Miten ope jaksaa moninaistuvassa koulussa? Opettajan työhyvinvointia tukevia tutkimusperustaisia käytäntöjä opetustyöhön ja johtamiseen (OPEMO)

Opettajat ovat keskeisiä oppimisen ja oppimisen tuen mahdollistajia. Jotta oppilas voi koulussa hyvin, myös opettajan on voitava työssään hyvin. Tätä tukee myös toimiva yhteistyö kaikkien koulussa työskentelevien eri alojen ammattilaisten kanssa.

OPEMO-hankkeessa tunnistetaan opettajan työhyvinvointia tukevia ja heikentäviä käytäntöjä erilaisissa kouluissa, kehitetään ja pilotoidaan tämän pohjalta työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä ja tuotetaan käytäntösuosituksia yhteistyössä opettajien, rehtoreiden ja muiden opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Hanke vastaa tarpeeseen kehittää koko ajan moninaistuvan ja muuttuvan koulun käytäntöjä myös opettajan työn ja työhyvinvoinnin lähtökohdista.

Monitieteistä hanketta toteuttavat yhteistyössä Turun yliopiston Kasvatustieteiden laitos ja Sote-akatemia, linkittyen osaksi EDUCA-lippulaivaa. Keskeinen yhteistyökumppani on Salon kaupunki. Hankkeen rahoittaa Työsuojelurahasto. Hanketta johtaa professori Minna Kyttälä.

Tietoa tutkimuksesta

Yleistä

OPEMO-hankkeessa keskitytään kehittämään koulun arkipäivän käytäntöjä opettajan työhyvinvointia tukevammiksi.

Työhyvinvointi on tärkeää opettajan jaksamiselle, alalla pysymiselle sekä oppilaan oppimiselle ja hyvinvoinnille. Tutkimusten mukaan opettajan työ on kuormittavaa ja riski alan vaihtamiseen suuri. Työhyvinvointia heikentävät muun muassa työperäinen väsymys ja riittämättömyyden tunteet. Tutkimukset osoittavat, että suomalaisten opettajien työhyvinvointi on heikentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Yhdeksi syyksi on esitetty isoja koulua koskevia muutoksia, sillä muutosvaiheita pidetään erityisenä työhyvinvoinnin riskitekijänä. Opettajilta onkin vaadittu sopeutumista muun muassa oppimisen tuen uudistukseen (2010), opetussuunnitelmauudistukseen (2014) ja hyvinvointialueuudistukseen (2023), joka on vaikuttanut erityisesti monialaisen yhteistyön toteutumiseen opiskeluhuollossa. Tulevana syksynä oppimisen tuki uudistuu jälleen.

Opettajien työhyvinvoinnin toteutuminen on tärkeää inkluusion toteutumiseksi.

Tutkimuskohteet, aineisto ja metodit

Tutkimus toteutetaan Salon kaupungissa, jonka erikokoisista ja erilaisilla alueilla (kaupunki/maaseutu) sijaitsevista kouluista kerätään ja validoidaan monipuolinen ja kansallisesti hyödynnettävissä oleva aineisto kolmessa vaiheessa. Prosessi etenee iteratiivisesti siten, että kukin vaihe alustaa seuraavan muodostumista:
1) Aiemman tutkimustiedon perusteella laaditaan verkkokysely Salon kaupungin perusopetuksen opetustehtävissä toimiville opettajille ja perusopetuksen rehtoreille (N = 430). Kyselyllä kartoitetaan opettajan työhyvinvointia edistäviä ja haastavia käytäntöjä. Vastaajat edustavat erikokoisia ja erilaisia kouluja, joissa inkluusio toteutuu eri tavoin.
2) Verkkokyselyn tulosten perusteella muodostetaan anonyymi, 2-3 kierroksinen eDelphi -asiantuntijapaneeli, johon kutsutaan opettajia ja rehtoreita tutkimuskunnan kouluista (n = 20) ja kouluissa toimivia opiskeluhuollon sote-ammattilaisia (esim. terveydenhoitajat, kuraattorit, koulupsykologit; n = 10), jotka tekevät moniammatillista yhteistyötä opettajien kanssa. Paneelin tehtävänä on kehitellä tutkijoiden fasilitoimana ratkaisuja ja toimintatapoja, jotka tukevat opettajien työhyvinvointia inklusiivisessa koulussa.
3) Tämän jälkeen toteutetaan pilotointi, jossa testataan edellisessä vaiheessa tuotettuja opettajien hyvinvointia inklusiivisessa koulussa tukevia ratkaisuja ja toimintatapoja käytännössä sekä toteutetaan ennen ja jälkeen -kyselyt pilottikoulujen opetushenkilöstölle (ml. rehtorit) ja opiskeluhuollon sote-ammattilaisille. Pilottikouluissa toteutetaan pilotointijakson jälkeen myös yksiryhmähaastattelu (2 haastattelukertaa), johon kootaan kokeiluihin osallistuneita ammattilaisia.

Iteratiivisesti ja monimenetelmällisesti etenevä tutkimusprosessi varmistaa kerätyn aineiston monipuolisuuden ja riittävyyden johtopäätösten tekemiseen. Lisäksi tiiviissä työelämäyhteistyössä kerättävä kumuloituva aineisto vahvistaa tutkimustulosten osuvuutta ja luotettavuutta.

Tutkimusryhmä

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Turun yliopiston Kasvatustieteiden laitos ja Sote-akatemia:

Minna Kyttälä (KTL), PI

Nina Haltia (KTL)

Jaanet Salminen (Sote-akatemia, OKL/Educa)

Miia Laasanen (Sote-akatemia)

Marjaana Raukola-Lindblom (Sote-akatemia)

Aino Rantamäki (Vaasan yliopisto)

Suvi Puttonen (lääketieteellinen tdk)

Aikataulu

  • Verkkokyselyaineisto kerätään syyskuussa 2025
    • Salon kaupungin perusopetuksen opettajille ja rehtoreille (N = 430)
    • kartoitetaan opettajan työhyvinvointia edistäviä ja haastavia käytäntöjä
  • eDelphi-asiantuntijapaneelit toteutetaan loppysyksyllä 2025
    • tehtävänä on kehitellä tutkijoiden fasilitoimana ratkaisuja ja toimintatapoja, jotka tukevat opettajien työhyvinvointia inklusiivisessa koulussa
  • Tuotettujen toimintatapojen pilotointi ja niihin liittyvät kyselyt ja ryhmähaastattelut 2026

Ota yhteyttä:

Minna Kyttälä Professori