TYKE järjestää syksyllä monenlaista ohjelmaa, muun muassa Tyke-kahveja.

Tyke-kahvit 2024

Tervetuloa Turun yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen verkoston kaikille avoimeen seminaariin teemalla RUOKA.

Aika/Time: 29.11.2024 klo 10.00-15.30
Paikka/Venue: Turun yliopisto, Publicum, Sali/room Pub5 & Zoom

Aikataulu / schedule:

10.00 Seminaarin avaus / Opening of the seminar: Salla Tuomivaara

10.15 Keynote 1: Kadri Aavik: The role of institutions in transitioning to a plant-based food system: The case of the European Union school milk scheme

11.15 tauko/break

11.30 Freja Högback: State implementation of norms for (hyper)masculinity and meat eating through military service and prison

12.00 Tiina Salmia: Consumable Bodies – Eating, Sex, Gender and Species in Iiu Susiraja’s Meat Model 1 and 2 Self-Portraits

12.30 lounas

13.30 Marianna Lammi: Fish are fliends, too! How contemporary children’s literature turns absent referents into present ones

14.00 Keynote 2: Annika Lonkila: Eläintuotannon paradigmat kestävyysmurroksen esteenä?

15.00-15.30 Helinä Ääri: Munia ja suukkoja suostumuksetta/suostumuksella Anni Polvan viihderomanssissa Kumman teistä otan (1959)

Publicumiin tulevien ei tarvitse ilmoittautua seminaariin ennakolta. Zoom-linkin saat sähköpostitse Helinä Ääreltä (hekaki[ät]utu.fi). Lämpimästi tervetuloa seminaariin!

Vuosiseminaarin jälkeen vietämme pikkujouluja omakustanteisesti ravintola Delhi Darbarissa (Hämeenkatu 8) klo 18 alkaen. Ilmoittautumiset pikkujouluihin Helinälle 26.11. mennessä. Lämpimästi tervetuloa kaikki nykyiset ja tulevat tykeläiset!

Ravintola toivoo saavansa tietää ainakin suurimman osan tilauksista etukäteen. Mikäli siis mahdollista, kerrothan ilmoittautumisviestissäsi, mitä haluaisit syödä. Menu löytyy osoitteesta https://www.delhidarbar.fi/fi/menu

Keynote-luentojen ja esitelmien abstraktit:

Annika Lonkila:
Eläintuotannon paradigmat kestävyysmurroksen esteenä?

Suomalainen eläintuotanto on monin tavoin kestämätöntä. Haasteet liittyvät tuotannon ilmastovaikutuksiin, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, eläinten hyvinvointiin, eläintautien leviämiseen, vesistöjen saastumiseen, huoltovarmuuteen, maatilojen kannattavuuskriisiin ja viljelijöiden jaksamiseen. Ulkoisiin tuotantopanoksiin perustuva tuotantologiikka on mahdollistanut eläintuotteiden kulutuksen räjähdysmäisen kasvun, mikä taas on aiheuttanut ihmisille monia terveysongelmia. Vaikka eläintuotannon ongelmat on tunnistettu keskeisten toimijoiden keskuudessa jo pitkään, järjestelmää ei ole saatu siirrettyä kestävälle polulle. Esitetyt ratkaisut ovat usein pinnallisia eivätkä muuta eläintuotannon rakenteita, valtasuhteita tai niitä tukevia arvoja ja ajattelutapoja – siis suomalaisen eläintuotannon paradigmoja. Paradigmoille on leimallista niiden itsestään selvyytenä otettu luonne ja asema ”politiikan ulkopuolella” tai jopa luonnonlakina.

Tutkimushankkeessamme olemme sukeltaneet ruoka- ja maatalouspolitiikan historiaan ymmärtääksemme suomalaisen eläintuotantoa ohjaavia paradigmoja. Politiikkadokumenteista, tutkimuskirjallisuudesta ja keskeisten ruokajärjestelmän toimijoiden ja asiantuntijoiden haastatteluista koostuva aineisto ulottuu 1950-luvusta nykyaikaan. Esitämme, että suomalaista eläintuotantoa ja eläintuotteiden kulutusta ohjaa neljä paradigmaa: tehokkuuden, yksilöllisyyden, poikkeuksellisuuden ja eläinten syömisen paradigmat. Nämä paradigmat ovat luonteeltaan hitaita ja vastustuskykyisiä muutoksille, ja ne pyrkivät säilyttämään järjestelmän nykytilan. Paradigmojen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen on ensimmäinen askel niiden muuttamiseksi: eläintuotantoa ja esimerkiksi sen jatkuvaa kasvua eivät ohjaa luonnonlait vaan aineellis-diskursiiviset sommitelmat, joita on mahdollista muuttaa.

Kadri Aavik:
The role if institutions in transitioning to a plant-based food system:
The case of the European Union school milk scheme

In this talk, I examine—from vegan and critical animal studies perspectives—the role of institutions in transitioning to a plant-based food system as a more ethical and sustainable way of relating to non-human life and the planet. Specifically, I consider the European Union (EU) school fruit, vegetables and milk scheme as a case of institutional speciesism and resistance to moving beyond animal-based food systems. This scheme, which according to the European Commission is designed to promote sustainability and children’s health goals, allocates an annual budget of over €90 million to providing cow’s milk in the member states’ educational institutions and is linked to the EU’s major subsidies to animal-based agriculture. The scheme and the EU’s rhetoric around it ignores established evidence of the negative impact of animal-based food on the environment and human health, not to mention on non-human animals. As such, it undermines the EU’s pledge to the green transition and its legally binding commitment to the Paris Agreement.

I consider how the EU’s provision of cow’s milk in the member states education systems constitutes a case of institutional speciesism and greenwashing. I explore how it normalises the consumption of cow’s milk among schoolchildren, as part of the hidden curriculum and the practical everyday implications of this in kindergartens—especially for practicing veganism—, based on the experiences of vegan parents of preschool children in Estonia.

For veganism to spread, its institutional acceptance and support are of key importance, as institutions can enable or hinder moving towards more ethical and sustainable human-animal relations and food systems. I argue that the EU’s milk provision in the education system, while presented as universally beneficial, relying on the taken-for-granted idea of cow’s milk as a “natural” and “healthy” drink for children, is a major manifestation of institutional speciesism and advances the capitalist interests of animal farmers first and foremost. As such, it represents an institutional failure on several fronts, working against the goals of animal wellbeing, human health and climate sustainability.

Freja Högback: State implementation of norms for (hyper)masculinity and meat eating through military service and prison

In this presentation, I will talk about what some of the vegan men I interviewed for my doctoral dissertation on veganism in Finland shared with me in relation to military service and prisons in Finland. bell hooks, who has extensively written on issues of gender, race and class, writes that the men who oppose the state monopoly of violence, exercised by the police and military, probably go through great difficulties in life because of this (hooks 2004, 74). Some men that I interviewed indeed faced consequences in various forms, one of which was prison.

The military plays a considerable role in norm-making work and is an area where hegemonic masculinity is formed (Vinnari 2010, 64; Connell 1995, 100). This often happens together with a maintenance of meat norms (Holmberg 2024, 19; Kildal and Syse 2017, 74), where meat is imagined to be a masculine food (Adams 1990). An idea also exist about men in war needing meat on the front (Shprintzen 2016, 228–229). Being a male vegan can thus challenge dominant images of masculinity in the military and in prison in Finland, and can have consequences for the vegans themselves. In the presentation I examine how meat eating is institutionally created as masculine via compulsory military service in Finland through the stories of interviewees.

Adams, Carol J. 1990. The Sexual Politics of Meat: A Feminist-Vegetarian Critical Theory. The Continuum Publishing Company, New York
Connell, R. W. 1996. Maskuliniteter. Diadalos. Göteborg.
Holmberg, Arita. 2023. Bodies that challenge the military social order: unpacking institutional resistance against veganism in the military. Critical Military Studies, 1-21.
hooks, bell. 2004. The Will to Change: Men, Masculinity, and Love. Washington Square Press.
Kildal, Charlotte Lilleby, och Karen Lykke Syse. 2017. Meat and Masculinity in the Norwegian Armed Forces. Appetite. Vol. 112. 69-77.
Shprintzen, Adam D. 2016. “Are Vegetarians Good Fighters?”: World War I and the Rise of Meatless Patriotism. In Critical Perspectives on Veganism, edited by Jodey Castricano, and Rasmus R. Simonsen, Springer International Publishing AG, 2016.
Vinnari, Markus. 2010. Past, present and future of eating meat in Finland. Uniprint. Turku.

Tiina Salmia: Consumable Bodies – Eating, Sex, Gender and Species in Iiu Susiraja’s Meat Model 1 and 2 Self-Portraits

Artist Iiu Susiraja poses in her underwear with her mouth open seductively while holding packages of meat wrapped in plastic in two self-portrait photographs titled Meat model 1 and 2 (2020). Susiraja’s photographs point out the gendered politics of eating meat, ridicule hierarchical dichotomies of Western culture (such as women and non-human animals as objects compared to a male subject) and parodies consumer culture. According to posthuman ecofeminist Stacy Alaimo human corporeality is intertwined in the more-than-human world and its interactions with other bodies constantly shape it. Alaimo calls this intertwining trans-corporeality. In this presentation, I claim that Susiraja’s photographs indicate such a bodily connection with the material world that can be conceptualized as trans-corporeal, and by doing so challenge to examine questions of anthropocentrism and multispecies entanglements. Dead animal meat and living human flesh are equated with the composition, exposure, and colors of Meat Model 1 and 2 photographs, referring to objectified, consumable bodies. In this presentation, in a reading inspired by posthuman feminism and new materialism, of Susiraja’s Meat Model photographs, I will analyze eating as a gendered bodily process in which social practices are intertwined, and which opens crucial perspectives to human–animal relations. By examining the photographs, I will discuss the asymmetrical power-relations of eating, sex, gender and species.

Marianna Lammi: Fish are fliends, too! How contemporary children’s literature turns absent referents into present ones

Sausages, turkey, ham, cheese, milk, cakes, pancakes, wild boar, pizza, and hot dogs. These are some of the most relished foods depicted in children’s literature. Whilst devoured, animal-derived foods in children’s literature are what ecofeminist Carol J. Adams has famously called absent referents. The nonhuman animals, their lives, deaths and the processes of handling their body parts and byproducts are commonly not referred to. Even in the small sample of books that discuss the food’s origin, the individual animal whose body is converted to consumption is decisively removed from her flesh.

In this presentation, I discuss an issue Adams has paid less attention to: how meat and other animal products can turn into present referents. I examine this question in the context of contemporary children’s literature, mainly picturebooks.

The simplest way is to replace animal-derived foods with plant-based options. The introduction of vegetarian (most often vegan) foods has become widespread in Finnish children’s literature around the 2020s. Plant-based foods are a weak referent of the usually absent nonhuman animal. Nevertheless, they indicate that eating other animals or their bodily products is not a necessity, while at the same time, they normalize vegetarian foods.

A stronger referent can be found in ethical discussions about food, its environmental impact and its origin. Such books typically contain information about industrial animal exploitation and take place around the dinner table.

The strongest present referent is a decisively artistic device. Nonhuman animals may be present in various ways, such as talking individuals who claim their right to life or even rise from the dead, exclaiming their inherent value. In Puluboin tähtimietteellinen kirja [Pidgeonboy’s astrological book], for instance, dead fish join a demonstration against eating animals as food.

Helinä Ääri: Munia ja suukkoja suostumuksetta/suostumuksella Anni Polvan viihderomanssissa Kumman teistä otan (1959)

Viihderomanssi on tyypillisesti antroposentrinen genre: kertomukset kuvaavat ihmisiä rakastumassa toisiinsa. Niissä on silti aina tavalla tai toisella mukana myös muunlajisia eläimiä ja monilajisia suhteita, joita halusin tutkia Anni Polvan viihderomanssissa Kumman teistä otan (1959). Anni Polva on hyvin suosittu kirjailija, joka kirjoitti elämänsä aikana 59 lastenkirjaa, neljä muistelmaa, yhden lapsuutta käsittelevän romaanin aikuisille ja 39 viihderomanssia. Hänen kirjojaan on myyty noin kolme miljoonaa nidettä.

Kun aloin lukea Kumman teistä otan -romaania, oletin, että maininnat muunlajisista eläimistä olisivat pitkälti mainintoja eläinperäisistä ruoista, ja näin olikin. Yllätyin silti siitä, miten paljon kananmunia kertomuksessa on, ja hämmennyin siitä, että kananmunat mainitaan enimmäkseen osana kuvauksia väkisin suutelemisesta. Tämä esitelmä syntyi noista yllätyksistä. Esitelmässäni ihmettelen, miksi Polvan kirjassa on niin paljon ei-suostumuksellisia suudelmia kananmunamainintojen ympärillä. Onko ihmisten romanssikulttuurien ja ruokakulttuurien välillä yhteyksiä? Miten kirjallisuudentutkijan tulisi suhtautua näihin kysymyksiin?

Vuosiseminaarin jälkeen vietämme pikkujouluja omakustanteisesti ravintola Delhi Darbarissa (Hämeenkatu 8) klo 18 alkaen. Ilmoittautumiset pikkujouluihin Helinälle 26.11. mennessä. Lämpimästi tervetuloa kaikki nykyiset ja tulevat tykeläiset!

Ravintola toivoo saavansa tietää ainakin suurimman osan tilauksista etukäteen. Mikäli siis mahdollista, kerrothan ilmoittautumisviestissäsi, mitä haluaisit syödä. Menu löytyy osoitteesta https://www.delhidarbar.fi/fi/menu

——————————————

CfP: TYKEs årliga seminarium ”Mat” 29.11.

TYKEs årliga seminarium 2024: MAT
29.11.2024 kl. 10-16
Åbo universitet, Publicum, Sal Pub5 & Zoom
Keynotes: Annika Lonkila & Kadri Aavik
Presentationer: Skicka ditt presentationsförslag senast 13.11.

Mjölkko, viltdjur, matfisk. Bifångst, roadkill, slaktkyckling. Insektsmat, konstgjort kött, hundmat. En knäpparlarv i potatisen, en mus i spannmålsförrådet, en varg i fårhagen.

Temat för Nätverket Åbo djurstudiers (TYKE) årliga seminarium 2024 är ”Mat”. Vi lever i en tid då den stora majoriteten av världens däggdjurs- och fågelbiomassa består av djur som människor föder upp som mat åt sig själva och för andra djur som lever med dem. Detta tvärvetenskapliga seminarium inbjuder till att fundera över när, varför och hur ett djur är mat och hur förhållandet mellan djurforskning och matforskning är. Vad, och vilka, åt människor och andra djur tidigare, och vad kommer att ätas i framtiden? Vilka är de sociala och kulturella följderna och förutsättningarna för att producera och äta livsmedel från animaliskt ursprung? Vilken typ av samhälleliga och kulturella förändringar krävs för att en förändring i matsystemen ska kunna ske?
Inbjudan till presentationer riktar sig till forskare och studenter som är engagerade i djurstudier i Åbo. Alla är välkomna att lyssna och diskutera.

Keynote-föreläsare:

Annika Lonkila: ”Eläintuotannon paradigmat kestävyysmurroksen esteenä?”

Annika Lonkila (FT, OTM) on Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, jonka tutkimus keskittyy tarkastelemaan oikeudenmukaista kestävyysmurrosta erityisesti ruokajärjestelmässä, politiikan ja valtasuhteiden näkökulmasta. Hän on tutkinut muun muassa tuotantoeläinten asemaa ruokamurroksessa ja maatalouden turvemaihin liittyvän ilmastopolitiikan konflikteja. Nykyisin hän tutkii eri hankkeissa yhteiskuntaamme ylläpitäviä paradigmoja ja niiden vaikutusta kestävyysmurroksen edistämiseen.

Kadri Aavik: ”The role of institutions in transitioning to a plant-based food system: The case of the European Union school milk scheme”

Dr. Kadri Aavik works as Associate Professor of Gender Studies at Tallinn University, Estonia. She works in critical animal studies, vegan studies, gender and feminist studies and their intersections. Her previous research has focused on links between men, masculinities and veganism and institutional resistance to veganism. Her latest books are Contesting Anthropocentric Masculinities: Lived Experiences of Vegan Men (Palgrave, 2023) and Feminist Animal and Multispecies Studies: Critical Perspectives on Food and Eating (co-edited with Kuura Irni and Milla-Maria Joki) (Brill, 2024).

Presentationer:

Vi hoppas på presentationsförslag från olika ämnen som närmar sig temat på varierande sätt. Skicka ditt presentationsförslag på 50-300 ord till Helinä (hekaki at utu.fi) senast den 13 november.

För att så många som möjligt av seminariedeltagarna ska kunna delta i diskussionen efterfrågas presentationer i första hand på engelska, men presentationer på finska och svenska är också välkomna. Om du håller din presentation på finska eller svenska hoppas vi att du använder engelska dior som en del av din presentation.
Presentatörerna förväntas delta i seminariet på plats.

Deltagande i seminariet och ytterligare information:

Att delta i seminariet är gratis för alla. De som deltar på plats utan att presentera något behöver inte anmäla sig i förväg. Om du vill ha en Zoom-länk, fråga Helinä om den senast den 28 november. Du kan också fråga Helinä om mer information om seminariet.

Sammanfattning av keynote-föreläsningarna:

Annika Lonkila:
Eläintuotannon paradigmat kestävyysmurroksen esteenä?

Suomalainen eläintuotanto on monin tavoin kestämätöntä. Haasteet liittyvät tuotannon ilmastovaikutuksiin, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, eläinten hyvinvointiin, eläintautien leviämiseen, vesistöjen saastumiseen, huoltovarmuuteen, maatilojen kannattavuuskriisiin ja viljelijöiden jaksamiseen. Ulkoisiin tuotantopanoksiin perustuva tuotantologiikka on mahdollistanut eläintuotteiden kulutuksen räjähdysmäisen kasvun, mikä taas on aiheuttanut ihmisille monia terveysongelmia. Vaikka eläintuotannon ongelmat on tunnistettu keskeisten toimijoiden keskuudessa jo pitkään, järjestelmää ei ole saatu siirrettyä kestävälle polulle. Esitetyt ratkaisut ovat usein pinnallisia eivätkä muuta eläintuotannon rakenteita, valtasuhteita tai niitä tukevia arvoja ja ajattelutapoja – siis suomalaisen eläintuotannon paradigmoja. Paradigmoille on leimallista niiden itsestään selvyytenä otettu luonne ja asema ”politiikan ulkopuolella” tai jopa luonnonlakina.

Tutkimushankkeessamme olemme sukeltaneet ruoka- ja maatalouspolitiikan historiaan ymmärtääksemme suomalaisen eläintuotantoa ohjaavia paradigmoja. Politiikkadokumenteista, tutkimuskirjallisuudesta ja keskeisten ruokajärjestelmän toimijoiden ja asiantuntijoiden haastatteluista koostuva aineisto ulottuu 1950-luvusta nykyaikaan. Esitämme, että suomalaista eläintuotantoa ja eläintuotteiden kulutusta ohjaa neljä paradigmaa: tehokkuuden, yksilöllisyyden, poikkeuksellisuuden ja eläinten syömisen paradigmat. Nämä paradigmat ovat luonteeltaan hitaita ja vastustuskykyisiä muutoksille, ja ne pyrkivät säilyttämään järjestelmän nykytilan. Paradigmojen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen on ensimmäinen askel niiden muuttamiseksi: eläintuotantoa ja esimerkiksi sen jatkuvaa kasvua eivät ohjaa luonnonlait vaan aineellis-diskursiiviset sommitelmat, joita on mahdollista muuttaa.

Kadri Aavik:
The role if institutions in transitioning to a plant-based food system:
The case of the European Union school milk scheme

In this talk, I examine—from vegan and critical animal studies perspectives—the role of institutions in transitioning to a plant-based food system as a more ethical and sustainable way of relating to non-human life and the planet. Specifically, I consider the European Union (EU) school fruit, vegetables and milk scheme as a case of institutional speciesism and resistance to moving beyond animal-based food systems. This scheme, which according to the European Commission is designed to promote sustainability and children’s health goals, allocates an annual budget of over €90 million to providing cow’s milk in the member states’ educational institutions and is linked to the EU’s major subsidies to animal-based agriculture. The scheme and the EU’s rhetoric around it ignores established evidence of the negative impact of animal-based food on the environment and human health, not to mention on non-human animals. As such, it undermines the EU’s pledge to the green transition and its legally binding commitment to the Paris Agreement.

I consider how the EU’s provision of cow’s milk in the member states education systems constitutes a case of institutional speciesism and greenwashing. I explore how it normalises the consumption of cow’s milk among schoolchildren, as part of the hidden curriculum and the practical everyday implications of this in kindergartens—especially for practicing veganism—, based on the experiences of vegan parents of preschool children in Estonia.

For veganism to spread, its institutional acceptance and support are of key importance, as institutions can enable or hinder moving towards more ethical and sustainable human-animal relations and food systems. I argue that the EU’s milk provision in the education system, while presented as universally beneficial, relying on the taken-for-granted idea of cow’s milk as a “natural” and “healthy” drink for children, is a major manifestation of institutional speciesism and advances the capitalist interests of animal farmers first and foremost. As such, it represents an institutional failure on several fronts, working against the goals of animal wellbeing, human health and climate sustainability.

——————————————

Efter års-seminariet kommer vi att fira lillajul på egen bekostnad på restaurang Delhi Darbar (Tavastgatan 8) från kl 18.00. Anmälan till festen till Helinä senast den 26.11. Varmt välkomna till alla nuvarande och framtida personer som är intresserade av TYKEs aktiviteter!

Restaurangen hoppas få de flesta av beställningarna i förväg. Om möjligt, berätta för oss vad du vill äta i ditt registreringsmeddelande. Menyn finns på https://www.delhidarbar.fi/fi/menu

————————————————————————————————–

2020

Eläintutkimuspäivien 2020 keynote-luennot: ke 2.12. Salla Tuomivaara: Ihmisen erottaminen muista eläimistä – eronteon historia ja merkitys yhteiskuntatieteissä, ke 9.12. Nora Schuurman: Exploring interspecies care in stories of nonhuman subjectivity. YKES ry:n  ja TYKE:n yhteistyötä.

10.11.2020 kaikille avoin webinaari. Ohjelmassa kaksi vierailuluentoa:  David Redmalm (Mälardalen University): With pets and pests beyond binaries: Notes on celebrity chihuahuas, presidential pets, and powerful pangolins; ja Karin Dirke (Stockholm University): Listening to wolves; Searching for animal agency in historical sources.

6.10.2020 seminaaripäivä, jossa käsiteltiin jatko-opiskelijoiden ja graduntekijöiden tekstejä (verkossa).