Usein kysyttyjä kysymyksiä

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Täältä löydät vastauksia meiltä usein kysyttyihin kysymyksiin.

Jos et löydä vastausta kysymykseesi, lähetä meille viesti yhteydenottolomakkeella tai osoitteeseen siitepolytiedotus@utu.fi, tai soita +358 50 345 2398.

Mistä löydän ajantasaisen siitepölytiedon?

Aerobiologian asiantuntijamme päivittävät tietoja siitepölytilanteesta ja sen etenemisestä Norkko-sivustolle kolme kertaa viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Mitkä ovat matalien, kohtalaisten ja runsaiden siitepöly- ja itiöpitoisuuksien raja-arvot?

Eri lajiryhmien siitepöly- ja itiöpitoisuuksille käytetään hieman eri raja-arvoja. Lukemat tarkoittavat siitepöly- tai itiöpitoisuutta yhdessä kuutiometrissä ilmaa kattotasolla mitattuna.

Matalassa (vähäisessä) pitoisuudessa jotkut kyseiselle siitepölylle tai homeitiölle allergiset saattavat saada oireita. Kohtalaisessa pitoisuudessa monet allergiset voivat oireilla, ja runsaassa pitoisuudessa useimmat allergiset jo oireilevat. Toisinaan siitepölypitoisuus voi nousta monta kertaa runsaan pitoisuuden raja-arvoa korkeammaksi, ja joskus puhutaankin erittäin runsaista pitoisuuksista. Erittäin runsaille pitoisuuksille ei kuitenkaan ole erikseen määriteltyä raja-arvoa.

Siitepölytiedotuksessa käytetään seuraavia raja-arvoja:

Koivu ja leppä:
– Matala pitoisuus alle 10 hiukkasta/m³ ilmaa.
– Kohtalainen pitoisuus 10 – 100 hiukkasta/m³ ilmaa.
– Runsas pitoisuus yli 100 hiukkasta/m³ ilmaa.

Heinät ja pujo:
– Matala pitoisuus alle 10 hiukkasta/m³ ilmaa.
– Kohtalainen pitoisuus 10 – 30 hiukkasta/m³ ilmaa.
– Runsas pitoisuus yli 30 hiukkasta/m³ ilmaa.

Alternaria-homesieni:
– Matala pitoisuus alle 20 itiötä/m³ ilmaa.
– Kohtalainen pitoisuus 20 – 100 itiötä/m³ ilmaa.
– Runsas pitoisuus yli 100 itiötä/m³ ilmaa.

Cladosporium-homesieni:
– Matala pitoisuus alle 2000 itiötä/m³ ilmaa.
– Kohtalainen pitoisuus 2000 – 4000 itiötä/m³ ilmaa.
– Runsas pitoisuus yli 4000 itiötä/m³ ilmaa.

Onko saatavilla reaaliaikaista tietoa ilman siitepölypitoisuudesta?

Reaaliaikaista tietoa ilman siitepölypitoisuudesta ei valitettavasti ole saatavilla, sillä nykyinen teknologia ei vielä mahdollista sen luotettavaa seuraamista. Uusia laitteita kehitetään kuitenkin koko ajan.

Sivullamme Siitepölyseuranta kerrotaan, miten ilman siitepölypitoisuutta mitataan ja tutkitaan nykyisin.

Ajantasaisimmat siitepölytiedot löydät Norkko.fi -sivustolta. Vuonna 2024 tiedote ajankohtaisesta siitepölytilanteesta sekä ennuste siitepölytilanteen etenemisestä julkaistaan Norkko-palvelussa kolme kertaa viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Onko siitepölytiedotteista saatavilla mobiilisovellusta?

Mobiilisovellusta siitepölytiedotteista ei valitettavasti ole olemassa.

 

Seurataanko ilman siitepölypitoisuutta myös siitepölykauden ulkopuolella?

Kyllä. Ilman siitepölypitoisuutta seurataan Turussa ympäri vuoden. Lisäksi seuraamme siitepölykauden alkua ja kehitystä muualla Euroopassa mahdollisten siitepölyjen kaukokulkeumien varalta.

 

Milloin koivun tai muiden lajien kukinta alkaa?

Koivun tai muidenkaan allergialajien tarkkaa kukinta-ajankohtaa ei ole mahdollista ennustaa etukäteen. Tietoa eri lajien keskimääräisistä kukinta-ajoista löydät sivultamme Siitepölykausi.

Minkälainen tämän vuoden siitepölykaudesta on tulossa?

Valitettavasti siitepölykauden aloitusajankohtaa, kestoa tai eri lajien kukinnan voimakkuutta on yleensä mahdotonta ennustaa etukäteen. Nämä tekijät riippuvat monesta asiasta, joista sää on merkittävin.

Esimerkiksi koivun kukinnan voimakkuutta voidaan jonkin verran ennakoida talvisten norkkolaskentojen avulla. Koivut, kuten myös pähkinäpensaat ja lepät, tekevät uudet norkot jo kesällä odottamaan seuraavan vuoden kasvukautta. Koivun norkkolaskennoista vastaa Luonnonvarakeskus (Luke). Luke tekee laskennat kevättalvella ja julkaisee tiedot keväällä.

Miksi muut lajit kukkivat vain melko lyhyen aikaa, mutta heinät kukkivat koko kesän?

Heiniä on Suomessa useita kymmeniä lajeja, jotka kukkivat hieman eri aikaan kesästä. Tästä syystä kukkivia heiniä riittää toukokuulta aivan loppukesään saakka. Leikattavilla nurmikoilla heinät alkavat myös kukkia uudestaan leikkuun jälkeen. Heinien kukinnan huippu sijoittuu yleensä heinäkuun alkupuolelle. Pohjois-Suomessa heinien kukinta-aika on lyhyempi kuin Etelä-Suomessa.

Miten ilman siitepölypitoisuutta seurataan?

Ilman siitepölypitoisuuden seurannasta kerrotaan tarkemmin sivuillamme Toiminta ja Siitepölytiedotteet (Miten siitepölytiedote syntyy).

Onko siitepölydata kaikille avointa?

Turun siitepölydata vuosilta 1974 – 2013 on kaikille avoimesti saatavilla Lounaistiedon kautta.

Jos haluat muuta siitepölydataa käyttöösi, siitä on tehtävä erillinen sopimus. Kysy lisätietoja osoitteesta siitepolytiedotus@utu.fi tai soita +358 50 345 2398.

Haluan omaan tai yritykseni käyttöön siitepölydataa. Mitä teen?

Turun siitepölydata vuosilta 1974 – 2013 on kaikille avoimesti saatavilla Lounaistiedon kautta.

Jos haluat muuta siitepölydataa käyttöösi, siitä on tehtävä erillinen sopimus. Kysy lisätietoja osoitteesta siitepolytiedotus@utu.fi tai soita +358 50 345 2398.