Pikkukeskosen kasvun ja neurologisen kehityksen välinen yhteys – PIPARI-projektin seurantatutkimus

Taustaa:

Istukan vajaatoiminta on yksi merkittävä syy sikiöajan kasvuhäiriölle ja on yhteydessä myös neurologiseen kehitykseen. Hyvin pienipainoisten keskosten syntymänjälkeinen kasvu ja myös neurologinen kehitys ovat riskissä häiriintymiselle. On vielä epäselvää minkälainen syntymänjälkeinen kasvu on optimaalinen neurologisen pitkäaikaisennusteen kannalta.

Tavoitteet:

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia pikkukeskosen kasvun yhteyttä neurologiseen kehitykseen. Tutkimusryhmät koostuivat 83 (I), 55 (II), 36 (III), 181 (IV) hyvin pienipainoisista (syntymäpaino alle 1501 grammaa) sekä hyvin ja erittäin ennenaikaisista keskosista (raskausviikot alle 32 ja 26).

Menetelmät:

Työssä tutkittiin sikiön verenkierron yhteyttä neurologiseen kehitykseen kahden vuoden iässä sekä varhaisen kasvun ja lasketun iän aivojen kypsyyden välistä yhteyttä. Syntymänjälkeistä kasvua tutkittiin ja selvitettiin sen yhteyttä älylliseen tasoon viiden vuoden iässä.

Tulokset:

Istukan vajaatoimintaan liittyvät sikiön verenkierron muutokset olivat yhteydessä huonompaan älylliseen tasoon kahden vuoden iässä. Erittäin ennenaikaisesti syntyneiden keskosten kasvu oli yhtenevä ruotsalaisen aineiston kanssa. Keskosilla, joilla sikiöaikainen kasvu oli ollut hidasta, oli aivojen kypsyminen jäljessä lasketussa iässä. Nopea kiinniottokasvu laskettuun aikaan mennessä ei korjannut tätä eroa. Raskausviikkoihin nähden normaalikokoisilla keskosilla syntymänjälkeinen kasvu kahteen ikävuoteen saakka oli positiivisessa yhteydessä älylliseen tasoon viiden vuoden iässä. Raskausviikkoihin nähden pienikokoisilla keskosilla ainoastaan pään kasvu lasketusta iästä neljän kuukauden (korjattuun) ikään saakka oli positiivisesti yhteydessä älylliseen tasoon viiden vuoden iässä.

Syntymänjälkeisen kasvun ja neurologisen kehityksen välinen yhteys oli erilainen sikiöaikana normaalisti kasvaneiden ja hitaasti kasvaneiden keskoslasten välillä.