Sote-akatemian koulutusten sekä oppi- ja lähdemateriaalien laatukriteerit

Sote-akatemia on Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien yhteinen toiminta-alusta, joka tuottaa ja toteuttaa monialaista koulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kasvatusalan yhdyspinnoilla. Sote-akatemian koulutustarjonta sisältää sekä yliopiston sisäisten toimijoiden että ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehtyjä monialaisia koulutussisältöjä. Seuraavassa on esitetty tarkistuslistana seitsemän kohtaa, jotka kattavat koulutusten sekä oppi- ja lähdemateriaalien laatukriteerit.

 

  1. Sote-akatemian laatukriteerit perustuvat eurooppalaiseen tutkintojen viitekehyksen osaamistasojen 6-7 vaatimuksiin.

 

  1. Tutkimusperustaisuus: Sote-akatemian koulutukset ja oppimateriaalit perustuvat ajantasaiseen ja luotettavaan tutkimukseen. Tutkimusperustaisuudessa on havaittavissa eri tasoja, ja yksinkertaisimmillaan opettaja välittää opiskelijoille uusimpaan tutkimustietoon perustuvia havaintoja tai tutkimustraditioita. Tutkimusperustaisessa opetuksessa opiskelija pyritään kuitenkin osallistamaan tiedon muodostamiseen esimerkiksi niin, että opiskelija voi tuoda esiin omia näkökulmiaan tutkimuskirjallisuuden perusteella tai osallistua itse tutkimuksen tekoon.

 

  1. Sote-akatemian koulutusten kehittämisen tutkimusperustaisuudessa on kaksi näkökulmaa: tieteenalakohtainen ja pedagoginen. Koulutukset perustuvat kunkin tieteenalan tutkimukseen sekä tieteenalojen yhdyspinnoilla tehtävään monitieteiseen tutkimukseen sekä opetuksen ja oppimisen tutkimukseen. Sote-akatemiassa koulutusten kehittämisen tutkimusperustaisuutta haastaa laaja monialaisuus, joka tuo erityispiirteen sekä tieteenalakohtaisen että pedagogisen tutkimusperustaisuuden varmistamiseen.

 

  1. Näyttöön perustuva toiminta: Sote-akatemian oppimateriaalien kohdalla voidaan soveltaa myös näyttöön perustuvaa toimintaa, eli tutkimustiedon puuttuessa oppimateriaali voi perustua asiantuntijoiden laajaan yhteisymmärrykseen asiasta.

 

  1. Konnektiivisuus: Koulutusten ja oppimateriaalien tuottamisen keskeisenä periaatteena on teorian ja käytännön konnektiivisuus.

 

  1. Muut laatua varmistavat periaatteet
    • Oppijalähtöisyys ja oppijan toimijuus: Oppija voi valita omiin tarpeisiinsa ja kiinnostukseensa liittyvä opiskeltavaa vapaasti. Sisältöjen opiskelua tukevat ohjaavat tehtävät ja kysymykset on laadittu siten, että ne tukevat opiskelijan toimijuutta. Materiaali motivoi ja aktivoi opiskelijaa mielekkääseen oppimiseen ja opiskeluun. Oppijoilta kerätään säännönmukaisesti palautetta koulutusten ja oppimateriaalien kehitystyötä varten.
    • Vuorovaikutuksellisuus ja yhteisöllisyys: Koulutukset ja oppimateriaalit tukevat yhdessä oppimista. Koulutuksissa käytetään mahdollisuuksien mukaan monialaista vuorovaikutusta tukevia menetelmiä, toimintatapoja ja tehtäviä.
    • Menetelmien monipuolisuus: Erilaiset menetelmät ja pedagogiset ratkaisut motivoivat ja tukevat oppijan asiantuntijuuden monialaista kehittymistä.
    • Oppimisen ohjaus: Oppimateriaalit laaditaan niin, että ne ohjaavat mielekkäästi, selkeästi ja helposti oppijaa tai ryhmää työskentelemään sisällön parissa. Oppijalla on mahdollisuus ottaa yhteyttä koulutuksen tuottajaan.
    • Eettisyys ja vastuullisuus: Materiaalin käytössä huomioidaan tekijänoikeudet ja lisensointi. Koulutuksen toteuttajien sekä materiaalin tuottajien kanssa tehdään tarvittavat sopimukset. Materiaalia käytetään ja sitä esitetään ihmis- ja yksilönarvoa kunnioittaen.
    • Lähdemateriaalit:
      • Lähdemateriaali perustuu luotettavaan ja ajantasaiseen tutkimukseen, uusimpaan mahdolliseen tietoon tai tutkimustiedon puuttuessa asiantuntijoiden laajaan yhteisymmärrykseen asiasta (ks. esim. Näyttöön perustuva toiminta).
      • Lähteitä päivitetään säännöllisesti.
      • Lähteen alkuperän ja tekijän tulee olla tiedossa. Luotettavia lähteitä ovat muun muassa jufo-luokitellut vertaisarvioidut julkaisut, väitöskirjat sekä asiantuntijatahojen tutkimukset, selvitykset ja raportit (esim. OPH, THL, Väestöliitto, Pelastakaa lapset ry). Pro gradu- tutkielmia tai amk-opinnäytteitä ei pääsääntöisesti käytetä.
      • Opettaja ja oppija tiedostavat, miksi materiaali on julkaistu ja edustaako tiedon tuottaja jotakin aatetta, intressiryhmää tai esimerkiksi kaupallista tarkoitusta.
      • Materiaali on saavutettavaa ja esimerkiksi tekstivastine on käytettävissä. Aineisto on koulutuksen luonne huomioiden saavutettavissa ilman aineistotietokantojen käyttäjätunnuksia tai maksumuureja.

 

  1. Kehittäminen ja arviointi: Koulutusten ja oppimateriaalien laatua seurataan ja arvioidaan systemaattisesti. Kehittämisen tukena on opettajilta, oppijoilta ja oppimateriaalien laatijoilta kerätty palaute. Oppimateriaalien ja koulutusten kehittämisessä huomioidaan myös aiheeseen liittyvän tutkimuksen kehittyminen sekä lainsäädännön muuttuminen.

Lähteet: