Seminaarissa juhlistettiin Ihmeellisten vuosien 20-vuotista taivalta Suomessa
Ihmeelliset vuodet -menetelmää on toteutettu Suomessa jo 20 vuoden ajan. Ihmeelliset vuodet -kotipesätiimi järjesti tiistaina 7.10.2025 juhlavuoden kunniaksi kaikille avoimen seminaarin, jossa kuultiin puheenvuoroja lasten käytösongelmista ja niiden epidemiologiasta, Ihmeelliset vuodet -tutkimuksesta Suomessa sekä ohjelmiin liittyvistä käytännön kokemuksista kentältä.
Ihmeelliset vuodet -juhlaseminaari kokosi yhteen menetelmäosaajia, tutkijoita ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ympäri Suomea. Projektikoordinaattori Päivi Lindberg avasi seminaarin ja esitteli lyhyesti ohjelmakokonaisuuden taipaleen Suomessa.
Ihmeelliset vuodet on ryhmämuotoinen ohjelmakokonaisuus, jolla vahvistetaan lasten sosioemotionaalisia taitoja ja tuetaan käytöksellään oirehtivia ja käytöshäiriöisiä lapsia, heidän perheitään sekä lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisia. Ohjelmakokonaisuuteen kuuluvat vanhemmille suunnatut ennaltaehkäisevät ja hoitavat ohjelmat, varhaiskasvattajille ja alakoulun opetushenkilöstölle suunnattu ryhmänhallintamenetelmä ja lapsille omat ohjelmaosionsa.
Lindberg kertoi, että Suomessa Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmät ovat levinneet laajemmalle kuin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen suunnattu TCM-ryhmänhallintamenetelmä.
– Myös TCM-ryhmänhallintamenetelmä on levinnyt viime vuosina uusiin kuntiin, ja menetelmäkoulutuksia on järjestetty entistä enemmän, Lindberg kertoi seminaarissa.
Hoitamattomat käytösongelmat merkittävä riski myöhemmälle sairastumiselle
Juhlaseminaarin ensimmäisen pidemmän puheenvuoron piti väitöskirjatutkija Katri Kaajalaakso, joka puhui lasten käytöshäiriöiden esiintyvyydestä, diagnostiikasta ja riskitekijöistä.
Kaajalaakso esitteli seminaarissa tuloksia tutkimuksesta, joka pohjautuu poikkeuksellisen laajaan Lapset 1981 -tutkimuskohorttiin.
– Hoitamaton käytöshäiriö on merkittävä riskitekijälle myöhemmälle vakavalle sairastamiselle. Erityisessä riskissä ovat pojat, joilla on käytösoireiden lisäksi tunne-elämän ongelmia. Vaikeasti käytökseltään oireilevilla pojilla riski sairastua myöhemmällä iällä psykoosisairauksiin oli tutkimustulosten mukaan kolminkertainen ja päihdehäiriön riski nelinkertainen, Kaajalaakso kertoi.
Implementaatiotutkimuksen alustavat tulokset myönteisiä
Laura Kortesoja kertoi seminaarissa Ihmeelliset vuodet -ohjelman kansallisesta implementaatiotutkimuksesta Suomessa. Tutkimus on vielä kesken, mutta dataa on Kortesojan mukaan kertynyt hyvin ja sekä vanhemmuusryhmät että TCM-ryhmänhallintamenetelmä ovat saaneet hyvin myönteisiä arvioita lopputyytyväisyyskyselyissä.
– Vanhemmat kokivat, että ohjelma lisäsi ja vahvisti kiintymystä lapseen sekä lisäsi luottamusta omaan vanhemmuuteen. Vanhemmat myös kokivat ryhmistä saadut taidot, kuten kehumisen ja kannustamisen sekä lapsilähtöisen leikin erittäin hyödyllisinä, Kortesoja sanoi.
Ammattikasvattajille suunnatun TCM-ryhmänhallintamenetelmän alustavat tulokset osoittavat, että lähes kaikki koulutuksiin osallistuneet suosittelisivat menetelmää kollegalleen.
– Vastausten perusteella työpajoihin osallistumisella oli myös jonkinlaista myönteistä vaikutusta työhyvinvointiin. Erityisen selvästi osallistujilla parani luottamus omiin taitoihin ja kykyyn hallita käytösongelmia työssään.
”Muistutamme edelleen toisiamme kehumisesta”
Juhlaseminaarin keynote-puheen piti Ihmeelliset vuodet -kouluttaja Jeannie Gordon. Gordon toimii englantilaisen Ministry of Parenting -organisaation johtajana ja hän on ohjannut Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmiä 27 vuotta sekä kouluttanut uusia ryhmänohjaajia ympäri maailmaa.
Gordon nosti puheessaan esiin vaikuttavan ryhmänohjaamisen taitoja ja sitä, miten näitä taitoja voi hyödyntää myös elämän muilla alueilla.
Puheenvuorossaan Gordon (vas.) nosti esiin vaikuttavan ja yhteistoiminnallisen ryhmänohjaamisen elementtejä.
Seminaarin päätti Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmään osallistuneen Tiina Aaltolan puheenvuoro.
Aaltola (vas.) puolisoineen osallistui vanhemmuusryhmään puolitoista vuotta sitten, kun hänen pojallaan alkoi ilmetä käytösongelmia alakoulussa.
Aaltolan mielestä ryhmiin liittyvä harjoittelu oli tärkeää ja varsinkin hänen miehensä innostui ohjelman käytännönläheisestä otteesta. Aaltolan mukaan vanhemmuusryhmään osallistuminen lähensi heitä pariskuntana ja monet opeista on yhä käytössä.
– Edelleen muistutamme toisiamme, kuinka tärkeää kehuminen ja kannustaminen on. Ohjelman myötä olemme myös ymmärtäneet, että yhteiset leikkihetket ovat tärkeitä. Lapsiperhearki voi olla hektistä ja on hyvä, että joku sysää meidät leikkimään, Aaltola sanoi.