
  • Jenna Aarnio: The moral implications of how hunting organizations depict nonhuman animals
  • Juha Haavisto: Crisis in Finnish concept of nature: the intellectual reasoning of protecting predatory animals
  • 11.50           Lunch break
  • 12.50          Presentations
  • Sanna Qvick: Sound world of Lapland presented in the film Aïlo – Une odyssée en Laponie: How story-based document creates relation to nature with sound
  • Marianna Lammi: Parrots, ponies, pork and puddings – Eating other animals in times of crisis
  • 13.50          Coffee break
  • 14.20          Keynote Sanna Karkulehto: Precarious Times and Animal Lives that Matter
    The world is going through precarious times caused by destructive human action. In the wake of environmental crises such as climate change, biodiversity loss and environmental degradation as well as global pandemics and even war, one of the critical points of examination is the entanglement of human and nonhuman animal lives. By far most nonhuman vertebrate animals live under direct human care and domination, whilst the rapidly diminishing populations of wild animals cannot escape the overwhelming human influence. In natural sciences the focus has been on populations, species, and ecosystems and their ability to adapt, tolerate, or escape these situations. At the same time, we are seriously lacking behind in understanding the wider implications of anthropocentrism on animals from the perspective of the humanities. We need to recognize the more-than-human character of our societies and the importance of studying more-than-human relations from this perspective to develop a new understanding of interspecies sustainability. To foster strong sustainability in society, it is necessary to include animals in research in the humanities and to understand the ways in which animal lives matter when developing methodologies of more-than-human humanities.
  • 15.20          Discussion
  • 15.30          Closing of the seminar
  • About the keynote speakers:
  • Erica von Essen: https://www.slu.se/en/ew-cv/erica-von-essen/
  • Sanna Karkulehto: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/henkilokunta/laitoksen-henkilokunta/karkulehto-sanna
  • Welcome to the seminar!

4.-6.4.2022 Eläintutkimuspäivät Turussa.

2021

16.11.2021 Kaikille avoin tutkimusseminaari, ohjelma:

Keynote-esitelmä: Jopi Nyman (Itä-Suomen yliopisto): Tutkimuksia eräistä koirista

Otto Latva ja Heta Lähdesmäki: Kadonneet, uhanalaiset ja saapuneet lajit – Ihmisten suhde Itämeren muuttuvaan biodiversiteettiin. HumBio-projektin esittely

Nora Schuurman: Kuviteltu koti: Adoptoitavuuden performanssi kansainvälisessä koirien rescue-toiminnassa

Katri Priiki ja Leena Kolehmainen: Inhimillistettyjä eläimiä vai eläinhahmoisia ihmistoimijoita? Eläinhahmoihin viittaavat pronominit lastenkirjoissa

Jari Kärkkäinen: Klassikon tunnistaminen tarkastelemalla teosten viittausmääriä

Helinä Ääri: Fiktiivistä kanahampurilaista tarkastelemassa eli harharetkellä eläin- ja ruokatutkimuksen rajoilla

Taina Syrjämaa: Edistyksen kääntöpuoli. 1800-luvun teollistuva maailma, eläinperäiset tuotteet ja Suomi

29.9.2021 Nuorten tutkijoiden tekstityöpaja verkossa.

2.-3.6.2021 Etäkonferenssi Multispecies Knowledges and the Industrialization of Animal Exploitation, organised bythe project UnSus (Culture of Unsustainability. Animal Industries and the Exploitation of Animals in Finland since the Late Nineteenth Century). Kaikille avoimet keynote-luennot:

  •  Prof. Nik Taylor (Univ. of Canterbury, New Zealand): Animal Rescuers: Challenging Institutionalised Animal Violence and Abuse through Everyday Practice
  • Prof. Sandra Swart (Stellenbosch University, South Africa): Bloodlines and Bloodlies: Inventing Equine Breeds

Webinar Interspecies Boundary Crossings on Thursday 22.4.2021 at 13.00.

Torstaina 18.2.2021 klo 13 alkaen eläintutkijoiden keskusteluiltapäivä Zoomissa, erityisesti jatko-opiskelijoille ja maisterivaiheen opiskelijoille.

2020

Eläintutkimuspäivien 2020 keynote-luennot: ke 2.12. Salla Tuomivaara: Ihmisen erottaminen muista eläimistä – eronteon historia ja merkitys yhteiskuntatieteissä, ke 9.12. Nora Schuurman: Exploring interspecies care in stories of nonhuman subjectivity. YKES ry:n  ja TYKE:n yhteistyötä.

10.11.2020 kaikille avoin webinaari. Ohjelmassa kaksi vierailuluentoa:  David Redmalm (Mälardalen University): With pets and pests beyond binaries: Notes on celebrity chihuahuas, presidential pets, and powerful pangolins; ja Karin Dirke (Stockholm University): Listening to wolves; Searching for animal agency in historical sources.

6.10.2020 seminaaripäivä, jossa käsiteltiin jatko-opiskelijoiden ja graduntekijöiden tekstejä (verkossa).

6.5.2020 klo 10.30­–12.00: Apulaisprofessori Karen Lykke Syse (Oslon yliopisto): From farm slaughter to industrial slaughter in Norway 1870-2015: Environmental impacts and cultural change. Culture of Unsustainability -tutkimushankkeen kaikille avoin webinaariluento.

20.2. klo 11.15-12.30 Prof. Julie-Marie Strange (Durham University, UK): “Pet Cemetery: Love, Memory and Grieving for the Animal Dead, 1880-1970”. Histories of Death -symposiumin kaikille avoin keynote-luento

21.1. Lounasseminaarissa Andreas Backa: “Self-sufficiency and human-animal relations. Intercorporeal practices”

18.1. Väitös: FM Heta Lähdesmäki: ”Susien paikat. Ihminen ja susi 1900-luvun Suomessa”. Kulttuurihistoria, vastaväittäjä dosentti Jukka Nyyssönen.

2019

3.12. Lounasseminaarissa Taina Syrjämaa ja Tuomas Räsänen, tutkimusprojektin esittely: “Kestämätön kehitys. Eläinteollisuuden historiaa”

30.10. Lounasseminaarissa Helinä Ääri: “Broilerien etsiminen kaunokirjallisuudesta”

1.10. Lounasseminaarissa Minna Opas: “Antropologisia näkökulmia lajien välisiin suhteisiin Amazoniassa”

22.5. Lounasseminaarissa Elli Lehikoinen: “Ihmisen laji kotimaisessa nykykirjallisuudessa: materiasta, nisäkkyydestä, sukupuolesta ja politiikasta”

5.3. Vierailu Åbo Akademin eläintutkimuksen kurssilla

2.3. Väitös: Otto Latva, “The Giant Squid: Imagining and Encountering the Unknown from the 1760s to the 1890s”, kulttuurihistoria, vastaväittäjänä prof. Sandra Swart

1.3. Vierailuluento: Professori Sandra Swart Stellenbosch University, Etelä-Afrikka

18.-21.2. Vierailu: Elisabeth Luggauer Würzburgin yliopistosta (opettajana kansatieteen kurssilla “Ethnographers and Nonhuman Actors. Introduction to Multispecies Ethnography Course”)

30.1. Lounasseminaarissa Otto Latva ja Heta Lähdesmäki: “Kriittinen eläintietokirja nuorille. Haasteita ja visioita”

2018

Lounasseminaarit syyslukukaudella

31.5. Eläintutkimuksen seminaaripäivä ja verkoston perustaminen