Lapsen ja perheen psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi ja vanhemmuuden tuki neuvolassa

Terveydenhoitaja jakaa tutkimusesitteitä 3-vuotiaiden lasten huoltajille kolmevuotistarkastuksen yhteydessä. Tutkimusesitteitä on suomen- ja ruotsinkielellä.

Tutkimusesitteet laitetaan esille koottuihin esitetelineisiin, joita on yksi per vastaanottohuone. Teline laitetaan terveydenhoitajan työpöydälle.

Terveydenhoitaja kertoo huoltajille lyhyesti Ole läsnä -tutkimuksesta neuvolakäynnin yhteydessä ja antaa heille tutkimusesitteen, joka ohjaa digitaaliselle ohjelma-alustalle. Huoltajalle näytetään, mistä esitteessä rekisteröitymistä varten tarvittavat tiedot löytyvät (www-osoite, rekisteröitymiskoodi).

Tarvittaessa huoltajalle voi näyttää yllä olevan videon tai kertoa hänelle tutkimuksesta tarkemmin:

Ole läsnä lapsellesi -vanhemmuusohjelma on osa Turun yliopiston Voimaperheet-toimintamallia, josta olet saattanut kuullakin aikaisemmin. Ohjelma on suunniteltu tukemaan ja vahvistamaan myönteistä vanhemmuutta ja sen myötä lapsen vahvuuksia ja koko perheen hyvinvointia.

Ohjelma on täysin maksuton ja vapaaehtoinen. Se on kokonaan netissä ja sen käyttäminen onnistuu missä tahansa tietokoneen tai älylaitteen avulla. Perhe voi luoda käyttäjätunnukset yhdelle tai useammalle huoltajalle tutkimusesitteestä löytyvällä rekisteröitymiskoodilla. Ohjelmaan kuuluu tieteellinen tutkimus.

Aluksi huoltaja antaa suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta ja vastaa sitten kyselyyn, joka käsittelee perheen taustatietoja ja tilannetta. Ohjelmassa on viisi vanhemmuuden teemaa, joita käsitellään mm. lukumateriaalin, kysymysten, videoiden ja sarjakuvien avulla. Huoltaja arvioi omaa oppimistaan ja saa palautetta ohjelmalta.

Jos sinulle tulee jotain kysyttävää mieleen, voit olla yhteydessä suoraan tutkimusryhmään. Heidän yhteystietonsa löytyvät tutkimusesitteestä.

Tulemme kysymään terveydenhoitajilta jäljellä olevien esitteiden määrän ajoittain sähköpostilla saadaksemme tietoa tutkimuksen edistymisestä. Esitteitä on 20 kpl/ nippu.

Ole läsnä lapsellesi tähtää vanhemmuuden voimavarojen ja myönteisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen, joka tukee lapsen psykososiaalista kehitystä.  Myönteinen vanhemmuus ja sen tukeminen ennaltaehkäisevät lapsen tunne- ja käytösongelmia, jotka ovat merkittävä kansanterveydellinen haaste.

Pitkän tähtäimen tavoite on kehittää sote-palvelujärjestelmän perustasolle digitaalisia palveluja, jotka tukevat lapsen ja perheen hyvinvointia ja psykososiaalista toimintakykyä.

Terveydenhoitajan vastaanotolla

1. Perhe tuo vastaanotolle täytetyn Voimaperheet-lomakkeen, jossa kysytään lapsen käyttäytymiseen ja mielialaan sekä perheen hyvinvointiin liittyviä asioita. Lomake on postitettu kotiin kaikille sellaisille 4 vuotta täyttävien lasten perheille, joissa on vähintään yksi suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva huoltaja.Jos perheellä ei ole täytettyä lomaketta mukana, se täytetään vastaanotolla.
2. Terveydenhoitaja käyttää lomaketta lapsen mahdollisten haasteiden puheeksi ottamisen välineenä.
3. Terveydenhoitaja kirjaa nimensä, toimipaikkansa ja kuntansa kyselylomakkeeseen.

Vastaanoton jälkeen ja lääkärivastaanotolla

1. Täytetyt lomakkeet postitetaan päivittäin tai kerran viikossa neuvolasta Voimaperheet-työryhmälle osoitteella ”Voimaperheet, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, Lemminkäisenkatu 3/ Teutori, 20014 Turun yliopisto.
2. Voimaperheet-työryhmä lähettää neuvolaan yhteenvedon lomakkeen Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyn (SDQ) vastauksista.
3. Vahvuudet ja vaikeudet -yhteenveto toimii 4-vuotiaan lääkärivastaanotolla lapsen psykososiaalisen kehityksen arviointityökaluna.
4. Voimaperheet-työryhmä ottaa yhteyttä perheisiin, jotka lomakkeessa arvioivat lapsellaan olevan käyttäytymiseen liittyviä ongelmia (käytösosion pisteet ≥ 5) ja kokevat ongelmat kuormittavina.Perheille tarjotaan mahdollisuutta osallistua vanhempainohjausohjelmaan, jossa vanhempi tai huoltaja harjoittelee haastavien kasvatustilanteiden hallintaa nettimateriaalin ja viikoittaisten valmennuspuhelujen avulla. Osallistuminen on perheille maksutonta, vapaaehtoista ja luottamuksellista. Ohjaus toteutetaan keskitetysti Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Vanhemmuuden tuki on tehokas keino tukea lapsen mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi. Voimaperheet-työryhmä kehittää käytösongelmien varhaistunnistusta ja tutkii Voimaperheet-toimintamallin käyttöönottoa yhteistyössä useiden Suomen kuntien kanssa.

Lisäksi käynnissä on Voimaperheet-hoito-ohjelman seurantatutkimus, jossa tarkastellaan toimintamallin pitkäaikaisvaikutuksia. Näin pyritään selvittämään, miten väestötasolle viety, etämenetelmin toteutettu vanhempainohjaus palvelee lapsiperheitä ja edistää perheiden hyvinvointia ja mielenterveyttä.

Ensimmäinen neuvolakäynti:

Terveydenhoitaja antaa odottajalle Yhdessä vahvaksi -kirjekuoren. Odottajaa pyydetään tutustumaan kuoren sisältöön kotona ja palauttamaan täytetyt EPDS- ja suostumuslomakkeet seuraavalla neuvolakäynnillä. EPDS-kyselyyn ja suostumuslomakkeeseen vastaaminen on tärkeää, vaikka odottaja ei kokisi itsellään olevan masennusoireita.

Toinen neuvolakäynti:

Odottaja palauttaa EPDS- ja suostumuslomakkeet neuvolaan. Jos lomakkeet ovat unohtuneet kotiin, terveydenhoitaja antaa uudet lomakkeet täytettäviksi vastaanoton aikana. Jos neuvolassa on käytössä sähköinen EPDS-kysely, sen voi tulostaa paperisen EPDS-lomakkeen tilalle.

Tutkimuslomakkeiden postitus:

Terveydenhoitaja kokoaa kaikki täytetyt suostumus- ja EPDS-lomakkeet valmiiksi maksettuun palautuskuoreen (raskaana olevan kuva) ja postittaa ne viikoittain Lastenpsykiatrian tutkimuskeskukseen. Myös niiden odottajien, jotka eivät koe masennusoireita, jotka ovat kieltäytyneet tutkimuksesta ja joilla ei ole riittävää suomen- tai ruotsinkielentaitoa, lomakkeet postitetaan.

Vaikka odottajalla todettaisiin masennusoireita ja hän olisi mukana Yhdessä vahvaksi -tutkimuksessa, ohjataan hänet silti äitiysneuvolan kautta neuvolan omien hoitopolkujen mukaisiin tukitoimiin.

Mikäli odottaja antaa luvan yhteydenottoon ja vastausten käyttämiseen tieteellisessä tutkimuksessa ja hänellä arvioidaan vastausten perusteella olevan masennusoireita, ottaa tutkimuskeskuksen valmentaja häneen yhteyttä puhelimitse. Yhteydenoton tarkoituksena on kertoa tarkemmin hoito-ohjelmaan liittyvästä tutkimusvaiheesta. Lisäksi puhelun aikana käydään läpi tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tutkimukseen osallistumiseen.

Yhteydenoton jälkeen tutkimukseen osallistuva odottaja sijoitetaan satunnaisesti joko digitaalisen hoito-ohjelman saavien ryhmään tai verrokkiryhmään. Tutkimuksessa on kaksi ryhmää, koska pyrimme selvittämään hoito-ohjelman vaikuttavuutta satunnaistetulla kontrolloidulla koeasetelmalla.

Tutkimuksen pitkän tähtäimen tavoitteena on selvittää raskausajan masennusoireilun yleisyyttä ja sitä, voidaanko internetin ja puhelimen välityksellä annettavan käyttäytymisterapeuttisen hoito-ohjelman avulla vähentää raskauden aikaista masennusoireilua sekä vaikuttaa positiivisesti äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen ja lapsen kehitykseen myös pidemmällä aikavälillä.

Masennuksen taustalla on usein paitsi psyykkisiä ja elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä, myös biologisia tekijöitä. Biologisten näytteiden avulla pyritään saamaan lisätietoa siitä, miten raskauden aikainen masennus ja sen hoito vaikuttavat odottajaan ja syntyvään lapseen.