Kieltä omaksumassa. Varhainen sanaston kehitys ja sen yhteydet kielen rakenteiden omaksumiseen. Löydöksiä täysiaikaisena sekä hyvin pienipainoisena keskosena syntyneiden suomea omaksuvien lasten kielestä

Tavoitteet:

Väitöskirjan tavoitteena oli saada tietoa täysiaikaisina ja pieninä keskosina (syntymäpaino ≤ 1500 g) syntyneiden suomalaislasten ymmärtävän ja ilmaistun sanaston määrällisestä ja koostumuksen kehityksestä ikävälillä 0;9 ja 2;0, sekä ilmaistun sanaston ja varhaisen kieliopin välisestä suhteesta täysiaikaisilla lapsilla toisen ikävuoden lopussa. Lisäksi tutkittiin pienten keskosten kielellisiä taitoja kahden vuoden iässä, ja varhaisen sanaston ennustearvoa myöhempiin kielellisiin taitoihin nähden.

Aineisto:

Tutkimuksissa oli neljä tutkittavien ryhmää: täysiaikaisten lasten pitkittäinen (N = 35) ja poikittainen (N = 146), sekä pienipainoisten keskosten pitkittäinen (N = 32) ja poikittainen (N = 66) otanta. Aineistoa kerättiin strukturoidun vanhempien arviointimenetelmän (Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmä), spontaanipuheen analyysin ja muodollisen testin (Reynellin kielellisen kehityksen testi) avulla.

Tulokset:

Täysiaikaiset lapset omaksuivat ymmärtävää sanastoaan aiemmin ja nopeammin, ja omaksumisessa oli huomattavampaa yksiköllistä variaatiota verrattuna ilmaistun sanaston omaksumiseen. Ilmaistun sanaston omaksumisnopeus muuttui hitaasta nopeaan suurimmalla osalla (91 %). Kun ymmärtävän ja ilmaistun sanaston koostumuksen kehitystä analysoitiin suhteessa sanaston kokoon, semanttisten sanakategorioiden kehityskäyrät muistuttivat kirjallisuudessa kuvattuja, muita kieliä omaksuvien lasten kehityskäyriä. Varhaisen kieliopin ilmaantuminen oli yksityiskohtaisella tavalla sidoksissa ilmaistun sanaston kehitykseen. Pienipainoisina keskosina syntyneiden lasten ymmärtävän sanaston kehitys oli hitaampaa ja kielelliset taidot heikommat kuin verrokeilla. Kummankin sanaston koostumuksen kehitys tapahtui pienipainoisilla keskosilla hitaammin kuin täysiaikaisina syntyneillä. Kuitenkin, kun sanaston koostumuksen kehitystä analysoitiin suhteessa sanaston kokoon, kehitys oli laadullisesti lähes samantyyppistä kuin täysiaikaisilla lapsilla. Varhaisen sanaston koko ennusti merkitsevästi myöhempää kielellistä kokonaistasoa. Taustamuuttujien (sukupuoli, äitien peruskoulutuksen pituus, syntymäpaino) yhteys sanaston kehitykseen erosi täysiaikaisten ja keskosten ryhmässä.

Tulokset tuovat uutta tietoa täysiaikaisina ja pieninä keskosina syntyneiden suomalaislasten kielenkehityksestä. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan varhaisten semanttisten sanakategorioiden kehitys tapahtuu suhteessa sanaston määrälliseen kehitykseen, sekä näkemystä, jonka mukaan kieliopin ilmaantuminen on sidoksissa ilmaistun sanaston määrällisen kehitykseen. Pieninä keskosina syntyneiden lasten varhaisten kielellisten taitojen kehitystä tulisi seurata kliinisessä työssä.