Palvelut

Aerobiologian laboratorio tarjoaa asumisterveystutkimuksia sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Asumisterveysasetuksen ja sen soveltamisohjeen mukaisiin analyyseihin on määritetty toimenpiderajat eli pitoisuus- tai määräarvot, joita käytetään terveydensuojeluvalvonnassa kynnysar­vona sille, milloin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poista­miseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Asetuksen mukaiset menetelmät mainittu näytetyyppien yhteydessä. Finasin akkreditoimat ja Ruokaviraston hyväksymät menetelmät on merkitty erikseen.

Mikrobianalyyseissä kiinnitämme erityistä huomiota lajiston tunnistamiseen, johon tulosten tulkinta perustuu määrien lisäksi. Toimenpiderajat eivät ole terveysperusteisia.

Näytteiden toimitusohjeet

Rakenteen mikrobikasvua selvittävät menetelmät

Materiaalinäytteiden laimennosviljely

Testattava materiaali: rakennusmateriaali
Testityyppi, mittausalue: Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinomykeetit), pitoisuus ja mikrosienilajiston tunnistus.
Testausmenetelmä: Laimennusviljely.

Materiaalin mikrobipitoisuus määritetään kasvattamalla mikrobit, jolloin vain käytetyillä kasvualustoilla kasvavat, elinkykyiset mikrobit ovat laskettavissa. Tulos ilmoitetaan pmy/g (pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö). Sienilajisto tunnistetaan viljelmästä mikros­ko­poimalla. Bakteereista tyypitetään ryhmänä aktino­mykeetit.
Käytetyt kasvualustat: Käytetyt kasvualustat: Tryptoni-hiivauute-glukoosialusta (THG) , 2 % Mallasuutealusta (M2) sekä Dikloraani-glyseroli-18-alusta (DG18).

Lisäanalyysit: Jos viljelytulos jää alle toimenpiderajan, analyysiä voidaan täydentää näytteen suoramikroskopoinnilla silloin, kun muut suoramikroskopoinnin edellytykset täyttyvät. Suoramikroskopointi tehdään erillisestä tilauksesta.

Näytteenotto: Näyte otetaan n. 10 x 10 cm:n suuruiselta alueelta, huokoista materiaalia n. 1 dl (3 – 10 g). Viljely tulisi tehdä 5 vrk sisällä näytteenotosta.
Hinnasto, lomakkeet ja ohjeet
Näytteiden toimittaminen laboratorioon

Akkreditoitu menetelmä: Asumisterveys, mikrobiologia. Menetelmä on Ruokaviraston hyväk­syttyjen menetelmien rekisterissä. Analysointi ja tulosten tulkinta perustuvat Asumis­terveys­ase­tuk­sen soveltamis­ohjeeseen (Valvira, 2016) ja sitä tukevaan Laboratorio-oppaaseen (Pessi ja Jalkanen, 2018). Lau­sunto ei kuulu akkre­ditoinnin piiriin.

Materiaalinäytteiden suoraviljely - Valviran ohjeen mukainen

Testattava materiaali: rakennusmateriaali
Testityyppi, mittausalue: Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinomykeetit), semikvantitatiivinen määritys ja mikrosienilajiston tunnistus.
Testausmenetelmä: Suoraviljely.

Mikrobimäärä määritetään viljelemällä osa­näyte rakennusmateriaalista  suoraan kasvualustoille, jolloin vain käytetyillä kasvualustoilla kasvavat, elinkykyiset mikrobit ovat laskettavissa. Menetelmä on semi­kvanti­tatiivinen eli tulos ilmoitetaan runsaus­suhdeasteikolla (-..++++). Sienilajisto tunnistetaan viljelmästä mikros­ko­poimalla. Bakteereista tyypitetään ryhmänä aktino­mykeetit. Käytetyt kasvualustat: Tryptoni-hiivauute-glukoosialusta (THG) , 2 % Mallasuutealusta (M2), Hagem-alusta sekä Dikloraani-glyseroli-18-alusta (DG18).

Lisäanalyysit: Jos viljelytulos jää alle toimenpiderajan, analyysiä voidaan täydentää näytteen suoramikroskopoinnilla silloin, kun muut suoramikroskopoinnin edellytykset täyttyvät. Suoramikroskopointi tehdään erillisestä tilauksesta.

Näytteenotto: Näyte otetaan n. 10 x 10 cm:n suuruiselta alueelta, huokoista materiaalia n. 1 dl (3 – 10 g). Viljely tulisi tehdä 5 vrk sisällä näytteenotosta.
Hinnasto, lomakkeet ja ohjeet
Näytteiden toimittaminen laboratorioon

Akkreditoitu menetelmä: Asumisterveys, mikrobiologia. Menetelmä on Ruokaviraston hyväk­syttyjen menetelmien rekisterissä. Analysointi ja tulosten tulkinta perustuvat Asumis­terveys­ase­tuk­sen soveltamis­ohjeeseen (Valvira, 2016) ja sitä tukevaan Laboratorio-oppaaseen (Pessi ja Jalkanen, 2018). Lau­sunto ei kuulu akkre­ditoinnin piiriin.

 

 

Materiaalinäytteen suoraviljely - lajistopainotettu

Testattava materiaali: rakennusmateriaali
Testityyppi, mittausalue: Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinomykeetit), semikvantitatiivinen määritys ja mikrosienilajiston tunnistus.
Testausmenetelmä: Suoraviljely.

Mikrobimäärä määritetään viljelemällä osa­näyte rakennusmateriaalista  suoraan kasvualustoille, jolloin vain käytetyillä kasvualustoilla kasvavat, elinkykyiset mikrobit ovat laskettavissa. Menetelmä on semi­kvanti­tatiivinen eli mikrobikasvun määrä materiaalissa ilmoitetaan suhteellisella asteikolla (-..++++). Kasvun määrä arvioidaan pesäkemäärien perusteella, kuitenkin painottaen biomassaansa nähden suuri-itiöisiä mikrobiryhmiä.

Sienilajisto tunnistetaan viljelmästä mikros­ko­poimalla. Bakteereista tyypitetään ryhmänä aktino­mykeetit. Käytetyt kasvualustat: Tryptoni-hiivauute-glukoosialusta (THG) , 2 % Mallasuutealusta (M2) sekä Dikloraani-glyseroli-18-alusta (DG18).

Lisäanalyysit: Jos viljelytulos jää alle toimenpiderajan, analyysiä voidaan täydentää näytteen suoramikroskopoinnilla silloin, kun muut suoramikroskopoinnin edellytykset täyttyvät. Suoramikroskopointi tehdään erillisestä tilauksesta.

Näytteenotto: Näyte otetaan n. 10 x 10 cm:n suuruiselta alueelta, huokoista materiaalia n. 1 dl (3 – 10 g). Viljely tulisi tehdä 5 vrk sisällä näytteenotosta.
Hinnasto, lomakkeet ja ohjeet
Näytteiden toimittaminen laboratorioon

Akkreditoitu menetelmä: Asumisterveys, mikrobiologia. Menetelmä on Ruokaviraston hyväk­syttyjen menetelmien rekisterissä. Menetelmä on laboratorion sisäinen menetelmä (Häkkilä ja Pessi, 2016), joka on validoitu Asumis­terveys­ase­tuk­sen sovel­tamis­­­ohjeen (Valvira, 2016) laimennus­sarja­viljelyyn nähden. Lau­sunto ei kuulu akkre­ditoinnin piiriin.

Suoramikroskopointi

Testattava materiaali: rakennusmateriaali
Testityyppi, mittausalue: Homekasvuston toteaminen.
Testausmenetelmä: Suora mikroskopointi. ISO 16000-21:2013, Pessi ja Jalkanen, 2018

Viljelytulos ei aina anna oikeaa kuvaa mahdollisesta mikrobikasvustosta materiaalinäytteessä, koska viljellen ei havaita kuollutta, jo kuivunutta kasvustoa tai lahottajasieniä, jotka eivät kasva käytetyillä kasvualustoilla. Jos viljelymenetelmällä analysoitu mikrobipitoisuus jää alle toimenpiderajan eli viljelyssä kasvaa vain vähän tai ei lainkaan mikrobeja, tulee Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan näytteelle tehdä suoramikroskopointi mahdollisen kuolleen / kuivuneen kasvuston havaitsemiseksi.

Suoramikroskopointi voidaan kuitenkin tehdä luotettavasti vain kovilta materiaaleilta, kuten puu, joissa epäilty vauriokohta on selkeästi näkyvissä. Huokoisista, jauhemaisista tai jauhaantuneesta materiaaleista (mineraalivilla, rappaus, sahanpuru jne.) ei useinkaan saada vauriokohtaa edustavaa preparaattia.  Näyte preparoidaan kohdasta, jossa on havaittavissa tummentuma, muu selvä värimuutos tai/ja poikkeava pintarakenne.

Menetelmällä on Ruokaviraston hyväksyntä vain viljelymenetelmää tukevana mutta sitä voidaan käyttää myös ilman viljelyä aistinvaraisen arvion varmistamiseen. Viljelyyn liittyvä suoramikroskopointi tehdään ja laskutetaan erillisenä tilauksena. Tällöin tilaus toteutuu vain jos kasvustoa ei viljelyllä havaita.

Näytteenotto: Kuten rakennusmateriaalinäyte viljelyä varten (pintamateriaalia n. 10 x 10 cm:n suuruiselta alueelta) tai materiaalin pintaan painettu teippi.
Hinnasto, lomakkeet ja ohjeet
Näytteiden toimittaminen laboratorioon

Akkreditoitu menetelmä: Asumisterveys, mikrobiologia. Ruokaviraston hyväk­syttyjen menetelmien rekisterissä menetelmä on ainoastaan viljelyä tukevana.  Analysointi ja tulosten tulkinta perustuvat standardiin ISO 16000-21:2013 ja Asumis­terveys­ase­tuk­sen sovel­tamis­­ohjeeseen (Valvira, 2016) sekä sitä tukevaan Laboratorio-oppaaseen (Pessi ja Jalkanen, 2018). Lau­sunto ei kuulu akkre­ditoinnin piiriin.

Pintanäytteen laimennosviljely

Testattava materiaali: materiaalin pinta
Testityyppi, mittausalue: Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinomykeetit), pitoisuus ja mikrosienilajiston tunnistus.
Testausmenetelmä: Laimennusviljely.

Pintanäytteen laimennosviljely soveltuu parhaiten mikrobikasvun varmistamiseksi kovilta pinnoilta tai jos tutkittavasta rakenteesta ei voida irrottaa näytettä rakennusmateriaalinäytteeksi. Jokaista vaurioepäilypinnalta otettua pintanäytettä tulee ottaa vertailunäyte vastaavalta, mutta vaurioitumattomalta pinnalta. Tuloksen tulkinta perustuu vauriopinnan ja vertailupinnan väliseen eroon, joten vertailunäyte on välttämätön tuloksen tulkinnan kannalta.

Mikrobipitoisuus määritetään viljelyllä ja tulos ilmoitetaan pmy/cm² (pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö). Sienilajisto tunnistetaan viljelmästä mikros­ko­poimalla. Bakteereista tyypitetään ryhmänä aktino­mykeetit.
Käytetyt kasvualustat: Käytetyt kasvualustat: Tryptoni-hiivauute-glukoosialusta (THG) , 2 % Mallasuutealusta (M2), sekä Dikloraani-glyseroli-18-alusta (DG18).

Huomioitavaa: Toimenpiderajat on määritetty havaitsemaan mikrobikasvusto rakennusmateriaalin pinnalla. Esimerkiksi seinärakenteen pinnalta otetun näytteen tuloksista ei voida saada kuvaa siitä, onko rakenteen sisällä kasvustoa, vaan rakenne on avattava ja näyte otettava oletetusta vauriokohdasta. Menetelmän havaintokynnys on korkea, joten se ei myöskään sovellu laskeutuneen pölyn mikrobilajiston selvittämiseen.

Näytteenotto: Näyte otetaan tunnetulta alalta (yleensä 100 cm² , esim. sapluunaa käyttäen) pyyhkimällä näytepintaa steriiliin suolaliuokseen kastetulla pumpulipuikolla. Puikko toimitetaan suolaliuosta sisältävässä koeputkessa laboratorioon. Välineistön saa laboratoriosta. Vertailunäyte otetaan vastaavalta, mutta vaurioitumattomalta pinnalta.
Viljely tulee tehdä 24 h sisällä näytteenotosta.
Hinnasto, lomakkeet ja ohjeet
Näytteiden toimittaminen laboratorioon

Akkreditoitu menetelmä: Asumisterveys, mikrobiologia. Menetelmä on Ruokaviraston hyväk­syttyjen menetelmien rekisterissä. Analysointi ja tulosten tulkinta perustuvat Asumis­terveys­ase­tuk­sen soveltamis­ohjeeseen (Valvira, 2016) ja sitä tukevaan Laboratorio-oppaaseen (Pessi ja Jalkanen, 2018). Lau­sunto ei kuulu akkre­ditoinnin piiriin.

Pintanäytteen suoraviljely

 

Testattava materiaali: rakennusmateriaalin pinta
Testityyppi, mittausalue: Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinomykeetit), semikvantitatiivinen määritys ja mikrosienilajiston tunnistus.
Testausmenetelmä: Suoraviljely.

Pintanäytteen suoraviljelyä käytetään oletetun vauriopinnan mikrobikasvun varmistamiseen. Näytepinnalta pintapuikolla sivellyt mikrobit siirretään kasvualustoille suoraan samalla puikolla. Vain käytetyillä kasvualustoilla kasvavat, elinkykyiset mikrobit ovat laskettavissa. Menetelmä on semi­kvanti­tatiivinen eli mikrobikasvun määrä materiaalissa ilmoitetaan suhteellisella asteikolla (-..++++). Kasvun määrä arvioidaan pesäkemäärien perusteella, kuitenkin painottaen biomassaansa nähden suuri-itiöisiä mikrobiryhmiä.

Sienilajisto tunnistetaan viljelmästä mikros­ko­poimalla. Bakteereista tyypitetään ryhmänä aktino­mykeetit. Käytetyt kasvualustat: Tryptoni-hiivauute-glukoosialusta (THG) , 2 % Mallasuutealusta (M2) sekä Dikloraani-glyseroli-18-alusta (DG18).

Huomioitavaa: Menetelmällä arvioidaan mikrobikasvuston todennäköisyyttä rakennusmateriaalin pinnalla. Esimerkiksi seinärakenteen pinnalta otetun näytteen tuloksista ei voida saada kuvaa siitä, onko rakenteen sisällä kasvustoa, vaan rakenne on avattava ja näyte otettava oletetusta vauriokohdasta. Pinnalta otettua näytettä voidaan käyttää myös arvioitaessa mikrobien siirty­mistä rakenteen sisältä näkyville pin­noille, esim. tavanomaisesta poikkeavan lajiston havaintoina. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa tulkintaohjetta eikä laskeutuneesta pölystä otetuista pintanäytteistä anneta lausuntoa.

Näytteenotto: Näyte otetaan 100 cm² alalta, esim. sapluunaa käyttäen) pyyhkimällä steriiliin suolaliuokseen kastetuilla pumpulipuikoilla näytepintaa. Puikot toimitetaan suolaliuosta sisältävässä koeputkessa laboratorioon. Välineistön saa laboratoriosta. Viljely tulee tehdä 24 h sisällä näytteenotosta.
Hinnasto, lomakkeet ja ohjeet
Näytteiden toimittaminen laboratorioon
Ohjevideo: Rakennusmikrobiologisen pintanäytteen sively (suoraviljely)

Laboratorion sisäinen menetelmä.

Epätavanomaisen mikrobilähteen selvittäminen sisätilasta

Ilmanäyte

Testattava materiaali: 6-vaihe-impaktiokerääjällä otettu ilmanäyte
Testityyppi, mittausalue: Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinomykeetit), pitoisuus ja mikrosienilajiston tunnistus.
Testausmenetelmä: Ilmanäyte.

Materiaalin mikrobipitoisuus määritetään kasvattamalla mikrobit, jolloin vain käytetyillä kasvualustoilla kasvavat, elinkykyiset mikrobit ovat laskettavissa. Tulos ilmoitetaan pmy/m³  (pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö). Sienilajisto tunnistetaan viljelmästä mikros­ko­poimalla. Bakteereista tyypitetään ryhmänä aktino­mykeetit. Käytetyt kasvualustat: Tryptoni-hiivauute-glukoosialusta (THG) , 2 % Mallasuutealusta (M2) sekä Dikloraani-glyseroli-18-alusta (DG18).

Näytteenotto: Näytteenotto edellyttää näytteenottajalta sisäilmatekijöiden ja mittaukseen liittyvien virhelähteiden tuntemusta sekä keräyslaitteiston käytön hallintaa. Keräyslaitteisto 6-vaiheimpaktorikeräin on vuokrattavissa laboratoriosta). Labo­ra­to­riosta saatavien keräimien ilmavirtaus on säädetty kalibroidulla mittarilla 28,3 ± 2 % l/min.
Yksityiskohtaiset näytteenotto-ohjeet
Hinnasto, lomakkeet ja ohjeet
Näytteiden toimittaminen laboratorioon
Ohjevideo Ilmanäyte: 6-vaiheimpaktorin käyttö

Akkreditoitu menetelmä: Asumisterveys, mikrobiologia. Menetelmä on Ruokaviraston hyväk­syttyjen menetelmien rekisterissä. Analysointi ja tulosten tulkinta perustuvat Asumis­terveys­ase­tuk­sen soveltamis­ohjeeseen (Valvira, 2016) ja sitä tukevaan Laboratorio-oppaaseen (Pessi ja Jalkanen, 2018). Lau­sunto ei kuulu akkre­ditoinnin piiriin.

Teolliset mineraali­kuidut

Teolliset mineraalikuidut, 14 vrk aikana laskeutunut pöly

Testattava materiaali: laskeutunut pöly
Testityyppi, mittausalue: Teolliset mineraali­kuidut, pitoisuus
Testausmenetelmä: Teollisten mineraalikuitujen määritys laskeutuneesta pölystä mikroskooppisesti (14 vrk)

STM:n asetus 545/2015 määrittää, että teollisten mineraali­kuitujen toimenpideraja 14 vrk aikana oleskelutilojen pinnoille laskeutuneessa pölyssä on 0,2 kuitua/cm². Teollisia mineraalikuituja ovat esi­merkiksi vuorivilla ja lasivilla. Niitä käytetään lämmön-, äänen- ja paloeriste­mate­riaaleissa. Sisätiloista löytyvät kuidut ovat usein peräisin IV-järjestelmien van­hois­ta äänenvaimentimista.

Pinnoille laskeutuneen pölyn kuitupitoisuus määritetään mikroskooppisesti geeliteipiltä. Laskennassa huomioidaan yli 20 µm kokoiset teolliset mineraalikuidut ja tulos ilmoitetaan pinta-alayksikköä kohden. Kuidut lasketaan kahden viikon aikana laskeutuneesta pölystä. Menetelmällä saadaan selville teollisten mineraalikuitujen kokonaismäärä, mutta ei niiden kuitutyyppiä.

Näytteenotto: Näyte otetaan pinnalle tai keräystasolle 14 vrk kuluessa kertyneestä pölystä geeli¬teipillä. Analyysin hintaan kuuluvat näytteenottovälineet saa laboratoriosta.

Menetelmä on tarkoitettu mittaamaan pinnoille laskeutuneen pölyn kuitumäärää STM:n asetuksen 23.4.2015/545, 19 § ja asetusta soveltavan Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira, 2016) mukaisen toimenpiderajan ylittymisen arvioimiseksi. Tulosten tulkinta perustuvat Asumis­terveys­ase­tuk­sen soveltamis­ohjeeseen (Valvira, 2016) ja analysointi Tossavainen, 2006

Teolliset mineraalikuidut - tuntematon näytteenottoaika

Testattava materiaali: laskeutunut pöly
Testityyppi, mittausalue: Teolliset mineraali­kuidut, pitoisuus
Testausmenetelmä: Teollisten mineraalikuitujen määritys laskeutuneesta pölystä mikroskooppisesti

Ilmanvaihto­järjestelmän (esim. tuloilma­kana­vat) pinnoille kerty­neet kuidut voidaan myös kerätä geeli­teipille. Ilmanvaihtojärjestelmän kuitupitoisuudel­le ei ole vielä suositusarvoja.

Puhtausluokitelluille ilmanvaihtotuotteille on laadittu puhtaus­vaati­mukset, joiden mukaan käytössä ole­vasta äänenvaimentimesta irtoavien kuitujen kokonais­pitoisuuden tulee olla alle 0,01 kpl/cm². Kuitujen esiintymistä voidaan arvioida pin­noilta geeliteipille kerättävien laskeumanäytteiden avulla.

Näytteenotto: Näyte otetaan pinnalta tai keräystasolle 14 vrk kuluessa kertyneestä pölystä geeli¬teipillä. Analyysin hintaan kuuluvat näytteenottovälineet saa laboratoriosta.

Analysointi perustuu Tossavainen, 2006

 

 

FINAS-akkreditointi

akkreditointitunnus T312Laboratoriomme on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T312, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025. Akkreditoituun pätevyysalueeseen sisältyvä toiminta on nähtävissä www.finas.fi ja hinnastosivulla. Aerobiologian laboratoriolla on terveydensuojelulain 49 a § mukainen Ruokaviraston hyväksyntä viranomaisille tarkoitettuja asumisterveystutkimuksia tekeväksi laboratorioksi.

Analyysimenetelmien viitteet

Asumisterveysasetus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olo­suhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015. www.finlex.fi

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Valviran opas 8/2016. www.valvira.fi

Häkkilä, S ja Pessi A-M. 2016. Lajistopainotettu suoraviljelymenetelmä verrattuna laimennusviljelyyn SIY-raportti 34: 283-288

ISO 16000-21:2013. Indoor air. Part 21: Detection and enumeration of moulds. Sampling from materials.

Pitkäranta, M. (toim.) Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Ympäristöministeriö. Ympäristöopas 2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4626-8

Pessi, A-M. ja Jalkanen, K. 2018. Laboratorio-opas. Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät. Pori, Ympäristö ja Terveys -lehti, 2009.

Tossavainen, A. ja muut. 2006. Ilmanvaihtolaitteiden hiukkaspäästöt: terveyshaitat, mittaaminen ja tuotekehitys. Teknologiaohjelmaraportti 9/2006. Helsinki: Tekes, 153-163.

onko täältä?

https://zapdoc.site/fine-pienhiukkaset-teknologia-ymparisto-ja-terveys.html

Muut palvelut

Koulutus

Aerobiologian laboratorio antaa sisäilman mikrobeihin ja niiden tutkimiseen liittyvää koulutusta. Järjestämme vuosittain asiakkaillemme maksuttoman asiakaspäivän, jossa käydään läpi asumisterveysasetuksen mukaiset mikrobien analyysimenetelmät. Asiakaspäivässä on myös laboratorion ulkopuolisia asiantuntijoita kertomassa ajankohtaisista asioista sisäilmarintamalla.

Kauttamme voi myös tilata räätälöityjä maksullisia koulutuksia mikrobeihin liittyen

Hometunnistus
Mikrobiekologia
Mikrobit ja kosteusvauriot
Näytteenottomenetelmät mikrobitutkimuksissa
Mikrobinalyysit ja tulosten tulkinta
Mineraalikuidut: tutkiminen ja terveysvaikutukset

Tutkimusprojektit

Menetelmäkehitys
Homehdutuskokeet