Tausta:
Pienipainoisina keskosina syntyneillä lapsilla on verrattain paljon näkökykyyn liittyviä ongelmia. Iso osa keskushermostosta palvelee näköjärjestelmää, joten aivoihin kohdistuvat vauriot koskettavat usein myös jotakin näkemisen osa-aluetta. Aivoperäiset näkövammat ja keskosen verkkokalvosairaus ovat tärkeimmät lasten näkövammaisuutta aiheuttavat tekijät länsimaissa.
Tavoitteet:
Tämän tutkimuksen päämääränä on arvioida ja kehittää keskoslasten seulontakäytäntöä ja hoitopolkua Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Samalla kartoitetaan yleiskuva alueen pikkukeskosten näköongelmista varhaisessa lapsuudessa sekä kouluiässä. Runsaslukuisten ja osin ainutlaatuisten tutkimusmenetelmien ansiosta saadaan uutta tutkimustietoa keskosena syntyneiden lasten näkötoiminnoista.
Aineisto:
Tähän PIPARI-tutkimuksen osatutkimukseen kutsutaan kaikki tutkimuksessa mukana olevat keskoslapset (N = 232 pikkukeskosta). Suurin osa heistä on tutkittu varhaisessa iässä Turun yliopistollisen keskussairaalan silmätautien poliklinikalla osana kliinistä rutiinia. Käytössä ovat myös lapsen synnytykseen ja ensivaiheisiin liittyvät taustatiedot, kuten tulokset aivojen kuvantamistutkimuksista. Lisäksi, koska muiden PIPARI-osatutkimusten tulokset ovat saatavilla, on tässä tutkimuksessa mahdollista selvittää näkökyvyn, neurologisen ja kognitiivisten ongelmien yhtäaikaista esiintymistä. Kaikkien tutkimuksessa mukana olevien pikkukeskosten näkötoiminnot tutkitaan 10-11 -vuotiaina.
Menetelmät:
10-11 -vuotistarkastuksessa mitataan lasten silmien näöntarkkuus, kontrastiherkkyys, akkommodaatiokyky sekä stereonäkö. Silmien asento ja liikkeet dokumentoidaan videolle. Mustuaisheijasteet ja silmänpaineet tarkastetaan. Silmien anatomia tarkastetaan biomikroskoopilla, lisäksi silmänpohjat kuvataan tavallisella kameralla. OCT-kuvauksella saadaan tietoa silmänpohjan hermosäiekerroksesta. Silmien taittovoimakkuus määritetään, samoin sarveiskalvojen kaarevuus ja silmien pituudet. Lisäksi tutkimukseen kuuluu ns. toiminnallista näköä ja visuaalisen tiedon käsittelykykyä arvioivia menetelmiä, joissa testataan mm. lapsen visuaalista hakukykyä, silmien liikkeiden tarkkuutta ja reaktionopeutta. Vanhempia haastatellaan lapsen mahdollisista aivoperäisistä näköongelmista kyselykaavakkeen avulla. Aineiston keruu on aloitettu syksyllä 2013.