Tausta:
Keskosena syntyneiden lasten tapaturmista ja niiden taustatekijöistä on niukasti tietoa. Pienen syntymäpainon, varhaisilla raskausviikoilla syntymisen, sukupuolen ja erilaisten psykososiaalisten tekijöiden on esitetty lisäävän keskosten tapaturma-alttiutta erityisesti kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Pikkukeskosilla esiintyy täysiaikaisena syntyneitä lapsia enemmän arkiseen toimintakykyyn vaikuttavia neurologisia sairauksia. Erilaiset neurologiset ongelmat saattavat lisätä lasten tapaturma-alttiutta, koska niiden vuoksi lapsen on vaikeampi mukautua ympäristön haasteisiin.
Tavoitteet:
Tutkimuksessa selvitetään keskosena syntymisen ja siihen liittyvien neurologisten kehitysriskien (CP, kehitysvammaisuus, sokeus, merkittävä kuulovika, ADHD, epilepsia) ja tapaturma-alttiuden mahdollista yhteyttä.
Aineisto: Otannassa ovat mukana kaikki Suomessa vuosien 2001-2006 aikana keskosena (raskausviikoilla 22-36) syntyneet sekä samojen vuosien aikana kaikki täysiaikaisena syntyneet lapset.
Menetelmät:
Rekisteritiedoista saatavilla tiedoilla selvitetään vuosina 2001-2006 syntyneiden suomalaisten keskosten ja täysiaikaisena syntyneiden verrokkilasten tapaturmien luonne ja yleisyys, sekä kartoitetaan tapaturmiin liittyviä tekijöitä. Tutkimuksessa selvitetään keskosena syntymisen ja siihen liittyvien neurologisten kehitysriskien sekä somaattisen sairastavuuden ja tapaturma-alttiuden mahdollista yhteyttä. Lasten rekisteritiedot kerätään 5-7 -vuoden ikään saakka.
Tulokset:
Alustavissa tuloksissa Suomessa vuosina 2001-2006 pienipainoisena syntyneille keskosille ei sattunut ensimmäisinä elinvuosina täysiaikaisena syntyneitä lapsia enempää tapaturmia, mutta keskosten tapaturmat vaativat useammin sairaalahoitoa. Syntymäviikoilla ei ollut yhteyttä tapaturmien lukumäärään.
Merkitys:
Keskosuuden ja sen mukanaan tuomien kroonisten sairauksien ja tapaturma-alttiuden välisen yhteyden ymmärtämiseen liittyvää tietoa voidaan hyödyntää tapaturmien ehkäisyssä. Keskosten tapaturma-alttiutta ja siihen mahdollisesti vaikuttavia neurologisen ja somaattisen sairastavuuden muodostamia riskitekijöitä ei ole aiemmin kattavasti tutkittu suomalaisesta väestöpohjaisesta lapsiaineistosta.