Arkisto

Kaikki artikkelit

Kuono ja nenä
Ruoho oli mädäntynyt jo kuukausi sitten, mutta me istuimme sen päällä elävinä, ja veri humisi meissä kuin viimeiset hyönteiset. Kaksi...
Huumorin muisti
Väitöskirjani Comical Modernity: Witzblätter, Popular Humour and the Transformation of City Space in Late Nineteenth-Century Vienna tarkastettiin kesäkuussa 2017. Vastaväittäjänä...
Projektiharjoittelu AFinLAn syyssymposiumissa
Osallistuimme kieli- ja käännöstieteiden laitoksen projektiharjoittelukurssille ”Tieteellisen symposiumin järjestäminen”. Kurssi oli liitetty Turun yliopistossa 10.–11. marraskuuta 2017 järjestettyyn Suomen soveltavan...
Villi, vaarallinen Germania
Lähes 2000 vuotta sitten kirjoitettu noin 20 sivua kattava kirjanen on viettänyt suurimman osan ajastaan unohdettuna. Unohdettuna luostarissa, sukukirjastossa, piilotettuna...
Geenieditoinnilla tulevaisuudessa yliopistoon?
Geenieditointi, eli ihmisen geenien muuntelu tieteen avulla, on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Tulevaisuudessa ihmisen älykkyyden muokkaaminen saattaisi olla mahdollista. Miten...
Jääkärien sairaanhoitaja Ruth Munckin muistot
Tarkastelen väitöskirjatutkimuksessani jääkärien sairaanhoitajana toimineen Ruth Munckin (1886–1976) muistojen ja tulkintojen kautta yksilön historiallisen muistin rakentumista ja Suomen historiakulttuurisia muutoksia...
Vaihtoehtohistoriaa ja vaihtoehtoisia julkaisukanavia
Venäläisessä kirjallisuudessa esiintyviä vaihtoehtohistorioita – fiktiivisiä kertomuksia, joissa historian kulku poikkeaa omastamme – tunnetaan Suomessa vähän. Joku on kenties saattanut...
Erään muistin elinkaari
Käsitys muistista on muuttunut jäykästä menneisyyden tallentimesta jatkuvasti uudelleen rakentuvaksi järjestelmäksi, joka on muistavan yksilön tai yhteisön kautta yhteydessä aikaan,...
Kyborgit ihmisten joukossa
Kyborgit tunnetaan lähinnä populaarikulttuurin esittäminä koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhteenliittyminä. Todellisuudessa kyborgin voi määritellä yksinkertaisimmillaan koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhdistelmäksi....
Yli-ihmiseksi uneksimalla
Oletko koskaan miettinyt miltä tuntuisi lentää kuin lintu, kommunikoida telepatialla tai muokata materiaa ajatuksen voimalla? Todennäköisesti olet näin tehnyt unissasi,...
Humanismin ihmismuottia purkamaassa
Posthumanistisella käänteellä viitataan siihen, miten aikamme tieteellinen, bio-teknologinen ja tietoteoreettinen kehitys asettaa käsityksemme ihmisyydestä kyseenalaiseksi. Valistusajan humanistiseen maailmankatsomukseen juurtuva ymmärryksemme...
Koneiden itsenäinen valta ihmisistä
Koneilla on valtaa meistä ihmisistä, ja tulevaisuudessa niiden vallan voi odottaa lisääntyvän. Koska tekoäly ja algoritmit ovat ihmisten luomia, liittyy...
Humanisti, hae Asklepiokseen!
Asklepios-ohjelma on neljän tiedekunnan yhteinen opintokokonaisuus, joka keskittyy terveyden, sairauden ja hyvinvoinnin tutkimukseen. Monitieteellisen opintokokonaisuuden teemana on ollut viime vuosina...
Kesä tiedekunnan opintotoimistossa
Kolmen kuukauden harjoittelustani yliopistossa koulutuksen toimialalla on tätä kirjoittaessani jäljellä noin puolitoista päivää, joten on mainio hetki katsastaa, mitä kaikkea...
Utopian ja dystopian keinussa
Norlit (The Nordic Accosiation for Comparative Literature) järjestää kansainvälisen kirjallisuuskonferenssin joka toinen vuosi. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin Åbo Akademin tiloissa...
Käännekohdassa – reformaatio tavallisen ihmisen silmin?
Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) -keskus järjesti jo perinteeksi muodostuneen yleisöseminaarin Turun Keskiaikaisilla markkinoilla. Markkinoilla elettiin...
”Orvuaar” vai ”au revoir”?
Muistan hyvin, milloin ensimmäistä kertaa kiinnostuin väitöstutkimukseni aihepiiristä. Aloittaessani englannin opiskelun 13-vuotiaana ihmettelin, miksi TV:n brittidekkareissa mainittiin usein faabelisti ”Aisopos”....
Kielitietoisuus ja tulevaisuuden kielitaitovaranto
Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella vietettiin toukokuun alussa Tiedepäivää. Päivän aikana graduntekijät, tohtorikoulutettavat ja muut tutkijat esittelivät tutkimustaan. Tiedepäivän avauksessa dekaani...
Countrymusiikin stereotypiat populaarikulttuurissa
Stereotyypittelyllä tarkoitetaan merkityksenantoprosessia, jossa tiettyä henkilöä, asiaa tai ryhmää kuvataan pelkistetyillä, mieleen jäävillä ja laajasti tunnetuilla piirteillä. Keskeistä on myös...
”Think we must!”
Filosofi Kai Alhasen mukaan aidossa dialogissa olennaista ei ole oikeassa oleminen vaan ymmärryksen lisääminen: keskustelijat oppivat ymmärtämään toistensa näkökantoja. Alhasen...
Tuliaisia Roomasta
Erasmus+-liikkuvuushanke ”AVOMERI – Turun yliopiston aikuiskoulutus merta edemmäs” (2015–2017) antoi monelle avoimessa yliopistossa työskentelevälle mahdollisuuden matkustaa Euroopassa erilaisiin aikuiskoulutuskohteisiin ja...
Petolintujen lisänimet luupin alla
Tärkeiksi koetuille asioille on kielessä tapana muodostua kuvaavia ja tarkkarajaisia nimityksiä ja termejä. Virallisia termistöjä laaditaan ammattisanastoista. Mutta täsmällisiä ilmaisuja...
Suomen riimukirjoitukset kautta aikojen
Suomesta on löytynyt vain muutamia riimukirjoituksia. Nämä edustavat eri tyyppejä eri ajoilta ja ovat löytyneet eri paikoista. Voimme mahdollisesti puhua...
Verkkarihousuista farkkuun
Toukokuussa 2017 vaihdoin verkkarit farkkuhousuihin ja siirryin Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta Turun yliopistoon, kun minut valittiin saksan kielen professoriksi kieli-...
Pallo(meri) hallussa – kesäharjoittelu kulttuurien tutkimuksen oppiaineryhmässä
Kansanperinteessä on tarkasteltu enteitä erilaisissa elämän ja vuodenkierron käännekohdissa. Esimerkiksi tietyn eläimen näkemisen pääsiäisaamuna on ajateltu kertovan, millainen tuleva vuosi...
Taide, trauma ja muisti: SELMA mukana Change2017-hankkeessa
Change2017-hanke on Turun filharmonisen orkesterin ja Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtorin Susanna Välimäen ideoima teemakonserteista ja keskustelutilaisuuksista koostunut tapahtumasarja. Lähtökohtana on...
Kati huuhtoo kultaa marginaalista
Kirjallisuudentutkija Kati Launis on julkaissut kunnianosoituksen Hiiskun sisarille, jotka vaikuttivat V. A. Koskenniemen ajan Turun kirjallisen elämän keskiössä. Aune, Kyllikki...
Elämäkerran kirjoittaminen matkana
Olen tehnyt usean vuoden matkaa kirjailija ja antroposofi Kersti Bergrothin (1886–1975) kanssa. Matkan lopputuloksena ilmestyy hänen elämäkertansa. Matkan aikana olen...
Kielioppia kylvyssä
Kielikylpy, jonka juuret ovat 1960-luvun Kanadassa, on erinomaisia oppimistuloksia tuottava opetusmenetelmä, joka kuitenkin kaipaa yhä kehittämistä. TIAS-tutkijakollegiumin rahoittama pohjoismaisten kielten...
Saako vanhasta enää mitään irti?
Arkeologian oppiaineessa toteutettiin kuluneena kesänä hanke, jossa selvitettiin metadatatasolla yli 30 vuotta sitten Turussa kaivetun alueen (nk. Julinin tontti) arkeologisen...