Itla lahjoittaa implementaatiotutkimuksen professuurin Turun yliopistolle – taustalla halu uudistaa mielenterveyspalveluja
Implementointitutkimus on tutkimusala, jossa tarkastellaan tutkimustiedon käyttöön saattamista erilaisissa toimintaympäristöissä. Uusien hoitomenetelmien eli interventioiden juurruttaminen käytäntöön on haastavaa. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla lahjoittaa Turun yliopistolle professuurin, joka vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen saada tutkimustietoa näyttöön perustuvan hoidon juurruttamisesta perustason palveluihin. Interventio- ja implementointitutkimuksen professuuri sijoittuu lääketieteellisen tiedekunnan lastenpsykiatrian tutkimuskeskukseen.
Varhaisia, matalan kynnyksen terveyspalveluja on kehitettävä, jotta väestön kasvavaan mielenterveyspalvelujen tarpeeseen ja huoleen nuorten syrjäytymisestä on mahdollista vastata.
– Toiveenamme on, että tutkimukseen perustuvia menetelmiä liittyen masennukseen, ahdistukseen ja erilaisiin käytöshäiriöihin saadaan levitettyä erilaisten implementointimekanismien kautta Suomeen, sanoo Itlan toimitusjohtaja professori Petri Virtanen. Hoidon tulee painottua perustasolle, jotta korjaavat palvelut voidaan tulevaisuudessa taata niitä tarvitseville.
Erilaisia lapsiin ja nuoriin kohdistettuja mielenterveyden varhaisen hoidon menetelmiä on kehitetty runsaasti, mutta vaikuttavaksi osoitettuja, tutkimusnäyttöön perustuvia psykososiaalisia menetelmiä Suomesta löytyy vain vähän. Tutkimusympäristössä tehokkaaksi osoitettu hoito ei myöskään siirry todelliseen hoitoympäristöön itsestään, vaan on tavallista, että sen vaikutukset laimenevat siirtymätilanteessa ja käyttöönotto epäonnistuu.
Implementointi lisää hoidon vaikuttavuutta ja tasa-arvoisuutta
Implementointi- eli käyttöönottotutkimuksen tulisi olla palvelujärjestelmän kehittämisen perusta. Sen puute ja tarve tunnistetaan mielenterveyden alalla kansainvälisesti, mutta toteutus on haastavaa ja harvinaista.
– Itlan lahjoitusprofessuuri Turun yliopistolle vastaa tähän ajankohtaiseen tarpeeseen kehittää hoidon käyttöönoton tietopohjaa. Sen ansiosta voimme yhdistää alan huippuosaamisen ja ainutlaatuisen suomalaisen tutkimusympäristön, joka perustu koko väestön tavoittaviin perustason palveluihin sekä kattaviin rekisteritietoihin, määrittelee professori André Sourander lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.
Tutkimusnäyttöön perustuva hoito vähentää esimerkiksi alueellisia eroja palvelutuotannossa, toiminnan henkilösidonnaisuutta ja siitä johtuvaa vaihtelua ja lisää hoidon tasalaatuisuutta. Hyvällä implementoinnilla lisätään menetelmien vaikuttavuutta ja mahdollistetaan myös vaikuttavuuden mittaaminen.
Professuuri kytkeytyy Suomen Akatemian rahoittamaan INVEST-lippulaivaan, jossa lastenpsykiatrian tutkimuskeskus kehittää mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn, varhaistunnistukseen ja matalan kynnyksen digiavusteiseen hoitoon perustuvaa ohjelmakokonaisuutta. Kohdennetun hoidon ja mielenterveyden edistämisen ohjelmat perustuvat tutkittuihin menetelmiin sekä hoidon vaikuttavuuden ja käyttöönoton tutkimukseen. Ne on ajoitettu lasten ja nuorten eri kehitysvaiheisiin sikiöajalta nuoreen aikuisuuteen ja perustuvat vahvaan tutkimusnäyttöön psykiatristen häiriöiden syntymekanismeista ja kehityskuluista.
Kolmen vuoden määräaikaisen ja osa-aikaisen (50 %) professuurin lahjoittaa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr. Professuuria rahoitetaan 80 000 eurolla vuodessa kolmen vuoden ajan, yhteensä 240 000 eurolla. Lisäksi lahjoituksissa on optio kahden vuoden jatkosta. Toinen vastaava professuuri on lahjoitettu Oulun yliopistolle ja se sijoittuu lääketieteellisen tiedekunnan Elinikäisen terveyden tutkimusyksikköön.
Alkuperäinen uutinen on julkaistu Turun yliopiston Ajankohtaista-sivustolla 24.2.20