Pikkukeskosena syntyneiden lasten kognitiivinen kehitys 11-vuotiaana

Taustaa:

Pikkukeskosuuteen liittyy kehityksellisiä riskejä. Kapea-alaiset kognitiivisen kehityksen häiriöt voidaan tutkia viiden vuoden iässä. Lievemmät kognitiivisen kehityksen häiriöt saattavat kuitenkin tulla esille vasta kouluiässä.

Aineisto:

Tämä väitöskirja on osa alueellista ja moniammatillista PIPARI-projektia (PIeniPAinoisten RIskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään). Väitöskirja koostuu kolmesta alkuperäistutkimuksesta, jotka kuvaavat vuosina 2001-2004 syntyneiden pikkukeskosten (syntymäpaino ≤1500g ja/tai <32 raskausviikkoa) suoriutumista 11-vuotiaana.

Menetelmät:

Tutkimuksessa I arvioitiin pikkukeskosten kognitiivinen profiili ja siihen yhteydessä olevia riskitekijöitä. Tutkimuksessa II pikkukeskosten koulusuoriutumista ja heidän saamiaan tukitoimia verrattiin täysiaikaisina syntyneiden verrokkilasten suoriutumiseen ja tukitoimiin. Tutkimuksessa III pikkukeskosten toiminnanohjauksen taitoja kotona ja koulussa verrattiin verrokkilasten suoriutumiseen sekä arvioitiin yhteydessä olevia riskitekijöitä.

Tulokset:

Tämän väitöskirjan yhtenä päälöydöksenä oli, että pikkukeskosten kognitiivinen profiili on ikäryhmän normaalialueella, mutta tulokset ovat kuitenkin merkittävästi ikäryhmän keskitasoa heikompia. Yleinen kognitiivinen kehitys viisivuotiaana ennusti hyvin yleistä kognitiivista kehitystä 11-vuotiaana. Pikkukeskoset, joilla ei ollut vaikeaa kognitiivisen kehityksen häiriötä, suoriutuivat ikätasoisesti koulussa, mutta saivat verrokkiryhmää enemmän tukitoimia. Pikkukeskosilla, joilla ei ollut vaikeaa kognitiivisen kehityksen häiriötä, oli koulussa työmuistiongelmia verrokkiryhmää useammin. Tässä väitöskirjassa kliinisesti merkitsevimpiä riskitekijöitä heikolle kognitiiviselle kehitykselle olivat merkittävä aivovamma lasketun ajan magneettikuvauksessa, isän matala koulutustaso, leikkaushoitoa vaatinut keskosen vaikea suolisairaus ja poika sukupuoli. Tutkimustulosten mukaan pikkukeskosten suoriutuminen arkipäivän haasteista alakouluiässä on parempaa kuin heidän kognitiivinen profiilinsa antaisi odottaa. Tärkein tavoite kouluikäisten pikkukeskosten seurannassa on arvioida heidän suoriutumistaan päivittäisistä haasteista, tarjota lisätietoa keskosuuden vaikutuksista oppimiseen sekä tarjota yksityiskohtaisia kognitiivisia tutkimuksia matalalla kynnyksellä, mikäli ongelmia ilmenee