Kestävyyspolulla: Vesistötutkimuksia 3-luokalla
Science-linja on Kestävä Norssi -hankkeen tiimoilta suunnitellut ja osin jo toteuttanutkin linjamme science-opsin mukaisia kestävän kehityksen kokonaisuuksia sekä ala- että yläkoulussa. Science-luokat täydentyvät vähitellen (luokiksi 1-9) ja samalla kestävän kehityksen vuosiluokkaistetut kokonaisuudet täydentyvät. Tässä kirjoituksessa esittelen kokonaisuuden, joka toteutetaan syksyllä 2024. Tutkimukset ja mittaukset voisi hyvin liittää myös osaksi monialaista oppimiskokonaisuutta, jonka opettajaopiskelijamme joka syksy laativat. Kokonaisuuden laajuus on 10 oppituntia.
Alakoulun 3-luokille suunnitellun vesistöntutkimus -kokonaisuuden tarkoituksena on kiinnostuttaa oppilaita ympäristön ja erityisesti oman lähivesistön tilasta sekä harjoitella tutkimuksentekoa. Turun normaalikoulun läheisyydessä on kaksi kohdetta, jotka soveltuvat hyvin tutkimuskohteiksi – Jaaninoja ja Littoistenjärvi. Jaaninoja edustaa luonnontilankaltaisilta osuuksiltaan erittäin uhanalaista savimaiden purojen luontotyyppiä ja on tämänkin vuoksi erinomainen tutkimuskohde. Tutkimusten tekeminen vaatii onnistuakseen hyvin suunnitellun retkipäivän, sillä tutkimisten tekeminen siirtymineen ei ole mahdollinen normaalien oppituntien puitteissa.
Vesistötutkimuksessa voidaan tutkia esimerkiksi seuraavia asioita:
- Kirjataan ihmistoiminnan merkit, esimerkiksi näkyykö rannalla tai vedessä roskia
- veden lämpötila (käsitteet: mittaaminen, lämpötila, lämpötilamittari, celsiusaste)
- näkösyvyyden tutkiminen nk. Secchi-levyn avulla (käsitteet: näkösyvyys)
- veden pH yleisindikaattoripaperin avulla mitattuna – mitä se kertoo vesistön tilasta? (käsitteet hapan – neutraali – emäksinen)
- kasvien ja eliöiden havainnointi – pienten oppilaiden kanssa keskitytään muutamiin kasveihin ja eliöihin. Eliöitä luokitellaan ja kasvien ominaisuuksia tutkitaan (käsitteet kuten kasvupaikka, plankton, hyönteiset). Haaveilla ja erityisesti planktonhaavilla voimme kerätä näytteet vedestä helposti. Eliöitä (kuten hankajalkaiset ja vesikirput) tutkitaan taskumikroskooppien ja easi scope –mikroskooppien avulla.
Tärkeää on lisätä oppilaiden uteliaisuutta tutkivaa ilmiötä kohtaan ja tarjota kokemuksia tutkimuksen teosta ja havainnoinnista luokkahuoneen ulkopuolellakin. Luonnossa vietetyn ajan ja tiedon karttumisen myötä luontosuhde ja arvostus luontoa kohtaan kehittyy.