Suomen kieli ja kirjallisuus

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielen taitoa, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta.

Opetus syventää opiskelijan käsitystä kielitaidon, kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteisöille. Suomen kieli on sekä opetuksen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opinnoissa sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa alan korkeakouluopintoihin.

Opetuksessa kytkeytyvät lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstien kirjoittaminen kuuluvat kurssien sisältöihin.

Opetuksen tavoitteet

  • Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää ja monipuolistaa suomen kielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen itsensä ilmaisemiseen ja vuorovaikutukseen
  • syventää ja monipuolistaa tietojaan kielestä, kauno- ja tietokirjallisuudesta, mediasta sekä vuorovaikutuksesta ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä
  • syventää monilukutaitoaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista
  • monipuolistaa vuorovaikutusosaamistaan siten, että osaa eritellä ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita tietoisena niiden konteksteista, niihin liittyvistä vuorovaikutusilmiöistä ja -taidoista sekä vuorovaikutusetiikasta
  • ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden, tiedon- ja tieteenalojen kielen merkityksen ja hallitsee yleiskielen normit
    syventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa ja identiteettiään
  • osaa kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä sekä etsiä ja valikoida tilanteeseen sopivan tietolähteen
  • ymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia ja käyttää lähteitä oikein
  • osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti kaikilla oppimäärän osa-alueilla sekä ymmärtää digitaalisuuden vaikutuksia kieleen, teksteihin ja vuorovaikutukseen
  • nauttii kielestä ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta sekä ymmärtää niiden historiallisten juurten merkityksen ja näkyvyyden nykykulttuurissa.

Arviointi

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi kohdistuu kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin alussa opiskelijoiden kanssa yhdessä sovitaan tavoitteet, joiden edistymistä kurssilla seurataan. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä omista vuorovaikutustaidoistaan ja itsestään tekstien tuottajana sekä tulkitsijana.

Suomen kielen ja kirjallisuuden kurssit

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (lÄI1)

Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa ympäristöissä.

Keskeiset sisällöt

  • oman viestijäkuvan kehittyminen puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana
  • tekstin käsite, tekstityypit  ja tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstityypit ja niiden ilmeneminen eri tekstilajeissa
  • asiatekstikokonaisuuden erittely: tekstien kontekstin, sisällön, rakenteen ja näkökulmien sekä tavoitteen tutkiminen sekä tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun
  • tekstien monimuotoisuus ja -äänisyys, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa
  • fiktion erittely ja tulkinta, erityisesti proosan analyysi
  • tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittauksettekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta kirjoittaminen sekä yhdessä kirjoittaminen
  • ryhmäviestintätaidot ja -dynamiikka tavoitteellisessa keskustelussa

2. Kieli ja kulttuuri ja identiteetti (lÄI2)

Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan siitä, mikä merkitys kielellä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

Keskeiset sisällöt

  • kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa
  • kielen analyysi eri näkökulmista
  • suomen kielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, kirjakielen normit, kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys, kielten elinvoimaisuus
  • kurssin teemaan liittyviä fiktiivisiä tekstejä ja asiatekstejä
  • kirjoittaminen prosessina: suunnittelu (aiheen rajaus ja näkökulman valinta, jäsentely), palautteen antaminen ja vastaanottaminen, oman tekstin tyylin hionta, otsikointi ja oikoluku
  • informatiivisen puheenvuoron suunnitteleminen ja esittäminen (sanaton viestintä)  sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen

3. Tieto, tiede ja todellisuus (lÄI3)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Keskeiset sisällöt

  • kaunokirjallisuuden lajit sekä niiden alalajien moninaisuus ja muuttuvuus
  • monitulkintaisuus eli kielen kuvallisuus ja muut tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuudessa ja omissa teksteissä
  • proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta, erityisesti näytelmien ja runojen analyysi
  • monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin, elokuvan ja taidekuvien erittelyä ja tulkintaa
  • kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen
  • tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojen näkökulmasta

4. Tekstit ja vaikuttaminen (lÄI4)

Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Keskeiset sisällöt

  • vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot
  • argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot
  • tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedon- ja tieteenalojen puhetavat ja näkökulmat, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyys
  • sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki
  • kantaa ottavan ja vaikuttavan kirjallisuuden analysointia ja tulkintaa
  • argumentointitaidot, kantaa ottavien ja vaikuttavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu

5. Teksti ja konteksti (lÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

Keskeiset sisällöt

  • tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä tekstin ilmestymisajankohdan että nykyajan kontekstissa
  • tyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkökulmasta
  • suomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia
  • kirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä, esimerkiksi puheenvuoro, draama, essee

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (lÄI6)

Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuuden näkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisesta nykykulttuurista ja sen moninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta.

Keskeiset sisällöt

  • ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiötä, esimerkiksi kielen ja tekstien muuttuminen digitaalisissa ympäristöissä, kieli ja identiteetti
  • monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, elokuva, kuvat
  • kertomukset ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa ja muussa kulttuurissa, intertekstuaalisuus, kuten myytit ja klassikot nykykulttuurissa
  • nykyteosten käsittelyä, puhe- ja kirjoitustehtäviä kurssin teemoista sekä kielenhuoltoa
  • dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka, myös verkossa

Syventävät kurssit

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7)

Tavoitteet

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen.

Keskeiset sisällöt

  • vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet
  • puhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi
  • kielellinen ja ei-kielellinen viestintä
  • arjen vuorovaikutustilanteet
  • esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat sekä niihin liittyvät argumentointitaidot
  • esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelupuheviestinnän kulttuurisia piirteitä

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8)

Tavoitteet

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin.

Keskeiset sisällöt

  • kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen ja viimeistely palautteen perusteella sekä yhdessä kirjoittaminen, tekstien jakaminen
  • tekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelua sekä kielenhuoltoa
  • kirjoittaminen fiktiivisten tekstien ja asiatekstien sekä monimuotoisten tekstien pohjalta
  • mediatekstien analyysia ja tuottamista

9. Lukutaitojen syventäminen (ÄI9)

Tavoitteet

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelija harjaantuu tuottamaan tekstien tulkintoja sekä puhuen että kirjoittaen.

Keskeiset sisällöt

  • tekstitiedon ja -analyysin syventäminen; kielen, kirjallisuuden, kuvan ja median käsitteiden käyttö tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa
  • fiktiivisten tekstien ja asiatekstien sekä monimuotoisten tekstien analysointia eri näkökulmista
  • laajojen tekstien lukeminen, esimerkiksi esseiden, romaanien, novellien, tietokirjojen ja oppiaineen alaan kuuluvien tietotekstien lukeminen

10. Kielitiedosta kielitaitoa (koulukohtainen soveltava kurssi) (ÄI10)

Tavoitteet

Opiskelija syventää ymmärrystään yleiskielen normeista ja niihin liittyvistä käsitteistä. Hän osaa huoltaa omaa tekstiään ja löytää kielenhuollossa tarvitsemansa tiedon asiantuntevista lähteistä. Opiskelija arvostaa asiallista, selkeää ja ymmärrettävää yleiskieltä ja tiedostaa sen merkityksen myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Keskeiset sisällöt

  • Kerrataan keskeiset kieliopin käsitteet
  • Opetellaan etsimään tietoa kielenhuollosta
  • Pohditaan kielenhuollon merkitystä viestinnässä eri näkökulmista
  • Syvennetään yleiskielen normien tuntemusta
  • Arvioidaan ja tuotetaan erilaisia asiatekstejä