Yhdessä vahvaksi: Raskaudenaikaisen masennuksen hoito

Yhdessä vahvaksi -tutkimuksessa kehitetään internetin ja puhelimen välityksellä toteutettavaa raskaudenaikaisen masennuksen hoitoa sekä tutkitaan hoidon vaikuttavuutta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan rekistereistä saatavia terveystietoja sekä biologisia tekijöitä, jotka mahdollisesti liittyvät masennusoireiluun ja hoito-ohjelman tehoon.

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama tutkimus on käynnistynyt kesällä 2021. Tällä hetkellä sitä toteutetaan Keski-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla.

Raskaudenaikaiseen masennukseen kannattaa hakea apua

Piirroskuvassa onnellinen odottava äiti.

Noin 10–15 prosenttia äideistä kärsii raskaudenaikaisesta tai synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Äidin masennuksen hoidolla on suuri merkitys koko perheen, mutta erityisesti vastasyntyneen hyvinvoinnille.

Tästä huolimatta merkittävä osa äideistä ei hae tai saa apua masennusoireisiin. Hoidon saantia vaikeuttavat oireiden jääminen tunnistamatta sekä olemassa oleviin palveluihin liittyvät ongelmat. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi pitkät jonot ja poliklinikkakäyntien ajoittuminen virka-aikaan. Äidit saattavat myös pelätä leimautumista tai hävetä oireitaan.

Raskaudenaikaiseen masennukseen on kuitenkin olemassa tehokkaita hoitokeinoja. Jotta oireet voidaan tunnistaa ja hoitoa kehittää, on tärkeää saada tietoa masennusoireiden yleisyydestä raskauden aikana. Hoidon saatavuuden parantamiseksi on puolestaan tärkeää kehittää ja tutkia uusia hoitomuotoja.

Suomessa lähes jokainen raskaana oleva käy äitiysneuvolassa. Sen vuoksi meillä on ainutlaatuisella tavalla mahdollista toteuttaa väestötasolla masennusoireiden seulontaa ja kehittää siihen perustuvaa varhaista matalan kynnyksen hoitoa. Tästä myös Yhdessä vahvaksi -tutkimuksessa on kyse.

Yhdessä vahvaksi -tutkimuksen kulku

  1. Masennusoireilun yleisyyttä tutkitaan EPDS-lomakkeen avulla. EPDS-lomake ja tutkimuksen suostumuslomake annetaan raskaana olevalle ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Kotona täytettävät lomakkeet pyydetään tuomaan täytettyinä seuraavalle neuvolakäynnille.
  2. Tutkimukseen seulotaan ne äidit, joilla lomakkeen perusteella todetaan merkkejä masennusoireilusta ja jotka ovat antaneet luvan käyttää tietojaan tutkimustarkoituksessa.
  3. Puolet tutkimukseen valikoituneista äideistä saa odotusaikana tutkittuihin hoitomenetelmiin perustuvan ohjelman, joka pohjautuu käyttäytymisterapeuttiseen hoitomalliin. Puolet saa digitaalisen itseopiskelupaketin hyvinvoinnista raskauden aikana.
  4. Hoidon tehoa tutkitaan hoito-ohjelman päätyttyä sekä synnytyksen jälkeen.

Tutkittavat äidit jaetaan ryhmiin satunnaisesti, eikä omaan ryhmään ole mahdollista vaikuttaa. Tutkimukseen osallistuminen ei estä muun avun hakemista.

Tutkimuksessa kerättävät tiedot ja aineisto

Kaikilla tutkimukseen osallistuvilla hyvinvointialueilla kerätään osalta odottajista poskisolunäytteitä. Lisäksi osassa hyvinvointialueista kerätään osalta suostumuksensa antaneilta osallistujilta synnytyssairaalassa istukkanäytteet sekä lapsen napaveri- ja ensiulostenäytteet.

Biologisten näytteiden avulla tutkitaan, onko mahdollista löytää biologisia tekijöitä, jotka ovat yhteydessä raskausajan masennukseen, hoito-ohjelman vaikutuksiin ja masennuksesta toipumiseen. Biologiset tekijät liittyvät hormonaalisiin muutoksiin, tulehdusreaktioihin sekä erilaisiin perinnöllisiin tekijöihin. Erityinen kiinnostus liittyy siihen, miten nämä tekijät ovat yhteydessä lapsen kehitykseen.

Niiltä odottajilta, jotka ovat antaneet luvat EPDS-lomakkeella kerättyjen tietojen käyttämiseen tutkimuksessa, pyydetään myös suostumusta siihen, että voimme yhdistää tutkimuksen aikana kerättäviä tietoja eri terveydenhuollon rekisteritietoihin.

Näitä rekisteritietoja ovat äitiys- ja lastenneuvolan tiedot sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämät 1) syntyneiden lasten rekisterin tiedot ja 2) hoitoilmoitusrekisterin tiedot äidistä ja lapsesta. Tutkimuksessa hyödynnetään rekistereihin jo tallennettuja tietoja ja seurataan äitien ja lasten hyvinvointia lapsen 15 ikävuoteen saakka.

Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan intervention yhteyttä lapsen kehitykseen ja äidin ja vauvan kiintymyssuhteeseen. Kiintymyssuhdetta tutkitaan luvan antaneilta äideiltä videoimalla vauvan ja äidin vuorovaikutusta, ja lasten kehitystä seurataan koulun aloittamiseen asti.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta tutkimukseen pyydetään myös odottajia, joilla ei ole masennusoireilua. Nämä odottajat muodostavat tutkimuksessa ryhmän, jonka tietoja verrataan masennusoireita raportoineiden ja interventiotutkimukseen osallistuneiden odottajien tietoihin.

Tutkimuksen luottamuksellisuus

  • Tutkimusrekisteriin kirjataan vain Yhdessä vahvaksi -tutkimuksen kannalta välttämättömät henkilötiedot.
  • Käsittelemme keräämiämme tietoja hyvää tieteellistä tutkimustapaa ja tietosuoja-asetuksia noudattaen.
  • Tutkimusryhmän jäseniä sitoo salassapitovelvollisuus.
  • Tutkimukseen osallistuvat henkilöt eivät ole tunnistettavissa tuloksia raportoitaessa.
  • Tarkempi kuvaus tutkimuksessa tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä löytyy tutkittaville jaettavasta tietosuojailmoituksessa.
  • Yhdessä vahvaksi -hoitotutkimuksen protokolla on rekisteröity Clinical Trials -tietokantaan.

Yhdessä vahvaksi -tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa INVEST-lippulaivaa. Tutkimusta johtaa Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen professori Andre Sourander.

Onko sinulla kysyttävää tutkimuksesta? Ota meihin yhteyttä: yhdessavahvaksi@utu.fi

Yhteystiedot

yhdessavahvaksi@utu.fi

Tutkimushoitaja:

Oulu
Jenni Lehto
jenni.lehto@pohde.fi

Alueelliset yhteyshenkilöt:

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Linda Casagrande, linda.casagrande@utu.fi

Merikarvia, Pori, Ulvila, Soite, Siun sote
Nina Penttinen, nina.m.penttinen@utu.fi

Pirkanmaan hyvinvointialue
Helena Kara-Katunpää, helena.kara-katunpaa@utu.fi

Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Anna Zadkova, anna.zadkova@utu.fi

Muut:

Tiia Ståhlberg, tutkija
Mari Berglund, kehityspäällikkö
Terja Ristkari, kehityspäällikkö

Ajankohtaista