Suomessa tarvitaan tutkitusti tehokasta ja helposti saatavilla olevaa hoitoa lasten ahdistuneisuuteen

Ahdistus on jokaiselle tuttu, epämiellyttävä, mutta tarpeellinen tunne. Se voi mm. varoittaa vaarasta, terästää keskittymiskykyä tai kertoa muutoksen tarpeesta omassa tai läheisen elämässä. Ahdistuneisuuden tunteet ovat myös osa lapsen normaalia kehitystä. Ongelma ahdistuneisuudesta tulee, jos sitä on liian usein tai liian voimakkaana, jos se aiheuttaa kärsimystä tai haittaa normaalia elämää.

Apu tulee usein myöhään

Ahdistuneisuuden hoitoon on olemassa tehokkaita keinoja, mutta avun saanti viivästyy usein. Lapsen ahdistuneisuus saattaa jäädä aikuisilta huomaamatta, koska oireet eivät välttämättä näy ulospäin.

Lisäksi avun piiriin ei useinkaan ole helppo päästä ja odotusajat tuntuvat kohtuuttomilta. Käyntien sijoittuminen virka-aikaan voi aiheuttaa perheille työläitä ja hintavia järjestelyjä. Palvelut ovat jakautuneet maassamme epätasaisesti, mikä johtaa epätasa-arvoiseen avun saantiin eri puolella Suomea.

Toistaiseksi Suomesta puuttuvat yhtenäiset toimintamallit ahdistuneisuudesta kärsivien lasten tunnistamiseen sekä matalan kynnyksen palvelut, joilla voidaan jo oireiden alkaessa edistää lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Tästä syystä tarvitaan käyttöön hoitomuotoja, jotka perustuvat tutkitusti vaikuttaviin menetelmiin ja ovat tiiviitä, tehokkaita ja helposti saatavilla.

Ratkaisuja etämenetelmistä

Netin ja puhelimen välityksellä on mahdollista tarjota palveluita suurelle osalle väestöä, ajasta ja paikasta riippumatta. Huolet Hallintaan -tutkimuksessa selvitetään kouluikäisten lasten ahdistuneisuuden yleisyyttä ja ilmenemismuotoja sekä internetin ja puhelimen välityksellä toteutettavaa etähoito-ohjelmaa.

Tutkimuksen avulla varmistutaan hoidon vaikuttavuudesta sekä selvitetään, minkälaisiin ongelmiin hoito auttaa parhaiten ja minkälaiset asiat vaikuttavat hoidosta saatavaan hyötyyn. Näin hoitoa on jatkossa mahdollista tarjota niille lapsille ja perheille, jotka hyötyvät siitä merkittävästi. Uudentyyppistä hoitoa kehittämällä on mahdollista keventää myös erikoissairaanhoidon kuormitusta ja mahdollistaa siten jokaiselle nopeampi hoitoon pääsy.

Terhi Luntamo
LT, Lastenpsykiarian erikoislääkäri