Saavutettava ilmastotieto kannustaa kestävämpiin valintoihin

Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan niin yhteiskunnallisia, paikallisia kuin henkilökohtaisiakin ratkaisujakin. FACTOR-hankkeen kolmas työpaketti tutkii, miten puntaroivaa kansalaispaneelia voidaan hyödyntää osana ilmastotiedon tuottamista ja ilmastoviestintää.

Mikä saa meidät tekemään ilmastoa tuhoavia ratkaisuja, vaikka käsissämme olisi avaimet valita paremmin? Miten ihmisiä voisi osallistaa kestävämmän yhteiskunnan rakentamiseen?

Ennusteiden mukaan maapalloa tulevat riepottelemaan – ja riepottelevat jo – paahtavat helteet, ukkoset, rankkasateet ja muut sään ääri-ilmiöt. Ilmastotoimia täytyy tehdä suunniteltua huomattavasti ripeämmällä aikataululla. Uhkien torjuminen edellyttää sekä ilmastonmuutoksen hillintää että siihen sopeutumista – ja tässä pelissä jokaisella meistä on paikkansa.

– Ilmaston ja ympäristön muutos ovat niin moniulotteisia asioita, että pienet teot eivät yksin riitä. Tarvitsemme kaikki mahdolliset ponnistelut asian ymmärtämiseksi, avaa FACTOR-hankkeen kolmannen työpaketin johtaja, Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Saara Lilja.

Lilja tutkii muun muassa sosiologeista, politiikan tutkijoista ja viestintäasiantuntijoista koostuvan tutkimusryhmän kanssa, miten kansalaisia voidaan osallistaa ilmastotiedon tuottamiseen ja ilmastotoimien seurantaan. Tärkeä väline tutkimuksessa on Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen ylläpitämä Ilmasto-opas.fi-sivusto.

Ilmasto-opas tarjoaa tietopaketein, videoin ja kuvin luotettavaa informaatiota ilmastomuutoksesta. Suunnitteilla on, että FACTORin toisessa työpaketissa järjestettävien kolmen alueellisen kansalaisraadin tuotokset kytkettäisiin Ilmasto-oppaaseen. Lisäksi järjestetään erikseen koko maan kattava kansalaispaneeli juuri Ilmasto-oppaan kehittämiseksi.

– Toivomme, että puntaroivat kansalaiskeskustelut voisivat auttaa sekä syventämään ilmastoymmärrystä kansalaisten keskuudessa että vahvistamaan kansalaisten luottamusta ilmastonmuutoksesta tuotettua tietoa kohtaan. Nämä ovat tärkeitä elementtejä oikeudenmukaisen siirtymän kannalta.

Jokaisen teoilla on merkitystä

Suomalainen ilmastotyö kietoutuu aina myös globaaleihin päätöksiin, koska ilmiöt ovat rajat ylittäviä ja kansalliset teot edistävät Euroopan unionin toimenpiteitä, kuten Green Deal -ohjelman vihreän kasvun kokonaisuutta. Monet valtiot, kaupungit ja yritykset ovat ottaneet esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Agenda 2030 -suunnitelman omakseen.

Moni suomalainen aliarvioi ilmastonmuutoksen haitat sekä tiedeyhteisön yksimielisyyden sen syistä (Ilmastobarometri 2019). Ilmastonmuutosta koskeva uutisointi koetaan myös vaikeaselkoiseksi, mikä voi osaltaan aiheuttaa epäluuloa ilmastotoimia kohtaan. Jos ihminen ei ymmärrä, miksi jotakin pitäisi tehdä, hän ei yleensä tee mitään. Juuri tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen työpaketti vastaa ottamalla kansalaiset mukaan ilmastoviestinnän kehittämiseen. Samoin päätöksentekijöiden on tärkeää ymmärtää, mitä ilmastokysymyksistä heidän alueellaan ajatellaan ja miten yhteistä ymmärrystä voisi rakentaa.

– Osallistamisen taika piilee tässä: kun ihmiset tekevät yhteistyötä, yhteinen kokemus saa aikaan sen, että jokainen voi oivaltaa ja oppia uusia asioita. Ihminen toimii, jos hän kokee omat toimensa merkityksellisinä isossa kokonaisuudessa, Lilja kertoo

Valtakunnallisen kansalaispaneelin osallistujat saavat luettavakseen ilmastonmuutosta koskevaa materiaalia, josta käydään keskustelua. Asiantuntijoiden tehtävänä on vastata kansalaisten kysymyksiin ja tarjota tietoa oikeudenmukaisesta ilmastosiirtymästä puntaroimisen tueksi.

– Ilmastotoimet koskettavat meitä kaikkia. Oikeudenmukaisuus merkitsee paitsi oikeutta elää elämää haluamallaan tavalla myös velvollisuutta edistää yhteistä hyvää.

Työpaketin tavoitteena on kehittää Ilmasto-oppaasta verkkoalusta, josta jokainen kansalainen voisi mittareiden ja tietopakettien avulla tarkistaa, vievätkö omat tai oman alueen päättäjien teot lähemmäs ilmastotavoitteita vai kauemmas niistä.

Kansalaiset mukaan muutokseen

Asiantuntijatiedon ja kansalaisten tarpeiden yhteensovittaminen luo haasteita ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle. Ongelmat täytyy kohdata, sillä oikeudenmukaista ilmastosiirtymää ei voi tehdä ilman osallistamista: palautteen antamista ja arvioimista, kriittisiäkin huomioita. Yhteiskunta ja sen hyödyntämä tieto ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa muun muassa sosiaalisen median eri järjestelmien vuoksi. Siksi ilmastotietoa tarjoavan verkkoalustan on oltava luotettava ja tiedon osuvaa, jotta kansalaiset pysyvät muutoksessa mukana.

– Ilmasto muuttuu yllättävän nopeasti ja siksi tiedon pitäisi olla mahdollisimman saavutettavaa ja ymmärrettävää.

Ihmislajia on vuosisatojen ajan kantanut suhteellisen korkea resilienssi eli kyky selviytyä erilaisista muutoksista ja sopeutua ympäristöön, luontoon ja muihin ihmisiin. Monimutkaisessa yhteiskunnassa uudenlaiset riskit korostuvat ja niiden selvittämiseen tarvitaan uusia työkaluja. Se on hyvä muistaa myös ilmastosiirtymässä.

– Tärkeää on myös pitää yllä toivoa ja luottamusta siihen, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi löytyy ratkaisuja. Tukea ja voimaa jokapäiväisiin valintoihin voi löytää muista ihmisistä aina naapuruston tasolta laajaan, kestävämpää tulevaisuutta rakentavaan verkostoon, Lilja sanoo.

Kirjoittaja: Venla Valtanen

Vuoden 2022 alusta alkaen hankkeen kolmatta työpakettia johtaa FT Anna Luomaranta (Ilmatieteen laitos).

Teksti on osa viiden artikkelin juttusarjaa, jossa esitellään FACTOR-hankkeen tutkimusta. Lue juttusarjan aiemmat julkaisut:

Puntaroivat kansalaiskeskustelut vievät kohti reilumpia ilmastoratkaisuja (14.10.2021)

Ajatusvinoumista ilmastotoimien hyväksyntään (20.10.2021)

Alueellisista kansalaisraadeista voimaa ilmastosiirtymään (26.10.2021)