Vanhempi ja lapsi halaavat - Turun yliopiston logo

Lapsen ja perheen psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi ja vanhemmuuden tuki neuvolassa

Tälle sivulle on koottu terveydenhoitajille tarkoitettua tietoa Ole läsnä lapsellesi, Huomaa hyvä lapsessasi ja Yhdessä vahvaksi -toiminnasta neuvoloissa.

Ole läsnä lapsellesi -vanhemmuusohjelma 3-vuotiaiden perheille

Ole läsnä lapsellesi -vanhemmuusohjelman tutkimuksessa arvioidaan digitaalisen vanhemmuusohjelman vaikuttavuutta ja käytettävyyttä. Ohjelma on kehitetty tukemaan ja vahvistamaan myönteisen vanhemmuuden taitoja, vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta sekä lapsen suotuisaa kehitystä. Tutkimus on avoin kaikille perheille, joiden lapsi saapuu 3-vuotistarkastukseen tutkimukseen osallistuvissa kunnissa.

Tutkimus tukee neuvolan perhetyötä ja neuvolalle asetettua lapsen ja perheen psykososiaalisen toimintakyvyn arviointitehtävää. Siksi tutkimus toteutetaan lastenneuvolan ja yliopiston yhteistyönä. Ohjelma perustuu Voimaperheiden Huomaa hyvä lapsessasi -hoito-ohjelmaan sekä epidemiologisista ja vanhempainohjaustutkimuksista kertyneeseen tutkimustietoon.

Ole läsnä lapsellesi -tutkimuksen ohjevideo vanhemmalle:

Kysyttävää? Lähetä sähköpostia työryhmälle osoitteeseen olelasna@utu.fi

 

Video: Tussitaikurit Oy / Marker Wizards Ltd

Vastaanottotilanne

Terveydenhoitaja jakaa tutkimusesitteitä 3-vuotiaiden lasten huoltajille kolmevuotistarkastuksen yhteydessä. Tutkimusesitteitä on suomen- ja ruotsinkielellä.

Tutkimusesitteet laitetaan esille koottuihin esitetelineisiin, joita on yksi per vastaanottohuone. Teline laitetaan terveydenhoitajan työpöydälle.

Terveydenhoitaja kertoo huoltajille lyhyesti Ole läsnä -tutkimuksesta neuvolakäynnin yhteydessä ja antaa heille tutkimusesitteen, joka ohjaa digitaaliselle ohjelma-alustalle. Huoltajalle näytetään, mistä esitteessä rekisteröitymistä varten tarvittavat tiedot löytyvät (www-osoite, rekisteröitymiskoodi).

Tarvittaessa huoltajalle voi näyttää yllä olevan videon tai kertoa hänelle tutkimuksesta tarkemmin:

Ole läsnä lapsellesi -vanhemmuusohjelma on osa Turun yliopiston Voimaperheet-toimintamallia. Ohjelma on suunniteltu tukemaan ja vahvistamaan myönteistä vanhemmuutta ja sen myötä lapsen vahvuuksia ja koko perheen hyvinvointia.

Ohjelma on täysin maksuton ja sen käyttöaika on neljä viikkoa. Se on kokonaan netissä ja sen käyttäminen onnistuu missä tahansa tietokoneen tai älylaitteen avulla. Perhe voi luoda käyttäjätunnukset yhdelle tai useammalle huoltajalle tutkimusesitteestä löytyvällä rekisteröitymiskoodilla. Tähän kuuluu myös tieteellinen tutkimus, jossa arvioidaan ohjelman vaikuttavuutta ja käytettävyyttä.

Aluksi huoltaja antaa suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta ja vastaa sitten kyselyyn, joka käsittelee perheen taustatietoja ja tilannetta. Ohjelmassa on viisi vanhemmuuden teemaa, joita käsitellään mm. lukumateriaalin, kysymysten, videoiden ja sarjakuvien avulla. Huoltaja arvioi omaa oppimistaan ja saa palautetta ohjelmalta. 

Jos sinulle tulee jotain kysyttävää mieleen, voit olla yhteydessä suoraan tutkimusryhmään. Heidän yhteystietonsa löytyvät tutkimusesitteestä.

Seurannan toteutus

Tulemme kysymään terveydenhoitajilta jäljellä olevien esitteiden määrän ajoittain sähköpostilla saadaksemme tietoa tutkimuksen edistymisestä. Esitteitä on 20 kpl/ nippu.

Tutkimuksen tavoite

Ole läsnä lapsellesi tähtää vanhemmuuden voimavarojen ja myönteisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen, joka tukee lapsen psykososiaalista kehitystä.  Myönteinen vanhemmuus ja sen tukeminen ennaltaehkäisevät lapsen tunne- ja käytösongelmia, jotka ovat merkittävä kansanterveydellinen haaste.

Pitkän tähtäimen tavoite on kehittää sote-palvelujärjestelmän perustasolle digitaalisia palveluja, jotka tukevat lapsen ja perheen hyvinvointia ja psykososiaalista toimintakykyä.

Voimaperheet – Huomaa hyvä lapsessasi 4-vuotiaiden perheille

Huomaa hyvä lapsessasi  on toimintamalli, joka on kehitetty neuvolaikäisten lasten käytösongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja digiavusteiseen, ennaltaehkäisevään hoitoon. Se tukee neuvolan perhetyötä ja neuvolalle asetettua lapsen ja perheen psykososiaalisen toimintakyvyn arviointitehtävää.

Toimintamalliin sisältyy

  1. lapsen psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi kaikille lapsille neuvolan 4-vuotisterveystarkastuksessa, sekä
  2. käytösongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon kehitetty, kohdennettu vanhempainohjaus osalle perheitä.

Mikäli neuvolasi toteuttaa toimintamallia, voit tilata Voimaperheet-materiaaleja ja liittyä yhteistyöneuvoloidemme postituslistalle lähettämällä sähköpostia osoitteeseen voimaperheet(a)utu.fi.

Video: Voimaperheet – Huomaa hyvä lapsessasi terveydenhoitajan työn tukena

Video: Tussitaikurit Oy / Marker Wizards Ltd

Vastaanottotilanne

Terveydenhoitajan vastaanotolla

  1. Perhe tuo vastaanotolle täytetyn Voimaperheet-lomakkeen, jossa kysytään lapsen käyttäytymiseen ja mielialaan sekä perheen hyvinvointiin liittyviä asioita. Lomake on postitettu kotiin kaikille sellaisille 4 vuotta täyttävien lasten perheille, joissa on vähintään yksi suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva huoltaja.Jos perheellä ei ole täytettyä lomaketta mukana, se täytetään vastaanotolla.
  2. Terveydenhoitaja käyttää lomaketta lapsen mahdollisten haasteiden puheeksi ottamisen välineenä.
  3. Terveydenhoitaja kirjaa nimensä, toimipaikkansa ja kuntansa kyselylomakkeeseen.

Vastaanoton jälkeen ja lääkärivastaanotolla

  1. Täytetyt lomakkeet postitetaan päivittäin tai kerran viikossa neuvolasta Voimaperheet-työryhmälle osoitteella ”Voimaperheet, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, Lemminkäisenkatu 3/ Teutori, 20014 Turun yliopisto.
  2. Voimaperheet-työryhmä lähettää neuvolaan yhteenvedon lomakkeen Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyn (SDQ) vastauksista.
  3. Vahvuudet ja vaikeudet -yhteenveto toimii 4-vuotiaan lääkärivastaanotolla lapsen psykososiaalisen kehityksen arviointityökaluna.
  4. Voimaperheet-työryhmä ottaa yhteyttä perheisiin, jotka lomakkeessa arvioivat lapsellaan olevan käyttäytymiseen liittyviä ongelmia (käytösosion pisteet ≥ 5) ja kokevat ongelmat kuormittavina.Perheille tarjotaan mahdollisuutta osallistua vanhempainohjausohjelmaan, jossa vanhempi tai huoltaja harjoittelee haastavien kasvatustilanteiden hallintaa nettimateriaalin ja viikoittaisten valmennuspuhelujen avulla. Osallistuminen on perheille maksutonta, vapaaehtoista ja luottamuksellista. Ohjaus toteutetaan keskitetysti Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Tutkimuksen tavoite

Vanhemmuuden tuki on tehokas keino tukea lapsen mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi. Voimaperheet-työryhmä kehittää käytösongelmien varhaistunnistusta ja tutkii Voimaperheet-toimintamallin käyttöönottoa yhteistyössä useiden Suomen kuntien kanssa.

Lisäksi käynnissä on Voimaperheet-hoito-ohjelman seurantatutkimus, jossa tarkastellaan toimintamallin pitkäaikaisvaikutuksia. Näin pyritään selvittämään, miten väestötasolle viety, etämenetelmin toteutettu vanhempainohjaus palvelee lapsiperheitä ja edistää perheiden hyvinvointia ja mielenterveyttä.

Yhdessä vahvaksi – Äidin raskauden aikaisten masennusoireiden yleisyys ja digitaalinen hoito

Yhdessä vahvaksi -tutkimuksessa kartoitetaan raskauden aikaisten masennusoireiden yleisyyttä sekä tutkitaan internetin ja puhelimen välityksellä annettavan käyttäytymisterapeuttisen hoito-ohjelman tehoa.  Jopa viidesosa raskaana olevista saattaa kärsiä masennusoireista. Oireet jäävät kuitenkin herkästi tunnistamatta ja hoitamatta, koska hoitoa ei ole riittävästi tarjolla. Hoidon kehittämiseksi tarvitaan tietoa siitä, kuinka usein ja minkälaisia oireita odottavat äidit kokevat.

Raskausajan masennuksen hoidolla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia äidin oman voinnin lisäksi vuorovaikutukseen vauvan kanssa sekä lapsen myöhempään kehitykseen. Tämän vuoksi raskausajan mielialaoireiden kartoittaminen sekä digitaalisesti ja puhelimen välityksellä toteutettavan hoidon kehittäminen ja tutkiminen on tärkeää.

Yhdessä vahvaksi-tutkimuksessa seulontamenetelmänä käytetään EPDS-lomaketta (Edinburgh Postnatal Depression Scale). Sisäänottokriteerinä käytetään 10 pisteen rajaa (≥10 pistettä), jotta myös lievemmin oireilevat äidit tunnistettaisiin.

Vastaanottotilanne

1. Terveydenhoitaja antaa odottavalle äidille joko ensimmäisen neuvolakäynnin (n. rv 8-10, Espoossa) yhteydessä tai ensimmäisellä ultraäänikäynnillä (rv 11-13, Varsinais-Suomessa) Yhdessä vahvaksi -kirjekuoren.  Äitiä pyydetään tutustumaan kuoren sisältöön (tutkimustiedote, suostumuslomake, EPDS-lomake ja tietosuojailmoitus) kotona ja palauttamaan tutkimuslomakkeen täytettynä terveydenhoitajalle  seuraavalla neuvolakäynnillä (rv15-19). Tutkimukseen on mahdollista osallistua suomen ja ruotsin kielellä.

Tutkimushoitajat pitävät säännöllisesti yhteyttä äitiysneuvoloiden ja/tai ultraääniyksiköiden nimettyihin yhteysterveydenhoitajiin, joilta pyydämme tiedot odottaville äideille jaettujen Yhdessä vahvaksi -kirjekuorten määrästä.

2. Äiti palauttaa suostumuslomakkeen ja EPDS-lomakkeen neuvolaan rv15-19. Terveydenhoitaja tarkistaa suostumuslomakkeen, kaikkien lomakkeen kohtien tulisi olla täytettynä. Jos äiti ei ole antanut suostumusta, antaa terveydenhoitaja hänelle vastaanotolla Yhdessä vahvaksi -kansiosta tiedotteen tutkimuksesta ja tietosuojailmoituksen sekä suostumuslomakkeen vastaanottokäynnillä täytettäväksi.

Huom! On tärkeää, että äiti palauttaa tutkimuslomakkeen neuvolaan viikoilla 15-19 , koska tutkimusryhmän tulee tavoittaa tutkimukseen osallistuvat äidit viimeistään raskausviikolla 21. Toivottavaa on, että äiti antaisi suostumuksensa käynnin yhteydessä, mutta tarvittaessa äiti voi palauttaa sen sovitusti muunakin aikana, kunhan kyseessä olevat raskausviikot eivät ylity.Hoito-ohjelman tehoa mittaava seurantakysely kerätään noin 11 viikkoa hoito-ohjelman aloituksesta. Näin pyrimme varmistamaan sen, että kysely tapahtuu ennen lapsen syntymää.

3. Terveydenhoitaja pitää kirjanpitoa (sähköinen tai paperinen) äideistä, jotka kieltäytyvät vastaamasta suostumuslomakkeeseen ja/ tai joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei ole riittävä tutkimukseen osallistumiseksi. Tieto tästä ilmoitetaan tutkimuskeskukseen neuvolan kanssa sovitulla tavalla.

Vaikka odottavalla äidillä todettaisiin masennusoireita ja hän olisi mukana Yhdessä vahvaksi -tutkimuksessa, ohjataan hänet silti äitiysneuvolan kautta neuvolan omien hoitopolkujen mukaisiin tukitoimiin.

Tutkimuslomakkeiden käsittely neuvolassa

Mikäli äiti on antanut suostumuslomakkeessa suostumuksensa EPDS-kyselyn käyttöön, postittaa terveydenhoitaja suostumuslomakkeen ja EPDS-lomakkeen tutkimuskeskukseen. Jos äiti on kieltänyt EPDS-vastausten käytön tieteellisessä tutkimuksessa, postitetaan tutkimuskeskukselle vain suostumuslomake. Tärkeää on, että tutkimuskeskukseen postitetaan kaikki suostumuslomakkeet riippumatta äidin kannanotosta.

Suostumuslomakkeet postitetaan kerran viikossa tutkimuskeskukseen, ja neuvolan yhteysterveydenhoitaja ilmoittaa erikseen sovitulla tavalla palautettavien lomakkeiden määrän tutkimushoitajalle.

Tutkimuksen kulku

Mikäli äiti antaa luvan yhteydenottoon ja vastausten käyttämiseen tieteellisessä tutkimuksessa ja hänellä arvioidaan vastausten perusteella olevan masennusoireita, ottaa tutkimuskeskuksen valmentaja häneen yhteyttä puhelimitse. Yhteydenoton tarkoituksena on kertoa tarkemmin hoito-ohjelmaan liittyvästä tutkimusvaiheesta. Lisäksi puhelun aikana käydään läpi tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tutkimukseen osallistumiseen.

Yhteydenoton jälkeen tutkimukseen osallistuva äiti sijoitetaan satunnaisesti joko digitaalisen hoito-ohjelman saavien ryhmään tai verrokkiryhmään. Tutkimuksessa on kaksi ryhmää, koska pyrimme selvittämään hoito-ohjelman vaikuttavuutta satunnaistetulla kontrolloidulla koeasetelmalla.

Varsinais-Suomen alueella tutkimukseen liittyy myös biologinen osuus. Mikäli äidit antavat suostumuksensa, tutkimuksessa hyödynnetään raskauden normaaliin seurantaan kuuluvaa varhaisraskauden seulontaverinäytteen ylimäärää, poskisolunäytteitä (hoito-ohjelman alkaessa ja päättyessä), kudosnäytettä (istukka), napaverinäytettä ja lapsen mekonium-näytettä.

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen pitkän tähtäimen tavoitteena on selvittää raskausajan masennusoireilun yleisyyttä ja sitä, voidaanko internetin ja puhelimen välityksellä annettavan käyttäytymisterapeuttisen hoito-ohjelman avulla vähentää raskauden aikaista masennusoireilua sekä vaikuttaa positiivisesti äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen ja lapsen kehitykseen myös pidemmällä aikavälillä.

Masennuksen taustalla on usein paitsi psyykkisiä ja elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä, myös biologisia tekijöitä. Varsinais-Suomen alueella pyritään biologisten näytteiden avulla saamaan lisätietoa siitä, miten raskauden aikainen masennus ja sen hoito vaikuttavat äitiin ja syntyvään lapseen.