Diffuusiopainotteisen ja toiminnallisen aivojen magneettikuvantamisen käyttö nuoruusiässä entisillä pikkukeskosilla ja täysiaikaisilla verrokeilla
Magneettikuvaus (MRI) on laajassa kliinisessä ja tieteellisessä käytössä lapsia ja nuoria tutkittaessa. Tekninen kehitys mahdollistaa yhä hienojakoisempia aivojen tutkimuksia. MRI:n teknisiä korjauksia on tutkittu pääosin mallintamalla tai aikuisilla, mikä voi heikentää luotettavuutta alaikäisillä.
Tavoitteet:
Hyvin ennenaikaisesti syntyvillä lapsilla neurologisen kehityksen poikkeavuuksien riski on täysiaikaisena syntyviä suurempi. Poikkeavuudet voivat liittyä aivojen kehityksen muutoksiin, joita nykyisillä tekniikoilla voidaan tutkia aiempaa yksityiskohtaisemmin.
Aineisto:
Väitöskirja on osa PIPARI-tutkimusta (Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään). Seurantakohortti koostuu pikkukeskosina (syntymäpaino ≤1500 g ja/tai raskauden kesto <32 viikkoa) Tyksissä vuosina 2001–2006 syntyneistä lapsista sekä täysiaikaisena 2001–2004 syntyneistä verrokeista. MRI-laitteiston päivityksestä johtuen osatyöt käsittelevät pikkukeskosina vuosina 2004–2006 ja verrokkeina vuosina 2003–2004 syntyneitä.
Menetelmät:
Ensimmäisessä osatyössä verrattiin aivojen diffuusiokuvantamistuloksia entisten pikkukeskosten motoriseen toimintakykyyn 11-vuotiaana. Toinen osatyö käsitteli suskeptibiliteettikorjauksen vaikutusta aivojen diffuusiokuvantamisen mittaustuloksiin. Kolmannessa osatyössä vertailtiin 13-vuotiaiden entisten pikkukeskosten ja verrokkien aivojen aktiivisuuden vaihtelua lepotilassa toiminnallisen MRI-kuvauksen aikana.
Tulokset:
Tämän väitöskirjan keskosuuteen liittyvät päätulokset olivat lasketun syntymäajan corpus callosumin, vasemman corona radiatan ja oikean optisen radaston diffuusiomittaustulosten yhteys motoriseen kehitykseen 11-vuotiaana sekä pikkukeskosina syntyneillä havaittu aivojen vähäisempi aktiivinen aika ja alentunut aktiivisuuden vaihtelun joustavuus 13-vuotiaana. Nämä löydökset saattavat olla seurausta varhaiseen syntymään liittyvistä aivojen mikrorakenteen ja toiminnan muutoksista. Hienojakoiset MRI-menetelmät vaikuttavat olevan luotettavia nuorisoikäisiä tutkittaessa, kunhan tekniset rajoitteet ja ikäsovitukset huomioidaan.