Oppimisen arviointi
Kurssin tai jakson alussa sovitaan opiskelijoiden kanssa kurssin arviointiperusteista ja tavoitteista. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa omien tavoitteiden asettamiseen ja tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen valintaan.
Kurssin kuluessa annettava palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden suuntaisesti. Erilaisten tuotosten lisäksi havainnoidaan ja arvioidaan opiskelijan oppimista ja työskentelyä. Opintojen aikainen arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta.
Arviointi on monipuolista ja voi perustua esimerkiksi kirjalliseen tai suulliseen kokeeseen, kotikokeeseen, ryhmä- tai parikokeeseen, testeihin, portfolioon, projektiin, tutkielmaan, kurssipäiväkirjaan, itse- ja vertaisarviointiin, esseeseen, kirjoitelmiin, kuuntelukokeeseen tai muihin tehtäviin. Kurssin arvioinnissa on mahdollista käyttää koulun ulkopuolista arvioijaa. Arvioitavat suoritukset voidaan toteuttaa ajasta tai paikasta riippumatta esimerkiksi kotikokeena tai tenttiakvaariossa.
Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.
Lukio edellyttää huoltajilta sähköistä kuittausta näiden saatua tiedon opiskelijan kurssisuorituksista annetuista arvosanoista.
Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4.
Pakollisten ja kaikkien syventävien kurssien arvosana annetaan numeroin lukuun ottamatta opinto- ohjauksen kursseja ja teemaopintojen kursseja, joista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty).
Soveltavia kursseja ei lueta kuuluvaksi minkään oppiaineen oppimäärään, vaan ne ovat erillisiä useita eri oppiaineita integroivia kursseja. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty).
Kurssin arvioinnin edellytykset eivät täyty, jos opiskelijalta puuttuu sovittuja näyttöjä esimerkiksi kokeita. Tällöin suoritus merkitään arvosanalla T = täydennettävä.
Kesken jäänyt kurssi merkitään kirjaimella K= keskeytetty. Keskeytetty kurssi voidaan suorittaa uudelleen osallistumalla opetukseen tai itsenäisellä suorituksella.
Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa yhden kerran saamaansa arvosanaa. Mahdollisuus koskee sekä hylättyä että hyväksyttyä arvosanaa. Parempi arvosana tulee lopulliseksi kurssiarvosanaksi.
Opiskelijan opintojen etenemistä seurataan ja tuetaan Normaalikoulun lukiossa intensiivisesti.
Kurssien aikana opiskelija reflektoi opiskeluaan ja oppimisstrategioitaan opettajien ja ryhmäohjaajien opastamana. Tavoitteena on, että jokainen nuori löytää itselleen parhaat oppimisen tavat ja suorittaa kaikki kurssinsa hyväksytysti.
Jos opiskelija saa hylätyn arvosanan (4) jostakin kurssista, hän käy pienimuotoiset kehityskeskustelut välittömästi aineenopettajan tai ryhmäohjaajan kanssa. Opiskelijalle syntyy opiskelemassaan oppiaineessa etenemiseste, mikäli hän saa hylätyn useammasta kuin 1/3 opiskelemistaan oppiaineen kursseista. Etenemisestettä määriteltäessä otetaan huomioon pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit. Keskeytetty kurssi rinnastetaan hylättyyn kurssiin. Suoritettujen ja hylättyjen kurssienmäärää tarkastellaan lukuvuosittain. Oppiaineen opiskelun jatkaminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut aineen ensimmäisen kurssin hyväksytysti.
Lukion pakollisten kurssien määrä on 47-51. Opiskelijan on opiskeltava lisäksi vähintään 10 syventävää kurssia. Opiskeltavien kurssien minimimäärä on 75. Soveltavista ja koulukohtaisista syventävistä kursseista lasketaan opiskelijan oppimäärään mukaan hyväksytysti suoritetut kurssit.
Päättötodistuksessa oppiaineen arvosana lasketaan opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen keskiarvona. Mukana arvosanassa ovat kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä niitä voi jälkikäteen poistaa lukuun ottamatta hylättyjä teemaopintokursseja.
Opiskelijan opiskelemat koulukohtaiset syventävät kurssit voivat korottaa arvosanaa. Opiskelijalla on oikeus poistaa päättötodistuksestaan koulukohtaisten kurssien arvosanat.
Oppiaineen oppimäärässä opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:
Opiskeltu kurssimäärä Sallittu hylättyjen kurssien määrä
1–2 kurssia 0
3–5 kurssia 1
6–8 kurssia 2
9 kurssia tai enemmän 3
Päättöarvioinnista päättävät lukion rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Päättötodistuksessa arvioidaan numeroin kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät ja valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä S.
Jos opiskelija pyytää, hän saa suoritusmerkinnän S liikunnasta sekä sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan oppimäärä käsittää vain yhden kurssin ja valinnaisista vieraista kielistä, jos oppimäärä on kaksi kurssia.
Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numerolla, ellei kurssikuvauksessa ole erillistä mainintaa suoritusmerkinnästä. Opiskelija on omasta pyynnöstään oikeutettu saamaan myös koulukohtaisista kursseista suoritusmerkinnän. Soveltavista kursseista opiskelija saa suoritusmerkinnän.
Huomaa, että ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehtona on, että opiskelija on saanut lukion päättötodistuksen.
Jos opiskelija on tyytymätön saamaansa arviointiin, hänen tulee ottaa yhteyttä lukion rehtoriin kahden kuukauden kuluessa arviointitiedon saatuaan ja pyytää arvioinnin uusimista. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön myös uuteen arviointiratkaisuun, opiskelija voi pyytää oikaisua aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut koko lukion oppimäärän, vähintään 75 kurssia. Todistuksen oppimäärän suorittamisesta saa, kun opiskelija on suorittanut yhden tai useamman lukion aineen oppimäärän. Erotodistus annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen koko lukion oppimäärän suorittamista. Päättötodistuksen tai oppimäärätodistuksen lisätietoja-kohtaan merkitään liitteinä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä. Näitä ovat esimerkiksi lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä.
Jos opiskelija on suorittanut yli puolet oppiaineen oppimäärästä muulla kuin koulun opetuskielellä, hän saa siitä merkinnän päättötodistukseensa.
Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Muualla suoritettuja opintoja voidaan lukea pakollisiksi, syventäviksi ja soveltaviksi kursseiksi.
Arvioinnissa noudatetaan suoritusoppilaitoksen antamia arvosanoja. Kurssit, joiden arvosana on neljä, eivät siirry suoritetuiksi kursseiksi. Muualla suoritettujen opintojen kohdalla voidaan arvosanan antamisen tueksi edellyttää opiskelijalta lisänäyttöjä. Opiskelijan tulee hyväksyttää omassa lukiossaan muualla suorittamansa opinnot ennen opintojensa aloittamista.
Muualla suoritettujen opintojen dokumentit pitää säilyttää. Niistä pitää käydä selville opintojen laajuus ja sisältö sekä mahdolliset tehdyt kokeet ja niistä saadut arvosanat.
Siirryttäessä pitkästä oppimäärästä lyhyeen kurssit luetaan hyväksi siten kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Arvosanat siirtyvät suoraan lyhyen oppimäärän arvosanoiksi. Opiskelija voi pyytää lisäkuulustelua osaamistasonsa toteamiseksi, mikäli hän ei ole tyytyväinen saamaansa arvosanaan. Lyhyestä pitkään oppimäärään siirryttäessä voidaan edellyttää lisänäyttöä ja tässä yhteydessä arvosanaa saatetaan harkita uudelleen.
