Alueellisista kansalaisraadeista voimaa ilmastosiirtymään

Ilmastosiirtymän toteuttamiseen tarvitaan kaikkien maamme alueiden panosta. Suomi ulottuu maantieteellisesti hyvin laajalle, ja siksi eri alueiden ilmastotoimia koskevat kipupisteet ja kysymykset vaihtelevat. FACTOR-hankkeen toisessa työpaketissa selvitetään, miten alueelliset kansalaisraadit voisivat tukea alueita muutoksessa kohti kestävämpää yhteiskuntaa.

Ilmastonmuutoksen torjumiseen kaivataan kipeästi alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä ratkaisuja ja tekoja niin yhteiskunnilta kuin yksilöiltäkin. Voiko esimerkiksi opettajana toimiva pohjoissuomalainen nainen tai puuseppänä työskentelevä eteläsuomalainen mies vaikuttaa siihen, miten hänen kotiseudullaan tehtäisiin maamme ja maapallomme kannalta kestäviä valintoja? FACTOR-hankkeen toisessa työpaketissa vaikuttamisen kanavana toimivat alueelliset kansalaisraadit.

Kansalaisraadissa puntaroivaa keskustelua käy joukko tavallisia kansalaisia, jotka ottavat kantaa ajankohtaisiin päätöksenteon kysymyksiin ja esimerkiksi laativat niihin liittyviä suosituksia. Yhtäältä osallistujajoukon pitää olla riittävän suuri, jotta raati edustaa kattavasti eri väestöryhmiä; toisaalta tärkeää on varmistaa mahdollisuus syvälliseen keskusteluun ja ajatusten vaihtoon esimerkiksi pienryhmien avulla. FACTOR-hankkeessa panoksensa puntaroiviin keskusteluihin antaa 20–30 osallistujaa ja kansalaisraateja tarkastellaan nimenomaan ilmastosiirtymän kontekstissa.

– Toisin kuin poliittisten päätöksentekijöiden, tavallisten kansalaisten ei tarvitse miettiä puoluepoliittisia intressejä eikä kannatusta seuraavissa vaaleissa. He ovat vapaita puntaroimaan asioita arvojen ja tiedollisten argumenttien pohjalta, kuvaa työpaketin vetäjä, ympäristöpolitiikkakeskuksen johtava tutkija Heli Saarikoski Suomen ympäristökeskuksesta.

Puntaroivaan ympäristöpolitiikkaan perehtynyt Saarikoski on aiemmin tutkinut kansalaisraateja osana ekosysteemipalveluiden arvottamista. Siinä missä perinteisessä kyselytutkimuksessa osanottaja saa yksilöllistä näkökulmaa korostavan, rationaalisen kuluttajan roolin, kansalaisraadissa aiheita pitää pohtia koko yhteisön kannalta.

– Ilmastokysymyksissä oikea kysymyksenasettelu ei ole ”Mitä minä haluan?” vaan pikemminkin ”Mitä meidän yhdessä tulisi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja miten toimet voidaan toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla?”, Saarikoski kertoo.

Kullakin alueella omat kipukysymyksensä

Kansalaisraateja ilmastonäkökulmasta järjestetään kolme eri puolilla Suomea. Alueelliset kysymykset, joihin ilmastopolitiikka kytkeytyy, voivat vaihdella maantieteellisesti hyvin paljon.

Esimerkiksi maatalouden ilmastotoimet ovat hieman erilaisia eteläisillä savi- ja kivennäismailla kuin turvepeltovaltaisilla alueilla pohjoisemmassa Suomessa, kertoo työpaketin toinen vetäjä, johtava tutkija Katriina Soini Luonnonvarakeskuksesta. Keväällä 2021 toteutetun kansalaisraadin tulokset kertoivat myös, että kansalaiset pitivät tärkeänä alueellisten näkökulmien huomioimista ilmastopolitiikan toteutuksessa.

– On tärkeää, että kansalaisraadit lähtevät liikkeelle alueiden tarpeista. Alueelliset kysymykset kietoutuvat hyvin tiiviisti kansalliseen ilmastopolitiikkaan ja siitä edelleen globaalille tasolle, Soini sanoo.

Ilmastokysymykset herättävät toisinaan kiivaita tunteita ja vastakkainasetteluista kumpuavia kärhämiä. Kansalaisraatien yhdeksi tavoitteeksi lukeutuukin myös polarisoitumisen vähentäminen: syyllisten etsimisen sijaan pyritään yhdessä etsimään hyväksyttäviä vaihtoehtoja ja autetaan löytämään sopiva tapa hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen.  Satunnaisotannalla koetetaan varmistaa, että mahdollisimman monenlaiset näkökulmat tulevat kuulluiksi.

– Haasteenamme on varmistaa, että kaikenlaisille äänille löytyy tilaa. Ympäristökysymyksissä joukkoomme mahtuu hyvin tietoisia ja valistuneita ja toisaalta esimerkiksi ilmastonmuutokseen kriittisesti suhtautuvia kansalaisia, Soini toteaa.

Oikeudenmukaisia ilmastosuosituksia ja osallistavaa tiedettä

Sanna Marinin hallitus tavoittelee hiilineutraaliutta Suomessa vuoteen 2035 mennessä, ja EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet vihreän kehityksen Green Deal -ohjelmaan. Alueellisten kansalaisraatien yhtenä tavoitteena on tiettyä seutua koskevien kysymysten lisäksi pohtia kansallisia suosituksia ilmastotyölle – suosituksia, jotka voisivat tuntua mahdollisimman monesta oikeudenmukaisilta ja sitoutumisen arvoisilta.

– Kansalaisraadin osallistujat pääsevät miettimään syvällisesti, miten ilmastopolitiikka koettaisiin reiluksi. Monet ilmastotoimet vaikuttavat ihmisten arkielämään, siihen miten liikutaan, asutaan ja kulutetaan. Tavalliset kansalaiset ovat oman arkensa asiantuntijoita, ja siksi on hyvin tärkeää, että raatiprosessin avulla voidaan tuoda esille heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään, Saarikoski toteaa. Myös muut kuin raatiprosessiin osallistuneet ihmiset luottavat kansalaisraatien tuottamaan tietoon ja pitävät sitä hyödyllisenä, kertoo aiempi tutkimus.

Tutkijat toivovat, että työpaketti voisi tuottaa hedelmällisiä kokemuksia keinoista, joilla kansalaisia voitaisiin jatkossakin osallistaa paitsi ympäristöpoliittiseen myös muuhun yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Olisi hienoa, jos osallistujat kokisivat ajattelunsa avartuneen keskustelujen avulla. Samoin toivon, että kansalaiset saisivat uutta ymmärrystä tieteestä ja kokisivat tutkimuksen tekemiseen osallistumisen palkitsevana, Soini kiteyttää.

Kirjoittaja: Venla Valtanen

Teksti on osa viiden artikkelin juttusarjaa, jossa esitellään FACTOR-hankkeen tutkimusta. Lue juttusarjan aiemmat julkaisut:

Puntaroivat kansalaiskeskustelut vievät kohti reilumpia ilmastoratkaisuja (14.10.2021)

Ajatusvinoumista ilmastotoimien hyväksyntään (20.10.2021)