Tunnelmia syksyn tapahtumista

Syksyn aikana kaksi tapahtumaa kokosi yhteen sekä Ihmeelliset vuodet -menetelmän parissa työskenteleviä ryhmänohjaajia että menetelmästä ja sen tutkimuksesta kiinnostuneita.  Lokakuussa vietettiin kansallista koulutus- ja seminaaripäivää Helsingissä, marraskuussa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen 15-vuotisjuhlaseminaaria Turussa.

Ihmeelliset vuodet koulutuspäivä

Kansallisessa koulutuspäivässä pääpaino oli osaamisen vahvistamisessa ja ylläpitämisessä, verkostoitumista ja menetelmän kansallisia ja kansainvälisiä kuulumisia unohtamatta.

Vanhemmuusryhmien ja ryhmänhallintamenetelmän ohjaajat kokoontuivat työnohjauksellisiin työpajoihin ryhmissä käytettävien työtapojen parissa. Työpajoissa työstettiin menetelmänmukaisia toimintatapoja, jaettiin kokemuksia ja saatiin uusia oivalluksia omaan ryhmänohjaamiseen. Oman osaamisen vahvistaminen ja ylläpito on tärkeää tutkitusti tehokkaan työtavan toteutumisessa. Oman toiminnan tarkastelu ja lisäkoulutus ylläpitää innostusta, vahvistaa menetelmänmukaisia työtapoja ja näkyy usein laadukkaampana palveluna lapsille ja perheille.

Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus 15 vuotta

Marraskuun juhlaseminaarissa keskipisteenä olivat puheenvuorot näyttöön perustuvista menetelmistä, niiden implementoinnista sekä kasvatus- ja opetusaloille suunnatuta myönteiset ohjaustavat, joilla voidaan parantaa lapsiryhmien sosiaalisia taitoja ja tukea lasten itsesäätelyä, kaveritaitoja ja hyvää käytöstä.

Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen professori André Sourander johdatti kuulijat seminaarin teemoihin puheenvuorollaan, kuinka tärkeää varhaisen vaiheen puuttuminen lasten käytöshäiriöissä on. Sourander on tutkinut vuosia lasten käytöshäiriöitä ja johtaa parhaillaan myös Ihmeelliset vuodet -ohjelmaan liittyvää tutkimusta.

Ihmeelliset vuodet -menetelmän tutkimusta seminaarissa avasi yliopisto-opettaja Laura Kortesoja, joka toimii meneillään olevan implementaatiotutkimuksen tutkijana. Kortesoja nosti puheessaan esiin erityisesti Ihmeelliset vuodet -ryhmänhallintamenetelmän (TCM) tutkimusnäkökulmaa.

Kortesojan mukaan kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kentälle suunnatulla Ihmeelliset vuodet -ryhmänhallintamenetelmällä (TCM) on useita myönteisiä vaikutuksia. Se tukee opettajien ammatillista kehitystä vahvistamalla ohjaustaitoja ja vähentämällä stressiä. Samalla menetelmä edistää myönteisiä ryhmänhallintakäytäntöjä ja tukee lapsiryhmän sosiaalista sekä emotionaalista kehitystä, kuten myönteistä vuorovaikutusta ja tunteiden säätelyä. Hyödyt näkyvät myös koko ryhmän ilmapiirin ja hyvinvoinnin vahvistumisena sekä lasten käyttäytymisen haasteiden vähenemisenä.

Suomessa menetelmän vaikuttavuutta ryhmätoimintaan ja hyvinvointiin aletaan nyt tarkastella ryhmänhallintamenetelmän tutkimusaineiston avulla, mikä tuo tärkeää paikallista tietoa kansainvälisen tutkimusnäytön rinnalle. Tutkimukseen kerätyn tyytyväisyyskyselyn perusteella valtaosa Suomessa ryhmänhallintamenetelmän koulutukseen osallistujista on luottavainen siihen, että he pystyvät hallitsemaan lasten käyttäytymisen haasteita ryhmissään, ja he suosittelisivat lämpimästi työpajaa myös muille kasvattajille.

Ihmeelliset vuodet ohjelman kehittäjä, emeritaprofessori Carolyn Webster-Stratton nosti puheenvuoroissaan esiin tutkimuksen tärkeyden menetelmän vaikuttavuuden ja kehittämisen näkökulmasta. Webster-Stratton esitteli Ihmeelliset vuodet -ohjelmaa kansainvälisestä näkökulmasta ja toi esiin rakennuspalikoita, joiden avulla ohjelmaa on rakennettu, kehitetty ja laajennettu ympäri maailmaa.

Juhlaseminaarissa kuulimme myös toisesta varhaiskasvatukseen suunnatusta interventiosta. Kasvun voimaa on varhaiskasvatuksen tiimeille suunnattu täydennyskoulutus, jossa koko tiimin yhteisellä valmennuksella vahvistetaan myönteisten ohjauskeinojen käyttöä lapsiryhmän kanssa. Projektiasiantuntija Katja Toivonen kertoi täydennyskoulutuksessa hyödynnettävän VR-laseja, joilla osallistujat pääsevät havainnoimaan varhaiskasvatuksen arkisia tilanteita myös lapsen näkökulmasta.

Näyttöön perustuvien menetelmien implementointi on monivaiheinen prosessi, josta koulutuspäivässä ja seminaarissa olivat puhumassa Itlan KI-hankkeen kehittämispäällikkö Miia Ståhle ja asiantuntija Helmi Heinonen. Menetelmien käyttöönotto, juurtuminen ja ylläpito on prosessi, joka tarvitsee tahtotilaa, tarkastelua ja riittäviä resursseja monessa eri vaiheessa. Keskeisenä muutoksen mahdollistajana he nostivat esiin alueelliset implementointia tukevat tiimit, joiden on todettu varmistavan ja vauhdittavan menetelmien juurtumisen onnistumista.

Lämpimät kiitokset kaikille puheenvuoron pitäneille ja syksyn tapahtumiin osallistuneille sekä erityisesti alueiden ryhmänohjaajille ja esihenkilöille menetelmän implementaation ja tutkimuksen edistämisestä.