Ihmeellisten vuosien hoidollisissa ryhmissä innostaa myönteisen vuorovaikutuksen vahvistaminen

Anna Kuusakoski ja Pauliina Aaltonen ohjaavat Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmiä TYKSissä. Vanhemmuusryhmät tarjoavat vaihtelua työhön erikoissairaanhoidossa ja ryhmänohjauksen parasta antia on tukea ja vahvistaa vanhempien myönteistä vuorovaikutusta lasten kanssa.

Pauliina Aaltonen työskentelee Varsinais-Suomen hyvinvointialueella TYKSin lastenpsykiatrian yksikössä sairaanhoitajana. Tänä keväänä hän on aloittanut Ihmeelliset vuodet -ryhmänohjaajana.

– Ihmeelliset vuodet kiinnosti, koska sitä on tutkittu ja kehitetty paljon. Tutkimusperustaisuus luo luottamusta ohjelman tehoon, Aaltonen kertoo.

Aaltonen ohjaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmiä, joihin ohjaudutaan erikoissairaanhoidosta. Tällä hetkellä erikoissairaanhoidon ryhmiä toteutetaan Suomessa TYKSin lisäksi HUSissa ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueella.

Hoidollisten vanhemmuusryhmien kohderyhmänä ovat korkean riskin perheet, joissa lapsella mahdollisesti on jo diagnosoitu esimerkiksi ADHD tai käytöshäiriö.

– Ryhmiin hakeutuu käytösoireilevien lasten vanhempia. Lapsilla voi esiintyä esimerkiksi aggressiivisuutta, vaikeita haasteita koulussa ja muissa ympäristöissä. Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus saattaa olla jumiutunut hyvinkin negatiiviseen kierteeseen. Vanhemmat kokevat usein keinottomuutta, ja he kaipaavat lisää työkaluja arkeen, Aaltonen sanoo.

Aaltosen työparina toimii psykologi Anna Kuusakoski, jolla on jo useamman vuoden kokemus vanhemmuusryhmistä. Hoidollisten ryhmien hyötynä on mahdollisuus enemmän räätälöidä ja laajentaa käsiteltäviä ryhmän sisältöjä perheiden tarpeiden mukaan.

– Itsesäätelyvaikeudet ovat lisääntyneet lapsilla, ja se näkyy myös lähetteissä lastenpsykiatrialla. Jos lapsella on tarkkaavuuden, tunnesäätelyn tai käytöksen tasolla haasteita, heidän vanhemmilleen tarjotaan mahdollisuutta osallistua Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmiin, Kuusakoski kertoo.

Ohjelmaan osallistuminen edellyttää sitoutumista vanhemmilta

Anna Kuusakoski ja Pauliina Aaltonen kertovat, että TYKSissä Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmät alkavat puolen vuoden välein: yksi ryhmä käynnistyy keväällä ja toinen syksyllä. Ryhmät on pääasiallisesti suunnattu kouluikäisten lasten vanhemmille.

– Niitä perheitä meillä on eniten. Ensimmäinen ryhmä toteutettiin alle kouluikäisten vanhemmille, ja siihen oli vaikeampi saada osallistujia. Kouluikäisten vanhemmuusryhmiin on aina hyvin osallistujia, Kuusakoski kertoo.

Sekä Kuusakoski että Aaltonen ovat yhtä mieltä siitä, että yksi haaste on saada perheet sitoutumaan hoitoihin.

– Tämä pätee kaikkeen meillä tarjottuun hoitoon. Itse ajattelen, että psykoedukaation antaminen ja hoidon hyötyjen avaaminen ovat yksiä keinoja saada vanhemmat mukaan. Lapsen käytösongelmat voivat myös olla arka aihe vanhemmille, joten on tärkeä kohdata kaikki perheet niin, että heillä olisi turvallinen olo, Aaltonen sanoo.

– Ryhmän kesto voi tuntua pitkältä vanhemmasta, mutta ryhmästä saatava hyöty lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen sekä lapsen käytöshaasteisiin on merkittävä ja hyödyt voivat kantaa läpi elämän, Kuusakoski jatkaa.

Aaltonen ja Kuusakoski kertovat, että ryhmiin osallistuneilta vanhemmilta kerätään palautetta ja se on ollut poikkeuksetta positiivista.

– Monesti kehutaan sitä, että ohjelma on niin strukturoitu ja että asioita käsitellään järjestelmällisesti. Merkittävimmän palautteen saa kuitenkin huomata siinä, kun vanhemman ja lapsen välinen myönteinen vuorovaikutus on lisääntynyt.

Ryhmänohjaus tuo monipuolisuutta työhön

Pauliina Aaltonen sanoo innostuvansa Ihmeellisistä vuosista osittain siksi, että ryhmien ohjaaminen on todella erilaista muuhun työhön nähden.

– Aluksi jännitti että, osaanko ohjata ryhmiä, mutta samat periaatteethan täällä on taustalla – Mehän ohjaamme muutenkin vanhempia, mutta tässä se tehdään ohjelman puitteissa. Ihmeellisissä vuosissa pystyy itsekin heittäytymään, kun mukana on myös ripaus leikillisyyttä, Aaltonen kertoo.

Anna Kuusakoski on samoilla linjoilla kollegansa kanssa, ja kertoo ryhmänohjauksen lisäävän monipuolisuutta hänen työtehtäviinsä.

– Ohjelmassa keskitytään hyvän huomaamiseen ja hyvän vahvistamiseen. On aidosti kivaa, kun pääsee ohjaamaan ryhmää. Myös muutosten näkeminen perheissä, eli vanhemmuudessa, perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa ja lapsen käytöshaasteissa on innostavaa.