Suomi toisena kielenä
Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- kehittää suomen kielen taitonsa niin hyväksi, että hän pystyy käyttämään sitä ajattelun, oppimisen, ilmaisun ja vaikuttamisen sekä sosiaalisten suhteiden luomisen ja ylläpitämisen välineenä
osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja opiskelun viestintätilanteissa - hallitsee suomen kielen perusrakenteet kielen eri tasoilla ja tulee entistä tietoisemmaksi suomen kielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verraten
- kykenee hyödyntämään erilaisia tekstejä, ja oppii tietoyhteiskunnassa tarvittavaa kriittistä tulkinta- ja arviointitaitoa
- parantaa taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä
- tottuu työskennellessään käyttämään sanakirjoja ja kielenoppaita
- perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan, mediaan, kulttuuriin ja kirjallisuuteen (yhteistyössä muun aineopetuksen kanssa)
- havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa tietojaan puhutun ja kirjoitetun kielen peruseroista ja työnjaosta
- oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa kielitaitoaan, arvioimaan edistymistään ja haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa
- oppii pohtimaan kaksi- tai monikielisyyttään; hänen käsityksensä kielen merkityksestä identiteetille syvenee.
Arviointi
Arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, kirjoittajana ja tekstien tulkitsijana.
TVT:n käyttö opiskelussa
Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään suomi toisena kielenä -opiskelussa kirjoittamisen ja lukemisen oppimisen välineenä ja ympäristönä, yhteiskirjoittamisen harjoittelussa sekä tiedonhaun ja lähteiden käytön opiskelun yhteydessä. Kursseilla käytetään sähköisiä oppimisympäristöjä.
Suomi toisena kielenä kurssit
1. Tekstit ja vuorovaikutus (S21)
Tavoitteet
- harjaannutaan erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon
- kehitetään taitoa tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä
- opitaan lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä kirjallisesti että suullisesti
- opitaan ymmärtämään sanaston muodostumiskeinoja
- vahvistetaan suomen kielen perusrakenteiden hallintaa syvennetään käsitystä itsestä tekstien tulkitsijana ja tuottajana
- harjaannutaan käyttämään ja soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhaussa
Keskeiset sisällöt
- suomen kielen opiskelutekniikka
- tekstin käsite ja tekstilajit (kertovat, kuvaavat, ohjaavat ja pohtivat tekstit)
- tekstikokonaisuuden rakentuminen, kirjoitusprosessi ja lukustrategiat
- erilaiset vuorovaikutustilanteet
- yleiskielen ja puhekielen eroavaisuuksia, kielen rekisterit ja erilaiset kielimuodot, suomen kielen sananmuodostuskeinot
- tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, lähteiden käyttö
- suomen kielen keskeisten rakenteiden kertaus virke, lause, sanaluokat, verbi, predikaatti, aikamuodot, tapaluokat
- Tekstilajit: kirje, sähköposti, kommentti, oman mielipiteen ilmaiseminen suullisesti yksin ja ryhmässä. päiväkirja/blogi
2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (S22)
Tavoitteet
- vahvistetaan kielitaitoa ja lisäätään kieli- ja tekstitietoisuutta
- syvennetään tietoja kirjakielen perusnormeista ja osataan soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessa
- ymmärretään äidinkielen ja kielitaidon merkitys
- ymmärretään suomen kielen asema maailman kielten joukossa
- vahvistetaan käsitystä suomalaisuudesta
- opitaan arvioimaan omaa kielitaitoa ja erityisesti puhe- ja vuorovaikutustaitoja
- kehitetään tiedon- ja tieteenalojen kielten hallintaa sekä opitaan laatimaan suunniteltu puhe-esitys.
Sisällöt
- kielen, vuorovaikutuksen, kirjallisuuden, kulttuurin ja median merkitys
- eri tekstilajien hallinnan syventäminen
- suomen kielen vertailu omaan äidinkieleen ja muihin kieliin, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys,
- monikielisyys
- kielen vaihtelu ja kielen kuvallisuus
- kielenhuoltoa: muun muassa rektio, lauseiden ja kappaleiden sidosteisuus
- aineiston pohjalta kirjoittaminen ja kirjoittaminen prosessina
- kuullun ymmärtämisen ja oman viestimisen harjoittelua informatiivinen puheenvuoro
- tekstilajit: esitelmä, mielipidekirjoitus, raportti, työhakemus/ ansioluettelo, artikkeli, väittely
3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (S23)
Tavoitteet
- syvennetään taitojä eritellä ja tulkita fikktiivisiä ja digitaalisia tekstejä sekä kuvia ja liikkuvaa kuvaa
- opitaan vertailemaan suomalaisia ja oman kulttuurin tekstejä
- ymmärretään kielikuvien, vertausten, monitulkintaisten ilmausten sekä idiomien merkitys ja niiden kulttuurisidonnaisuus
- opitaan perustelemaan tulkinta teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti
- opitaan ymmärtämään kielen poeettista käyttöä, esimerkiksi kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta
- syvennetään ryhmäviestintätietoja ja -taitoja.
Sisällöt
- yleiskuva suomalaisesta kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista
- kaunokirjallisuuden lajit ja niiden ominaispiirteitä
- kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kirjallisuudessa
- proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta suullisesti ja kirjallisesti
- suomalaisen kirjallisuuden keskeinen teos
- tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia
- kielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa pronominit, konjunktiot
- Tekstilajit: keskustelu, novelli, kirjallisuusessee, luovaa kirjoittamista, esitelmä
4. Tekstit ja vaikuttaminen (S24)
Tavoitteet
- ymmärretään erilaisia suullisia, kirjallisia ja multimodaalisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä, syvennetään kriittistä lukutaitoa ja opitaan tarkastelemaan tekstien välittämiä arvoja
- opitaan tunnistamaan, miten kielellä vaikutetaan osataan tarkastella myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana
- osataan muodostaa ja ilmaista mielipiteitä perustellen syvennetään kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita.
Keskeiset sisällöt
- kantaa ottavat tekstit, argumentaatio ja retoriikka, huumori
- asiatekstin analysointi, tiedon- ja tieteenalojen puhetavat
- vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot
- kaunokirjallisuus ja media (myös sosiaalinen media) vaikuttajana
- ryhmäkeskustelutehtäviä sekä muita kommunikointiharjoituksia
- sananvapaus, sensuuri, tekijänoikeudet
- nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua, rektio
- tekstilajit: kolumni, yleisönosastokirjoitus, arvostelu, mainos, novelli, ryhmäkeskustelu
5. Teksti ja konteksti (S25)
Tavoitteet
- opitaan tarkastelemaan tekstejä niiden konteksteissa ja jatkumoissa ja suhteessa muihin teksteihin, muun muassa erityisalojen tekstit
- opitaan erittelemään tekstien tyylipiirteitä
- pystytään itsenäiseen tekstin tuottamisen prosessiin ja kehitetään omaa ilmaisutapaansa
- opitaan valmistelemaan suullisen esityksen kirjallisuuden pohjalta yksin tai ryhmässä
- tunnetaan suomalaisen kaunokirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä teemoja ja osataan arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta
- kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana
- opitaan tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja erilaisten kontekstien, vuorovaikutussuhteiden ja puhekulttuurien näkökulmasta
- vakiinnutetaan tieto- ja viestintäteknologista osaamista
Keskeiset sisällöt
- tyylin aineksien vaikutus tekstiin
- abstraktin ja konkreettisen kielenkäytön sekä yleiskielen ja puhekielen erot
- tietokirjallisuus, etenkin essee, verkkotekstit ja multimodaaliset tekstilajit
- eläytyvää kirjoittamista ja kirjoittamista kirjallisuuden pohjalta
- kielenhuoltoa erityisesti tyylin näkökulmasta
- suullinen esitys, esimerkiksi esitelmä, puheenvuoro, draama, paneeli, keskustelu
- kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio
tekstilajit: runo, romaani, näytelmä, tietokirjateksti, essee, suullinen esitys
6. Nykykulttuuri ja kertomukset (S26)
Tavoitteet
- tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin ja mediakulttuuriin ja vertaillaan suomalaista kulttuuria muihin kulttuureihin
- perehdytään nykykulttuurin ilmiöihin ja ajankohtaisiin tekstilajeihin
- tutustutaan suomalaisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin sekä arvioidaan niiden merkitystä
- opitaan soveltamaan tietoaan suomen kielen normeista omia tekstejä tuottaessaan
- opitaan toimimaan sujuvasti, eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.
Keskeiset sisällöt
- tekstien ajankohtaiset lajit ja mediatekstit
- kertomukset mediassa, elokuvissa ja tv-sarjoissa (myytit, klassikot, tarinallistaminen)
- luetun ymmärtämistä, tekstien selittämistä, kirjoitelmia
- erilaisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelua
- suomalaista nykykirjallisuutta
- kielenhuollon kertausta, sanaston laajentamista ja vaikeita kielen rakenteita
- tekstilajit: erilaiset kuvat, kaunokirjallisuus, erilaisia mediatekstejä
8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (S28)
Tavoitteet
- syvennetään taitoja oman tekstin näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, lähteiden valinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä
- harjaannutaan erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistutaan persoonalliseen kielen tuottamiseen
- kyetään keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään, arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia teemoja
- varmennutaan kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaannutaan kirjoitusprosessiin
Keskeiset sisällöt
- kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen, viimeistely ja palautteen antaminen
- kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin, muun muassa asia- ja asioimiskirjoittamista
- tekstin tuottamista erilaisista aineistoista
- kirjoittamista materiaalin pohjalta sekä pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia, esimerkiksi tekstin kommentointia
- kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan
- kielenhuollon kertaus: muun muassa sitaattivälimerkit, lähteiden lainaaminen
- suullinen tehtävä kurssin aiheista, esimerkiksi paneeli, keskustelu, alustus, puheenvuoro
- tekstilajit: kaikki yo-kokeen tekstilajit