Terveydenhoitaja vauvaperheen tukena

Neuvolan terveydenhoitajan rooli on keskeinen perheen tukemisessa. Fyysisen terveydentilan seuraamisen ohella hän on avainasemassa mahdollisten psykososiaalisen tuen tarpeiden tunnistamisessa raskausaikana ja vauvan syntymän jälkeisessä uudessa elämäntilanteessa.

Vauvan syntymä muuttaa usein perheen arkea. Aiemmat rutiinit, vapaa-aika ja parisuhteen dynamiikka muuttuvat, mikä voi herättää sekä iloa että luopumisen tai epävarmuuden tunteita. Uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen tapahtuu vanhemmilla usein eri tahtiin, ja ristiriitoja voi syntyä esimerkiksi työnjaosta, vastuista tai läheisyyden tarpeista. Hoivavastuun jakaminen tukee molempien vanhempien osallisuutta ja vahvistaa vanhemmuuden kokemusta.

Vanhemmuuteen kasvaminen tapahtuu vähitellen. Synnytyksestä toipuminen, hormonaaliset muutokset, univaje ja vauvan tarpeisiin vastaaminen voivat kuormittaa vanhempia erityisesti ensimmäisten kuukausien aikana. Samalla vanhemmuus voi herättää vaikeitakin muistoja omasta lapsuudesta ja aiemmista ihmissuhteista.

Neuvolan terveydenhoitajalla on ainutlaatuinen näköalapaikka vanhempien ja vauvan varhaiseen vuorovaikutukseen ja sen tukemiseen. Vauva tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen aloitteisiinsa vastataan puhumalla, kuuntelemalla ja olemalla läsnä. Kosketus, läheisyys, sylissä oleminen sekä päivittäiset hoitotilanteet, kuten syöttäminen ja vaipanvaihto, tukevat vauvan turvallisuuden tunnetta ja aivojen kehitystä. Riittävän hyvä ja ennakoitava hoiva luo perustan lapsen myöhemmälle tunne-elämän, mielenterveyden ja toimintakyvyn kehitykselle.

Neuvolan tehtävänä on rohkaista vanhempia luottamaan omaan vanhemmuuteensa. Riittävän hyvä vanhemmuus tukee vauvan kehitystä. Vanhemmuuden ei tarvitse olla täydellistä. Kiinnostus ja myönteinen suhtautuminen tukee vanhemman itsemyötätuntoa ja tämä ehkäisee ahdistuneisuutta ja uupumista.

Terveydenhoitaja on lapsiperheen arjessa usein ensisijainen ja lähin terveydenhuollon kontakti. Vanhempien kohtaaminen, kuulluksi tulemisen kokemus ja matalan kynnyksen tuki ovat merkittäviä koko perheen hyvinvoinnin kannalta. Mikäli vanhemman mieliala laskee, on tärkeää tunnistaa tilanne varhain ja ohjata perhe tarvittavan tuen piiriin. Varhainen tuki hyödyttää sekä vanhempaa että vauvaa ja edistää koko perheen hyvinvointia.

Kiitos osallistumisesta Yhdessä vahvaksi -tutkimukseen

Keski-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueiden terveydenhoitajat ovat olleet toteuttamassa Turun yliopiston Yhdessä vahvaksi -tutkimusta ja raskausajan masennusoireiden seulontaa. Tutkimuksen tavoitteena on ollut lisätä tietoa raskausajan masennuksesta, parantaa sen tunnistamista neuvolassa sekä arvioida uuden, helposti saavutettavan hoitomuodon vaikuttavuutta.

Terveydenhoitajien työ tutkimuksen edistämiseksi on ollut ensiarvoisen tärkeää. He ovat olleet mukana toteuttamassa hoitomallia, joka tähtää raskausajan masennukseen liittyvien vakavien riskien minimoimiseen. Tutkimuksesta saadaan alustavia tuloksia syksyn kuluessa. Tutkimukseen liittyvä raskausajan masennusoireiden seulonta neuvoloissa on päättynyt keväällä 2026.

Syksyllä ohjelmaan liittyvä tutkimus jatkuu joillakin hyvinvointialueilla implementaatiotutkimuksena. Implementaatiotutkimuksen tavoitteena on tutkia hoitomallin juurruttamista osaksi terveydenhuollon käytäntöä. Hoitomalli koostuu äitiysneuvolassa tapahtuvasta masennusoireiden seulonnasta, varhaisesta tunnistamisesta ja ohjaamisesta matalan kynnyksen digiavusteiseen interventioon.

Hoitomallin toteutumista tutkitaan perheille suunnatuin kyselyin ja hyvinvointialueiden työntekijöille tehtyjen haastattelujen avulla. Interventio tullaan edelleen toteuttamaan keskitetysti Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta. Hyvinvointialueille tullaan järjestämään tutkimuksen aiheeseen liittyvää koulutusta.

Yhdessä vahvaksi -tutkimusryhmä kiittää ja toivottaa hyvää kesää!