Terveydenhoitaja Kati Salonen tahtoo tukea äitien ja perheiden hyvinvointia

Kati Salonen työskentelee Turussa äitiys- ja lastenneuvolassa terveydenhoitajana. Salonen kertoo haaveilleensa pitkään lasten ja perheiden parissa työskentelystä.

– Pidän terveydenhoitajan työstä todella paljon. Meillä on hyvin laajat ja monipuoliset työtehtävät, jotka tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa perheiden hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Muiden auttaminen on ollut aina lähellä sydäntäni, Salonen sanoo.

Äitiysneuvolassa terveydenhoitajan tehtäviin kuuluvat muun muassa raskausajan terveyden seuranta ja terveysneuvonta, vanhemmuuden tukeminen, synnytykseen valmistautuminen ja erilaiset sikiön seulontatutkimukset.

– Työssä on perhekeskeinen lähtökohta. On tärkeää rakentaa ympäristö, jossa perhe tuntee olonsa turvalliseksi.

Raskaus ja vanhemmuus tuovat mukanaan ison elämänmuutoksen ja tunteiden pyörremyrskyn. Kati Salonen kertoo, että yhä useampi hänen kohtaamistaan odottajista kärsii jonkinasteisesta masennuksesta tai ahdistuksesta.

– Raskaus ja vanhemmuus voivat olla samaan aikaan ihanaa aikaa, mutta myös rankkaa. Kaikki tunteet ovat hyväksyttyjä ja ne kuuluvat osaksi muuttunutta arkea. Varsinkin ensisynnyttäjistä harva ymmärtää, kuinka suuri muutos vanhemmuus on. Se vaikuttaa muun muassa kehonkuvaan, arkeen ja jaksamiseen. Äideillä on myös usein tapana verrata itseään muihin äiteihin ja tähän saattaa liittyä epäonnistumisen tunteita äitiydestä.

Seulontalomake on hyvä puheeksi ottamisen väline

Terveydenhoitajan tehtäviin kuuluu odottajien psykososiaalisen hyvinvoinnin tukeminen. Salonen korostaa, että mielen hyvinvointi on oma merkittävä kokonaisuutensa neuvolapalveluissa. Hänen mukaansa monet äidit pyrkivät pärjäämään yksin, eivätkä kaikki uskalla pyytää apua.

– Siksi me kysymme mielialasta jokaisella käynnillä. On tärkeää kysyä joka kerta, mitä kuuluu, miten voit, millainen mieliala sinulla on. Ensikäynnillä asiakkaalle kerrotaan lyhyesti Voimaperheiden Yhdessä vahvaksi -tutkimuksesta ja hän saa mukaansa tutkimukseen liittyvät lomakkeet. Ne pyydetään palauttamaan täytettyinä seuraavalle käynnille. Täytetyn EPDS-lomakkeen pohjalta terveydenhoitajan on helppo aloittaa keskustelu monelle arasta aiheesta, Salonen kertoo.

Salosen mukaan lomakkeita palautetaan hyvin vaihtelevasti. Tärkeää on, että terveydenhoitaja muistaa pyytää täytettyä lomaketta laajalla käynnillä tai auttaa asiakasta täyttämään sen. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on hiljattain päivitetty järjestelmän kirjauspohjat, joista löytyy nyt myös Yhdessä vahvaksi -tutkimus.

– Nykyään sitä muistetaan kysyä kaikilta asiakkailta. Erityisesti uusilla terveydenhoitajilla ei välttämättä ole rutiinia tiedustella tutkimuslomakkeiden perään. Tällä pyritään yhdenmukaistamaan toimintaa neuvoloissa.

Turun neuvoloissa panostetaan mielenterveystyöhön

Turun alueen neuvoloissa on otettu kuluneen vuoden aikana enemmän keskiöön raskausajan ja synnytyksen jälkeinen masennus. Terveydenhoitajille on muun muassa järjestetty koulutuksia aiheesta.

– Tällä on haluttu lisätä tietoisuutta raskausajan masennuksesta. Myös Yhdessä vahvaksi -tutkimuksesta on pidetty säännöllisiä koulutuksia ja infotilaisuuksia, Salonen kiittelee.

Salonen pitää Yhdessä vahvaksi -tutkimusta tärkeänä. Sen avulla on mahdollista saada käyttöön uusi toimintamalli raskausajan masennuksen hoitoon.

– On tärkeää saada kartoitettua raskausajan masennusoireiden yleisyyttä ja kehittää matalan kynnyksen hoitoa ja varhaista tunnistamista, jotta apua olisi aina tarjolla. Meillä tulee olla käytössä erilaisia keinoja äitien ja perheiden tukemiseen.

Haastattelu on julkaistu alun perin Terveydenhoitaja-lehdessä.