”Linnut laulavat keväällä, koska ne tervehtivät uutta kotiaan”
Saimme toukokuussa 2023 vieraaksemme Turun normaalikouluun Green STEAMin Salla Sissosen. Hänen kanssaan yhteistyössä syntyi 1a-luokalle viiden oppitunnin laajuinen monialainen oppimiskokonaisuus. Oppilaat pääsivät Sallan opastuksella ja STEAM-pedagogiikan hengessä tutkimaan kevään merkkejä luonnossa.
Tunnin tavoitteiksi asetettiin:
- Oppilas osaa kertoa, mitä STEAM on
- Oppilas osaa havainnoida moniaistillisesti
- Oppilas harjaantuu yhteistyön tekemisessä
- Oppilas osaa kertoa havainnoistaan ja yksinkertaisista syy-seuraussuhteista
- Oppilas oppii uusia, luonnontieteen alaan kuuluvia käsitteitä yhteistyössä muiden kanssa.
Aihe
Tarkoituksena oli havainnoida kevään merkkejä moniaistillisesti ja STEAMin hengessä.
Kokonaisuuden kulku
Oppilaiden kanssa käytiin keskustelua tiedonhankinnasta ja luonnontieteelle tyypillisistä tavasta hankkia tietoa havainnoimalla kaikkia aisteja käyttäen. Samalla pohdittiin ryhmän merkitystä työskentelyssä ja todettiin, että jokainen on tärkeä osa ryhmäänsä, asiantuntija jollakin alueella.
Oppilaiden havainnointia tukemaan laadittiin tehtävämoniste, joka sekä suuntasi havaintojen tekemistä että toimi havaintojenkirjaamiskaavakkeena. Havaintoja tehtiin 3-4 hengen tutkimusryhmissä, painottaen jokaisen oppilaan erityistä roolia ryhmänsä yhtenä asiantuntijajäsenenä. Ryhmiä pyydettiin eri vaiheissa pohtimaan, mitä tehdyt havainnot kertoivat kevään etenemisestä.
Alun perin tarkoituksena oli, että tutkimusryhmät kuvaisivat iPadeillään joitakin havaintojaan. Tällä haluttiin varmistaa, että havaintojen tekemiseen todella paneudutaan. Sateinen sää kuitenkin esti laitteiden mukaan ottamisen, ja oppilaita kannustettiin kuvailemaan aikuisille havaintojaan kuvien ottamisen sijasta.
Havaintojen teon jälkeen ryhmät palasivat luokkaan. Jokainen ryhmä sai tehtäväkseen raportoida havainnoistaan lyhyen videoesityksen välityksellä. Ohjeeksi annettiin kertoa, mitä havainnointikaavakkeessa olevat asiat kertoivat kevään tulosta. Esimerkiksi polkupyöräilijöiden yleistyminen kertoi siitä, että tiet olivat sulaneet ilman lämmitessä. Jokainen ryhmä sai selitettäväkseen 2-3 kaavakkeen asiaa. Ennen varsinaista työskentelyä oppilaat ohjeistettiin jakamaan roolit: yksi kuvaa, ja muut toimivat videon asiantuntijoina kertoen havainnoistansa.
Videot katsottiin yhdessä läpi. Samalla pohdittiin vielä yhdessä videossa esitettyjä syy- seuraussuhteista ja tarvittaessa etsittiin yhdessä asioille tarkentavia selityksiä.
Jotkin havaintojen kohteet mahdollistivat sen, että havainnoista (esim. pyöräilijöiden määrästä) voitiin raportoida pylväsdiagrammien avulla. Tutkimuksen tekoa jatkettiin tutkimalla vihreitä kasvinosia. Tutkimusryhmät keräsivät koulun pihamaalta erilaisia vihreitä kasveja ja niiden osia. Kasvinosia tutkittiin tämän jälkeen luokassa Easi-Scope-mikroskooppien avulla. Mikroskoopin näkymää tarkasteltiin tutkimusryhmittäin ja näkymä jäljennettiin paperille kaikkine yksityiskohtineen. Samalla oppilaat keskustelivat näkemästään ja aikuisten avustuksella monelle asialle löytyi lopulta oikea nimikin (lehtisuoni, lehtiruoti…). Joku tiesi myös kertoa, että niin kasvit kuin ihmisetkin, ovat muodostuneet soluista.
Kasvien hienorakennetta päätettiin vielä tutkia kuvataiteen keinoin. Oppilaat hakivat koulun pihalta vaahteran ja tammen lehdet. Lehtiä tunnusteltiin ensin silmät kiinni ja todettiin, että lehtisuonet on helppo huomata tunnustelemalla. Tämän jälkeen lehdet laitettiin valkoisen paperin alle ja jäljennettiin käyttäen vahaliitua. Lehtiä tutkittiin myös ikkunaa vasten, jolloin oppilaat näkivät lehtien yksityiskohtia.
Kokonaisuus innosti koulun pienimpiä havaintojen tekoon ja samalla he saivat kokemuksia toimimisesta osana pienten tutkijoiden ryhmää.
Kirjoittaja: Anu Laaksonen, Turun normaalikoulu