Silakka – hyvä ruokakala tulevillekin sukupolville
Elämyksellinen ja kokemuksellinen oppiminen, eri aistien käyttö ja ryhmäpohdinnat ovat luonteva osa science-luokkien oppituntia. Opetuksessa käytetään myös STEAM-pedagogiikkaa (Science, Technology, Engineering, Arts ja Mathematics), jossa oppilaat saavat mahdollisuuden kokeiluihin yksin ja yhdessä muiden oppilaiden kanssa.
Jo ensimmäiseltä luokalta lähtien oppilaat pääsevät käyttämään eri tutkimusvälineitä, asettamaan hypoteeseja, tekemään havaintoja tutkittavasta aiheesta, tekemään niiden perusteella johtopäätöksiä ja kehittämään uusia innovaatiota. Uteliaisuus on avainasemassa oppimisessa. Onkin tärkeää ruokkia oppilaiden uteliaisuutta, vastata oppilaiden kysymyksiin ja antaa asioiden pohtimiseen tilaa. Eri asioiden tutkiminen motivoi oppilaita ja saa heidät kiinnostumaan aiheesta lisää niin kuin kävi seuraavassa oppimistilanteessa.
Oppilaat katsovat innokkaasti, kun opettaja avaa kaupan kalatiskiltä ostetun paketin, johon pienet silakat on ladottu sopuisasti yhteen pinoon. Muutaman hengen oppilasryhmät odottavat malttamattomina tutkittavaa pöydälleen. Ryhmistä kuuluu innostuneita huudahduksia, kun oppilaat tunnustelevat kalan pehmeää pintaa.
Oppilaiden tehtävänä on tutkia kalan rakennetta. Pöydällä on sitä varten viivoitin, pinsetit, sakset, vaaka ja kumihanskat. Oppilaat ihmettelevät, kun kalan silmä ei mene kiinni. Joku oppilas toteaa, että kalalta puuttuvat silmäluomet. Toinen huomaa kalan sivulla viivan ja tunnistaa sen kylkiviivaksi. Kolmas preparoi kalan ja löytää muiden elimien joukosta ilmarakon, jolla kala säätelee uimasyvyyttään. Tutkimuksen tulokset kirjataan monisteeseen. Ketään ei haittaa, vaikka kalan haju täyttää koko luokan.
Oppilaat mittaavat kalan painon ja pituuden. Kukaan heistä ei vielä tiedä, mitä merellinen silakka on kokenut vuosien saatossa. Saaristomerentutkimuksen apulaisprofessori Jari Hännisen (2022) mukaan silakat ovat nykyään 40 % biomassaltaan pienempiä ja 25 % pituudeltaan lyhyempiä kuin yli 50 vuotta sitten. Silakan ravintoarvot ovat myöskin heikentyneet.
Hännisen (2022) mukaan ilmastonmuutoksen seurauksena Saaristomeren keskilämpötila on noussut noin puolitoista astetta. Makea vesi on lisääntynyt ilmastomuutoksen aiheuttamista runsaista sateista. Siksi suolapitoisuus on vähentynyt puolisen promillea. Nämä taas ovat vaikuttaneet siihen, että silakan ravintoa sisältäneiden hankajalkaisten määrä on vähentynyt. Silakka ei saa näin ollen tarpeeksi ravintoa kasvamiseen. Lisäksi makeassa vedessä silakka kuluttaa selviytyäkseen paljon energiaa, mikä vähentää sen kasvua.
Kestävän kehityksen tavoitteena on mahdollistaa ja säilyttää nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämän edellytykset. On tärkeää opettaa oppilaita jo ensimmäisestä luokasta lähtien tekemään ympäristön kannalta kestäviä valintoja ja tekoja.
Tästä linkistä pääset lukemaan lisää Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkimuksista.