LANUPS

Lastensuojelun sosiaalityön ja nuorisopsykiatrian yhteistutkiminen ja -kehittäminen Länsi- ja Itä-Suomessa, LANUPS-hanke

Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa sellaisten nuorten toteutuneet palvelut ja palvelutarpeet, jotka ovat olleet sekä lastensuojelun avo- ja sijaishuollon että nuorisopsykiatrian avo- tai osastohoidon asiakkaina. Tutkimme, miksi osa nuorista toistuvista eri palveluiden asiakkuuksista huolimatta ei saa sellaista tukea ja hoitoa, josta heille olisi hyötyä pitkällä aikavälillä.

Lataa tästä esittely pdf-muodossa.

Tutkimustehtävänä on tarkastella nuorten yhteisasiakkuuden taustatekijöitä, nuorten palvelupolkuja ja siirtymiä palvelusta toiseen sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden, nuorisopsykiatrian työntekijöiden ja nuorten itsensä kokemuksia ja näkemyksiä palveluista ja niiden kehittämistarpeista.

Tutkimus toteutetaan Turun ja Kuopion yliopistollisten keskussairaaloiden erikoisvastuualueilla Turun ja Itä-Suomen yliopistojen sosiaalityön ja nuorisopsykiatrian alojen yhteistyönä ja yhdessä alueellisten kehittämistoimijoiden kanssa.

Tulosten pohjalta esitetään kehittämissuosituksia ja jalostetaan niitä koulutusmateriaaliksi ja palvelujen kehittämisen pohjaksi.

Sote-akatemia on mukana LANUPS -tutkimushankkeessa vastuualueenaan viestintä ja tulosten levittäminen.

 

Tutkimus vahvistaa ja kehittää lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistä tietopohjaa ja käytäntöjä. Tuloksia hyödynnetään sote-palvelujärjestelmän uudistamisessa.

Lisätietoa tutkimuksesta

Tausta, tarkoitus ja tavoitteet

Osalla nuorista ja heidän perheistään on sellaisia palvelujen ja tuen tarpeita, joihin nykyinen palvelujärjestelmä ei ole kyennyt tarpeenmukaisesti vastaamaan. Palveluissa on puutteita sekä vaativan lastensuojelun että psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa olevien nuorisoikäisten moninaisiin tilanteisiin vastaamisessa, ja palvelujen tarjonta ja saatavuus vaihtelevat alueellisesti. (Heino ym. 2016, Heino ym. 2018.)

Tutkimuksemme kohdistuu erityisesti lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaina olevien nuorten palveluihin ja palvelutarpeisiin, joista on paitsi väestötasolla, myös yksilö- ja perhetasolla Suomessa vain vähän tutkimustietoa (ks. Heino ym. 2018, Kiuru & Metteri 2014, ks. myös Heino ym. 2016, Wennberg ym. 2020). Tutkimustulosten pohjalta voidaan kehittää lastensuojelun sosiaalityön ja nuorisopsykiatrian yhteistyötä ja vaativan sijaishuollon sosiaalityötä sekä hyödyntää tutkimuksesta saatua tietoa nuorisososiaalityön kehittämiseen yleisemmin.

Aihetta käsittelevä uusin kansainvälinen tutkimus painottuu lastensuojelun piirissä olevien nuorten mielenterveysongelmiin ja niiden hoitoon monialaisesti (esim. Didier ym. 2020) sekä monialaisen yhteistyön ja palvelujärjestelmän puutteisiin useita palveluja tarvitsevien nuorten kannalta (esim. Garret ym. 2019). Tutkimusten mukaan lastensuojelun asiakkaista 30-90 % tarvitsee myös psykiatrista hoitoa. Suomessa lastensuojelun (avohuolto, sijaishuolto) ja lasten- ja nuorisopsykiatrian (avo- ja osastohoito) asiakkaana vuonna 2017 oli 100 000 lasta ja nuorta. Samanaikaisesti sekä lastensuojelun sijaishuollossa että lasten- ja nuortenpsykiatrian asiakkaina oli noin 6700 lasta ja nuorta, joista noin promillen tarpeet edellyttivät tutkimusta edeltävän vuoden aikana sekä lastensuojelun sijaishuoltoa että psykiatrian vuodeosastohoitoa. Näistä asiakkaista suurin osa oli teini-ikäisiä. (Heino 2018, Puustinen-Korhonen 2018, Halila ym. 2019.)

Jotta vaikeahoitoisten nuorten tarpeisiin kyettäisiin vastaamaan oikealla tavalla, esimerkiksi viemällä oikeanlaista erikoissairaanhoidon menetelmäosaamista sijaishuoltoon sekä kehittämällä tämänhetkistä toimivampia yhteistoiminnan muotoja, tarvitaan nykyistä tarkempi kuva yhteisasiakkaista.

Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet

Hankkeen tarkoituksena on tutkia lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian palveluiden yhdyspintoja sekä asiakkuuksien ja palvelujärjestelmien nivelkohtia monitasoisesti, jotta palveluiden puutteet ja katvealueet voitaisiin tunnistaa ja korjata. Tutkimuksemme kohdistuu kyseisten palveluiden yhteisasiakkuuksiin ja yhteisasiakkaiden palvelupolkuihin ja palvelukokemuksiin.

Tavoitteena on tutkia,

miten lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian asiakkuus ovat yhteydessä toisiinsa,

millaisia siirtymiä yhteisasiakkaina olevilla nuorilla on ollut palveluista toiseen,

millaisia tilanteita siirtymien taustalla on,

miten niitä on perusteltu ja

miten palvelut ovat vastanneet nuorten tuen ja hoidon tarpeisiin.

Näin saamme tietoa palveluiden mahdollisista katvealueista ja osaamisvajeista. Paikannamme sekä palvelujärjestelmän puutteita että hyvin toimivia osia ja käytäntöjä.

Jalostamme saatuja tuloksia asiantuntijafoorumeissa ja tuotamme koulutusmateriaalia lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian henkilöstölle sekä yleisemmin nuorisososiaalityön sisältöjen kehittämiseksi. Tutkimustuloksiin perustuva kehittämistyö nivotaan tutkimusalueiden sote-palveluiden rakenneuudistushankkeisiin, osaamis- ja tukikeskuskehittämiseen ja lastensuojelun kehittämishankkeisiin yhteistyössä sote-uudistuksen hankeorganisaatioiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa.

Kohderyhmä ja aineistot

Tutkimus kohdentuu 13-17-vuotiaisiin nuoriin, jotka ovat sekä lastensuojelun avo- tai sijaishuollon että nuorisopsykiatrian avo- tai osastohoidon asiakkaina sekä 18-23-vuotiaisiin, aiemmin lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaina olleisiin nuoriin. Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että lastensuojelun sijaishuollon ja lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuuksissa on vaihtelevuutta maakunnittain ja ikäryhmittäin sekä riippuen kumman palvelun näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Yhteisasiakkuuksien osuus näyttäytyy selvitysten valossa suuremmalta tarkasteltaessa tilannetta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten näkökulmasta.

Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) yhteistoiminta-alueella sijoitetuista 13-17-vuotiasta nuorista 20 % ja Kuopion yliopistollisen keskussairaalan (KYS) alueella sijoitetuista 27 % oli ollut myös nuorisopsykiatrian vuodeosaston potilaina vuonna 2017. Nuorisopsykiatrian vuodeosaston potilaista sijoitettuina oli ollut TYKS:n alueella 34% ja KYS:n alueella 30%. (Heino ym. 2018.)

Käytämme erilaisia aineistoja ja menetelmiä saadaksemme mahdollisimman kattavan, monitasoisen ja tarkan kuvan nykytilanteesta ja palveluiden kehittämistarpeista. Yhdistämme rekisteri-, asiakirja- ja asiantuntijatietoa asiakkaiden kokemustietoon. Määrällistä rekisteriaineistoa ja laadullista asiakirja- ja haastatteluaineistoa yhdistämällä syvennetään ymmärrystä kompleksisista ilmiöistä, yhteen kietoutuneista ongelmista sekä palvelujärjestelmän ongelmakohdista.

Saatavan tiedon pohjalta muodostetaan asiakasprofiileja, joita voidaan hyödyntää hoidollisen ja sosiaalisen tuen viitekehyksen suunnittelussa, näyttöön perustuvien menetelmien, osaamisvaatimuksien ja vaikuttavuuteen liittyvien indikaattorien määrittelyssä sekä koulutuksen ja tutkimuksen painopisteiden kohdentamisessa. Tarkemmalla asiakasprofiilien kuvauksella voidaan myös osoittaa laajemmin lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian sekä yleisemmin nuorisososiaalityön sisällöllisen kehittämisen tarpeita.

Kahdella alueella (KYS:n ja TYKS:n erityisvastuualueet, erityisesti Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pohjois-Savo) tehtävällä tutkimuksella voidaan tuoda näkyväksi eroja nuorten elämäntilanteissa ja sairastavuudessa, palveluiden saatavuudessa, palvelurakenteissa ja  ammatillisissa käytännöissä.

Tutkimuskysymykset

  1. Miten lastensuojelun asiakkuus ja nuorten mielenterveyden häiriöt sekä nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon käyttö ovat yhteydessä toisiinsa?

  2. Millaisia palvelupolkuja ja siirtymiä palveluista toiseen lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaina olevilla nuorilla on ollut?

  3. Miten lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja nuorisopsykiatrian ammattilaiset kuvaavat lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaiden tilanteita, palvelujen tarkoituksenmukaisuutta ja kehittämistarpeita?

  4. Millaisia kokemuksia nuorilla on asiakkuuksista lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian palveluissa? Miten palvelut ovat vastanneet koettuihin tuen ja hoidon tarpeisiin?

  5. Miten lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistyötä ja työmenetelmiä sekä palvelujärjestelmää tulisi kehittää, jotta nuorten näistä palveluista saama tuki ja hoito vastaisivat heidän tuen ja hoidon tarpeitaan?

Toteutus

Tutkimushanke koostuu kolmesta työpaketista:

 

Työpaketti 1, Rekisteri- ja asiakirjatutkimus

Työpaketissa tutkitaan lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaiden asiakkuuksia, heidän saamiaan palveluja ja palvelupolkuja nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun rekistereistä sekä potilasasiakirjoista ja lastensuojelun asiakirjoista vuosilta 2015−2019.

Työpaketti vastaa tutkimuskysymyksiin 1 ja 2.

 

Työpaketti 2, Haastattelututkimus

Työpaketissa tutkitaan nuorten ja ammattilaisverkoston näkemyksiä nuorten palvelutarpeista, palvelupoluista ja palvelujen kehittämistarpeista. Kiinnostuksen kohteena ovat myös näiden toimijoiden ratkaisuehdotukset tuensaannin pulmakohtiin. Aineistoina hyödynnetään yksilö- ja fokusryhmähaastatteluita sekä reflektoivia tapaushaastatteluja.

Työpaketti vastaa tutkimuskysymyksiin 2, 3 ja 4.

 

Työpaketti 3, Kehittämissuositukset ja tulosten jalkauttaminen

Työpaketissa paikannetaan palveluiden ongelmakohdat ja katvealueet kansainvälistä tutkimusta ja työpakettien 1-2 tuloksia käyttämällä ja esitetään, millaisia toimivia ja vaikuttavia palveluja ja palvelupolkuja vaativia palveluja tarvitseville nuorille tulisi olla tarjolla ja kehittää. Tätä yhteiskunnallista vaikuttamista tehdään usean eri toimijan yhteistyönä.

Työpaketti vastaa tutkimuskysymykseen 5.

 

Tutkimusryhmä ja yhteistyötahot

Tutkimusryhmä

Turun yliopisto

Merja Anis, professori, sosiaalityö, hankkeen vastuullinen johtaja

Anniina Kaittila, VTT, yliopistonlehtori, sosiaalityö, erikoistutkija, TYKS

Max Karukivi, dosentti ja kliininen opettaja, nuorisopsykiatria, vs. ylilääkäri, VSSHP

Miia Tuominen, FT, tutkimuspäällikkö, Sote-akatemia

Suvi Puttonen, VTM, projektityöntekijä, Sote-akatemia

Outi Linnossuo, VTT, erikoistutkija, lastensuojelun työelämäprofessuuri-hanke


Itä-Suomen yliopisto

Riitta Vornanen, professori, sosiaalityö

Tommi Tolmunen, professori, nuorisopsykiatria, ylilääkäri, KYS

Siiri-Liisi Kraav, MSc, jatko-opiskelija (väittelee 2021)

Leena Leinonen, YTT, yliopisto-opettaja


Turun ammattikorkeakoulun Lapsi- ja perhetutkimusryhmä

Eeva Timonen-Kallio, YTT, VTL, yliopettaja ja tutkimusvastaava, sosiaalityö

Johanna Berg, TtT, esh, lehtori


Yhteistyötahot

Osallisuuden aika -yhdistys ja kokemusasiantuntijat

Lastensuojelun työelämäprofessori Oona Ylönen

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma

Rakenneuudistushankkeen Länsi-Suomen OT-keskuspilotti

Varsinais-Suomen sote-järjestämissuunnitelma, vastuuvalmistelija Mikko Hulkkonen.

Tuki oikeasta paikasta (TOP) Stöd från rätt plats – Länsi-Suomen lastensuojelun monialainen vahvistaminen 2020-2022 –hanke

Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Vasso, toimitusjohtaja Tapio Häyhtiö)

Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO, johtaja Tarja Kauppila)


Rahoitus

Tutkimushankkeelle on saatu Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä yliopistotasoisen tutkimuksen valtionrahoitus vuosille 2021-2022.

Tämän tiivistelmän lähteet

Didier, D., Domon-Archambault, V., Mikic, N. & Terradas, M. (2020). Mentalization-based Interventions in Child Psychiatry and Youth Protection Services II. Journal of Infant, Child, and Adolescent Psychotherapy 19(3), 321–334.

Garrett, S., McKinlay, E., Morgan, S. & Pullon, S. (2019). Interagency collaborative care for young people with complex needs: front-line staff perspectives. Health & social care in the community 27(4), 1019-1030.

Halila R., Kaukonen, P., Malja, M. & Savola, S. (toim.) (2019). Lasten, nuorten ja perheiden Osaamis- ja tukikeskukset. LAPE-muutosohjelmassa tehdyn valmistelutyön loppuraportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Heino T., Forsell, M., Eriksson, P., Känkänen, P., Santalahti, P. & Tapiola, P. (2018). Lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian yhteiset asiakkaat – yhteinen vastuu. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Heino T., Hyry, S., Ikäheimo, S., Kuronen, M. & Rajala, R. (2016). Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syyt, taustat, palvelut ja kustannukset. HuosTa-hankkeen (2014-2015) päätulokset. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kananoja, A &, Ruuskanen, K. (2019). Selvityshenkilön ehdotukset lastensuojelun toimintaedellytysten ja laadun parantamiseksi. Loppuraportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Kiuru, K-E & Metteri, A (2014). Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus potilaskertomusaineistossa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 51, 146-160.

Lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän loppuraportti (2020). Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Puustinen-Korhonen, A. (2018). Lastensuojelu matkalla kohti tulevaa sote-maailmaa. Kuntaliitto. Dia-esitys 13.9.2018.

Wennberg, M., Rausmaa, S. & Kortelainen, J. (2020). Erityisen huolenpidon nuorten palvelupolut. Helsinki:  Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr: Itlan raportit ja selvitykset 3.

Ota yhteyttä

Merja Anis professori, sosiaalityö
Turun yliopisto
+358 50 570 8673merani@utu.fi

turku amk logo

uef logo

 

#lanups