Tutustu TSE exen seniormentoreihin: Annika Vainio
Tutustu TSE exen seniormentoreihin: Annika Vainio
Mitä TSE exen EMBA-ohjelman seniormentori tekee?
Seniormentorit toimivat TSE exen EMBA-ohjelmassa osallistujien mentoreina. Seniormentoreiksi valitaan kokeneita johtajia erilaisista taustoista ja eri liiketoiminta-alueilta. Mikä tärkeintä, he ovat halukkaita jakamaan kokemuksiaan ja tietotaitoaan EMBA-osallistujille. Vuosina 2022-2023 mentoreina ovat toimineet: Annika Vainio, Jukka Lehtelä ja Kimmo Suupohja.
Seniormentoreiden tehtävänä on tukea osallistujien henkilökohtaista kasvua johtajina. He jakavat kokemuksiaan ja ovat osallistujien käytettävissä yksilö- ja ryhmäkeskusteluissa. Seniormentorit ovat mukana osallistujien ohjelmassa, jotta heidän kanssaan voi keskustella koulutuksen aikana esiin nousseista teemoista. Tarkoituksena on, että osallistujat voivat oppia mentoreiden kokemuksista ja tiedosta ja toisinpäin. Sparrausprosessi on olennaisessa roolissa henkilökohtaisen johtajuuden kehittymisen polulla.
Halusimme, että muutkin pääsevät tutustumaan seniormentoreihimme, joten voit lukea heidän ajatuksiaan näistä blogiteksteistä.
Kuka olet?
Olen Annika Vainio Helsingistä. Perheeseeni kuuluu aviomies ja kaksi lastamme – Jennika 24 v ja Mikki 21v. Nautimme koko perhe matkustamisesta, mökkeilystä ja urheilusta, yhdessä ja erikseen. Oma intohimoni on tennis, jota harrastan aktiivisesti ja myös kilpailen. Muut perheenjäsenet harrastavat myös kamppailulajeja, juuri viime viikonloppuna Jennika voitti thainyrkkeilyn SM-kultaa 🙂. Olen elämännälkäinen ja utelias luonteeltani, pidän uuden oppimisesta ja itseni haastamisesta. Tämä näkyy työurani valinnoissa – olen ollut johtavissa positioissa jo yli 20-vuoden ajan, eri toimialoilla, eri tehtävissä ja varsinkin monenlaisissa kehitys- ja muutoshankkeissa. Viimeisimpänä olen toiminut keittiöalan yrityksen Novart Oy:n toimitusjohtajana ja kaupallisena johtajana.
Kauanko olet toiminut seniormentorina?
Olen ns. ensimmäisen kauden seniormentori ja odotan innolla yhteistyötä niin mentoroitavien kuin muiden seniormentorien, sekä Turun kauppakorkean EMBA-koulutusohjelman henkilökunnan kanssa.
Miksi olet halunnut ryhtyä seniormentoriksi?
Olen saanut nauttia mentoroinnista urani varrella osaavien ja kokeneiden liiketoiminnan konkareiden kanssa. Olen saanut heidän avullaan haastaa omia ajatuksiani, oppia heidän kokemuksistaan ja keskustella liike-elämän haasteista. ”Hyvä kuuluu laittaa kiertämään” ja näin olen itselleni luvannut vastaavasti ryhtyä mentoriksi – nyt on siihen sopiva tilaisuus.
Mitä ovat omat asiantuntijuusalueesi tai osaamisalueesi?
Olen urani aikana halunnut aktiivisesti kehittää johtamistaitojani, halunnut oppia yrityksen toimintaa kokonaisuutena sekä muutosten johtamista haastavissa tilanteissa.
Olen toiminut esimiehenä ja istunut eri yritysten johtoryhmissä jo yli 20-vuoden ajan sekä toteuttanut lukuisia erilaisia muutos- ja kehityshankkeita. Vaikka vielä on aina opittavaa, olen palautteen ja tulosten perusteella jo aika konkari liiketoiminnan ymmärtämisessä sekä ihmisten ja muutosten johtamisessa. 😊
Mitä senormentori tekee?
Seniormentorin toimintaa voisi leikkisästi verrata urheiluvalmentajaan. Mentoroitavalla henkilöllä on tavoite, johon yhdessä lähdemme miettimään kehityssuunnitelmaa, miten tähän tavoitteeseen päästään. Mentori juoksee mentoroitavan rinnalla mentorointijakson ajan, haastaen ja ammentaen omaa ja mentoroitavan osaamista, jotta suunnitelma toteutuu ja lopputulos saavutetaan.
Miksi seniormentorointi on tärkeää? Mitä hyötyä siitä on?
Mentoroinnin hedelmät ovat parhaimmillaan sekä oppimista yhteisten keskustelujen kautta että mentorin tuoman lisäosaamisen ja lisäkokemuksen kautta. Vaikka yritykset ja tehtävät vaihtelevat, ovat suurin osa varsinkin johtamishaasteita samankaltaisia. Hyötyä tulee, mikäli voi nopeuttaa mentoroitavan omaa kehityskaarta hyödyntämällä jo mentorin ja mentorointiryhmän läpikäymiä tilanteita ja oppeja.
Mikä johtamisessa on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa?
Johtamisessa juuri nyt korostuu kyky luoda yritykseen valmius jatkuvaan ja nopeaan muutoksen ja samanaikaisesti varmistaa, että yhteisöllä on selkeä suunta ja työrauha. Ennakoimme jo vuosia sitten eri kehitysten tuovan mukanaan isomman kulmakertoimen yritysten tarpeelle kehittyä, esimerkiksi toimintojen digitalisoinnin ansiosta. Sittemmin olemme saaneet kokea useamman maailmanluokan kriisin ja kriisien seuraamukset – Covid-19, Venäjän sota Ukrainassa, Globaalien toimitusketjujen disruptiot, liikkumiskiellot ja etätyöt ja eri toimialojen nousut ja syöksyt…
Samalla kun meidän on löydettävä agiilit tavat muuntautua yrityksinä, on silti luotava omalle henkilökunnalle yhteinen suunta ja mahdollistettava riittävä työrauha – tämän tasapainon löytäminen on tärkeää ja sen korostus tulee vain kasvamaan. Tämä tulee vaatimaan johtamiselta entistä enemmän resilienssiä ja kylmäpäisyyttä.
Toinen merkittävä kehitys tulee olemaan kilpailu vähenevistä osaajista, heidän houkuttelemisensa ja pitäminen. Varsinkin nuorempien sukupolvien valmius sitoutua työnantajaansa sekä työsuhteisiin ”perinteisillä tavoilla” on muuttunut ja työnantajan houkuttelevuudessa tulee merkitsemään entistä enemmän arvot ja mahdollisuudet joustaviin työskentelytapoihin. Tä
mä tulee asettamaan johtamiselle uudet haasteet. Yritykset ovat entistä enemmän riippuvaisia työntekijöistään ja johtamisen tulee olla entistä laadukkaampaa, yksilöllisempää ja motivoivampaa. Johtamisen tulee kehittyä myös niin, että osaamme johtaa erilaisissa ”kokoonpanoissa”, esimerkiksi etä-, ja lähityön hybridimallia tai tiimit voivat koostua palkkalistoilla olevista henkilöistä, vuokrahenkilöistä tai yrittäjistä jne.
Mikä oman johtamisurasi tärkein oppi minkä haluat jakaa?
Yrityksen menestyksen kannalta tärkeimmät elementit ovat ihmiset ja johtaminen.
Johtamisen tärkein oppi on varmaankin, että johtaminen on parhaimmillaan jatkuvaa oppimista. Johtaminen on kivaa ja siihen tulee suhtautua, kun mihin tahansa muunkin asian oppimiseen – ymmärtää missä asioissa on hyvä ja missä tulisi kehittyä ja näin miettiä suunnitelma, miten kehittää myös näitä osa-alueita. Teen itse johtoryhmieni kanssa priorisoinnit ja suunnitelman – tiimini kertoo mitkä asiat ovat heille johtamisen näkökulmasta tärkeimmät asiat, pisteyttävät lähtökohdan ja sovimme yhdessä, miten lähden kehittämään tarvittavia kohtia. Vastaavasti tiimiläiset tekevät saman omille tiimeilleen.
Toinen tärkeä oppi on, että kaiken onnistumisen lähtökohtana on ”oikeat ihmiset oikeilla paikoilla”. Kantapään kautta olen oppinut, että näissä päätöksissä ei voi tehdä kompromisseja. Varsinkin, kun lähdetään tekemään isoa muutosta tai kehitysloikkaa, on johdettava myös osaamista, eli tunnistettava mitä osaamista ja asenteita uusi tulevaisuus vaatii ja on uskallettava tehdä myös tarvittavat henkilöstömuutokset. Nämä ovat johtamisen haastavimpia ja samalla tärkeimpiä päätöksiä.