Ilmastotietoa kansalaisilta kansalaisille, ilmastotietoa kansalaisilta päätöksentekijöille
Miten puntaroivat kansalaiskeskustelut vaikuttavat kansalaisten ja päätöksentekijöiden ilmastouskomuksiin ja -asenteisiin? FACTOR-hankkeen neljännen työpaketin ytimessä ovat kysymykset edustuksellisesta demokratiasta, tiedon vaikuttavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.
Kuilu kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä rappeuttaa edustuksellista demokratiaa, jotkut ajattelevat. Lääkkeeksi tähän haasteeseen on ehdotettu uusia kansalaisosallistumisen muotoja kuten puntaroivia kansalaiskeskusteluja, jotka kytkeytyisivät olemassa oleviin edustuksellisen demokratian käytäntöihin.
Puntaroivissa kansalaiskeskusteluissa satunnaisesti valittu joukko kansalaisia saa kattavasti tietoa ja keskustelee valikoidusta aiheesta. Keskustelussa, joka usein tapahtuu pienryhmissä moderaattorin ohjauksessa, pyritään erilaisten näkökulmien monipuoliseen pohdintaan yhdenvertaisessa ja rakentavassa ilmapiirissä. Lopputuloksena voi olla esimerkiksi keskustelijoiden yhdessä muotoilema julkilausuma.
FACTOR-hankkeen ytimessä on ilmastotoimien ja niistä tuotetun tiedon puntarointi. Hankkeen neljännessä työpaketissa pureudutaan kansalaiskeskusteluissa tuotetun tiedon, näkökantojen ja argumenttien vaikuttavuuteen.
– Tutkimme puntaroivien kansalaiskeskustelujen roolia, haasteita ja mahdollisuuksia julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa, kertoo työpaketin vetäjä ja valtio-opin professori Maija Setälä Turun yliopistosta.
Kysymykset edustuksellisen demokratian merkityksestä – tai demokratian edustavuudesta – ovat tuttuja Setälälle, joka jo väitöskirjassaan syventyi kansanäänestyksiin ja demokratiateorioihin.
– Kansanäänestykset ovat vahvoja legitimoimaan päätöksiä. Niiden vaaroiksi voivat kuitenkin osoittautua eliittien mielipiteiden korostuminen ja mielipiteiden polarisoituminen.
Polarisaatio rapauttaa uskoa tutkittuun tietoon
Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää sekä lähelle että kauas katsomista ja rohkeutta tehdä ratkaisuja tämän mukaan. Pitkäjänteisen päätöksenteon ongelmia on tarkasteltu esimerkiksi Setälän johtaman PALO-hankkeen tutkimuksessa, jossa Mustasaaren kunnan asukkaat saivat postilaatikkoonsa kansalaisraadin laatiman julkilausuman ennen äänestystä kuntaliitoksesta. Julkilausuma piti sisällään faktoja kuntaliitoksesta sekä argumentteja liitoksen puolesta ja sitä vastaan. Kyselytutkimus osoitti, että kuntalaiset luottivat kansalaisraadin tuottamaan tietoon kuntaliitoksesta. Lisäksi julkilausuman lukeminen kannusti äänestäjiä pohtimaan erilaisia näkemyksiä.
Puheet maastamme luottamusyhteiskuntana eivät ole korulauseita, vaan suomalaiset luottavat asiantuntijoihin, päätöksentekijöihin ja viranomaisiin kansainvälistä keskivertoa enemmän, Setälä kertoo. Kokonaiskuva kuitenkin muuttuu, kun suurennuslasin alle joutavat ilmastotoimien kaltaiset, voimakkaita tunteita herättävät aiheet.
– Herkästi polarisoituvissa kysymyksissä luottamus poliittisiin instituutioihin voi rapautua ja jotkut väestöryhmät saattavat kokea, että heidän kokemuksensa on sivuutettu. Tällöin tunteet ja asenteet alkavat aiempaa voimakkaammin ohjata tiedonkäsittelyä.
FACTOR-hankkeessa järjestetään puntaroivia kansalaiskeskusteluja ilmastokysymyksistä. Kyselytutkimusten, kyselytutkimuskokeiden ja haastattelujen avulla tutkitaan sitä, miten puntaroivat kansalaiskeskustelut vaikuttavat kansalaisten ja päätöksentekijöiden ilmastouskomuksiin ja -asenteisiin.
– Tiedon vastaanottaminen riippuu hyvin usein siitä, miten tietoa esitetään. Me kysymme: Millainen viestintä herättää luottamusta ja on aidosti vaikuttavaa? Pidetäänkö puntaroivia kansalaiskeskustelija luotettavina tiedonlähteinä?
Näkemyksiä ja mielipiteitä kautta maan
Kansalaisten lisäksi työpaketissa paneudutaan myös poliitikkojen reaktioihin puntaroivista kansalaiskeskusteluista. Tavoitteena on Setälän mukaan tarkastella kansalaiskeskustelujen kytköstä päätöksentekoon ja tutkia, miten päätöksentekijöiden ja kansalaisten välistä vuoropuhelua voisi edistää.
– Ilmastotoimien puntaroinnissa keskeistä on kysyä, millaiset teot ja päätökset ovat hyväksyttäviä laajalti kansalaisten keskuudessa. Epäreiluuden kokemukset johtavat usein vastareaktioihin.
Edustavuuden ja oikeudenmukaisuuden teemat sävyttävät hankkeen työpakettia, sillä erilaisten näkemyksien huomioiminen on kansalaiskeskustelujen ytimessä. Alueellisen edustavuuden varmistamiseksi kansalaiskeskusteluihin panoksensa antavat ihmiset eri puolilta Suomea.
– Osallistujien tulisi kuunnella aidosti muita osallistujia, ottaa kanssaihmiset vakavasti ja suhteuttaa erilaisia näkemyksiä toisiinsa, Setälä toteaa.
Uusia ideoita ilmastokysymysten ratkaisemiseen
Ilmastosiirtymän oikeudenmukaisuuden takaamiseen ei riitä se, että kaikki suomalaiset ovat edustettuina. Nyt tehtävät toimet ja teot vaikuttavat myös muissa maissa asuviin ihmisiin, tuleviin sukupolviin sekä eläimiin ja kasveihin. Oikeudenmukaisuutta voi kuitenkin lisätä kansalaiskeskustelujen osallistujien valinta satunnaisotannalla.
– Vaikka kansalaiskeskustelujen osallistujat edustavat eri väestöryhmiä, he eivät ole vaaleissa tilivelvollisia äänestäjille. Tämä tekee osallistujista avoimempia uusille näkökulmille, mikä voi kypsyttää uusia, hedelmällisiä ideoita ilmastokysymysten ratkaisemiseen.
Ihmisten asenteiden tulkitsemisen tähden työpaketissa korostuu tutkimuksen empiirinen ja vuorovaikutteinen luonne. Reunaehdot muotoutuvat vasta hankkeen varrella.
– Tutkimuksemme elää ajassa, mikä tuottaa myös haasteita: tavoitteemme on toteuttaa ajankohtaisiin ilmastopoliittisiin kysymyksiin vaikuttavia kansalaiskeskusteluja, ja siksi meidän pitää olla valmiita joustamaan ja muuttamaan suuntaa tarvittaessa. Tämä tekee hankkeesta todella mielenkiintoisen, sanoo Setälä.
Kirjoittaja: Venla Valtanen
Teksti on osa viiden artikkelin juttusarjaa, jossa esitellään FACTOR-hankkeen tutkimusta. Lue juttusarjan aiemmat julkaisut:
Puntaroivat kansalaiskeskustelut vievät kohti reilumpia ilmastoratkaisuja (14.10.2021)
Ajatusvinoumista ilmastotoimien hyväksyntään (20.10.2021)
Alueellisista kansalaisraadeista voimaa ilmastosiirtymään (26.10.2021)
Saavutettava ilmastotieto kannustaa kestävämpiin valintoihin (2.11.2021)