Arkisto
Kaikki artikkelit
10.4.2018
Kuono ja nenä Ruoho oli mädäntynyt jo kuukausi sitten, mutta me istuimme sen päällä elävinä, ja veri humisi meissä kuin viimeiset hyönteiset. Kaksi...
10.4.2018
Huumorin muisti Väitöskirjani Comical Modernity: Witzblätter, Popular Humour and the Transformation of City Space in Late Nineteenth-Century Vienna tarkastettiin kesäkuussa 2017. Vastaväittäjänä...
10.4.2018
Projektiharjoittelu AFinLAn syyssymposiumissa Osallistuimme kieli- ja käännöstieteiden laitoksen projektiharjoittelukurssille ”Tieteellisen symposiumin järjestäminen”. Kurssi oli liitetty Turun yliopistossa 10.–11. marraskuuta 2017 järjestettyyn Suomen soveltavan...
10.4.2018
Villi, vaarallinen Germania Lähes 2000 vuotta sitten kirjoitettu noin 20 sivua kattava kirjanen on viettänyt suurimman osan ajastaan unohdettuna. Unohdettuna luostarissa, sukukirjastossa, piilotettuna...
10.4.2018
Geenieditoinnilla tulevaisuudessa yliopistoon? Geenieditointi, eli ihmisen geenien muuntelu tieteen avulla, on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Tulevaisuudessa ihmisen älykkyyden muokkaaminen saattaisi olla mahdollista. Miten...
10.4.2018
Jääkärien sairaanhoitaja Ruth Munckin muistot Tarkastelen väitöskirjatutkimuksessani jääkärien sairaanhoitajana toimineen Ruth Munckin (1886–1976) muistojen ja tulkintojen kautta yksilön historiallisen muistin rakentumista ja Suomen historiakulttuurisia muutoksia...
10.4.2018
Vaihtoehtohistoriaa ja vaihtoehtoisia julkaisukanavia Venäläisessä kirjallisuudessa esiintyviä vaihtoehtohistorioita – fiktiivisiä kertomuksia, joissa historian kulku poikkeaa omastamme – tunnetaan Suomessa vähän. Joku on kenties saattanut...
10.4.2018
Erään muistin elinkaari Käsitys muistista on muuttunut jäykästä menneisyyden tallentimesta jatkuvasti uudelleen rakentuvaksi järjestelmäksi, joka on muistavan yksilön tai yhteisön kautta yhteydessä aikaan,...
10.4.2018
Kyborgit ihmisten joukossa Kyborgit tunnetaan lähinnä populaarikulttuurin esittäminä koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhteenliittyminä. Todellisuudessa kyborgin voi määritellä yksinkertaisimmillaan koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhdistelmäksi....
10.4.2018
Yli-ihmiseksi uneksimalla Oletko koskaan miettinyt miltä tuntuisi lentää kuin lintu, kommunikoida telepatialla tai muokata materiaa ajatuksen voimalla? Todennäköisesti olet näin tehnyt unissasi,...
10.4.2018
Humanismin ihmismuottia purkamaassa Posthumanistisella käänteellä viitataan siihen, miten aikamme tieteellinen, bio-teknologinen ja tietoteoreettinen kehitys asettaa käsityksemme ihmisyydestä kyseenalaiseksi. Valistusajan humanistiseen maailmankatsomukseen juurtuva ymmärryksemme...
10.4.2018
Koneiden itsenäinen valta ihmisistä Koneilla on valtaa meistä ihmisistä, ja tulevaisuudessa niiden vallan voi odottaa lisääntyvän. Koska tekoäly ja algoritmit ovat ihmisten luomia, liittyy...
10.4.2018
Humanisti, hae Asklepiokseen! Asklepios-ohjelma on neljän tiedekunnan yhteinen opintokokonaisuus, joka keskittyy terveyden, sairauden ja hyvinvoinnin tutkimukseen. Monitieteellisen opintokokonaisuuden teemana on ollut viime vuosina...
6.11.2017
Kesä tiedekunnan opintotoimistossa Kolmen kuukauden harjoittelustani yliopistossa koulutuksen toimialalla on tätä kirjoittaessani jäljellä noin puolitoista päivää, joten on mainio hetki katsastaa, mitä kaikkea...
6.11.2017
Utopian ja dystopian keinussa Norlit (The Nordic Accosiation for Comparative Literature) järjestää kansainvälisen kirjallisuuskonferenssin joka toinen vuosi. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin Åbo Akademin tiloissa...
6.11.2017
Käännekohdassa – reformaatio tavallisen ihmisen silmin? Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) -keskus järjesti jo perinteeksi muodostuneen yleisöseminaarin Turun Keskiaikaisilla markkinoilla. Markkinoilla elettiin...
6.11.2017
”Orvuaar” vai ”au revoir”? Muistan hyvin, milloin ensimmäistä kertaa kiinnostuin väitöstutkimukseni aihepiiristä. Aloittaessani englannin opiskelun 13-vuotiaana ihmettelin, miksi TV:n brittidekkareissa mainittiin usein faabelisti ”Aisopos”....
6.11.2017
Kielitietoisuus ja tulevaisuuden kielitaitovaranto Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella vietettiin toukokuun alussa Tiedepäivää. Päivän aikana graduntekijät, tohtorikoulutettavat ja muut tutkijat esittelivät tutkimustaan. Tiedepäivän avauksessa dekaani...
6.11.2017
Countrymusiikin stereotypiat populaarikulttuurissa Stereotyypittelyllä tarkoitetaan merkityksenantoprosessia, jossa tiettyä henkilöä, asiaa tai ryhmää kuvataan pelkistetyillä, mieleen jäävillä ja laajasti tunnetuilla piirteillä. Keskeistä on myös...
6.11.2017
”Think we must!” Filosofi Kai Alhasen mukaan aidossa dialogissa olennaista ei ole oikeassa oleminen vaan ymmärryksen lisääminen: keskustelijat oppivat ymmärtämään toistensa näkökantoja. Alhasen...
6.11.2017
Tuliaisia Roomasta Erasmus+-liikkuvuushanke ”AVOMERI – Turun yliopiston aikuiskoulutus merta edemmäs” (2015–2017) antoi monelle avoimessa yliopistossa työskentelevälle mahdollisuuden matkustaa Euroopassa erilaisiin aikuiskoulutuskohteisiin ja...
6.11.2017
Petolintujen lisänimet luupin alla Tärkeiksi koetuille asioille on kielessä tapana muodostua kuvaavia ja tarkkarajaisia nimityksiä ja termejä. Virallisia termistöjä laaditaan ammattisanastoista. Mutta täsmällisiä ilmaisuja...
6.11.2017
Suomen riimukirjoitukset kautta aikojen Suomesta on löytynyt vain muutamia riimukirjoituksia. Nämä edustavat eri tyyppejä eri ajoilta ja ovat löytyneet eri paikoista. Voimme mahdollisesti puhua...
6.11.2017
Verkkarihousuista farkkuun Toukokuussa 2017 vaihdoin verkkarit farkkuhousuihin ja siirryin Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta Turun yliopistoon, kun minut valittiin saksan kielen professoriksi kieli-...
6.11.2017
Pallo(meri) hallussa – kesäharjoittelu kulttuurien tutkimuksen oppiaineryhmässä Kansanperinteessä on tarkasteltu enteitä erilaisissa elämän ja vuodenkierron käännekohdissa. Esimerkiksi tietyn eläimen näkemisen pääsiäisaamuna on ajateltu kertovan, millainen tuleva vuosi...
6.11.2017
Taide, trauma ja muisti: SELMA mukana Change2017-hankkeessa Change2017-hanke on Turun filharmonisen orkesterin ja Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtorin Susanna Välimäen ideoima teemakonserteista ja keskustelutilaisuuksista koostunut tapahtumasarja. Lähtökohtana on...
6.11.2017
Kati huuhtoo kultaa marginaalista Kirjallisuudentutkija Kati Launis on julkaissut kunnianosoituksen Hiiskun sisarille, jotka vaikuttivat V. A. Koskenniemen ajan Turun kirjallisen elämän keskiössä. Aune, Kyllikki...
6.11.2017
Elämäkerran kirjoittaminen matkana Olen tehnyt usean vuoden matkaa kirjailija ja antroposofi Kersti Bergrothin (1886–1975) kanssa. Matkan lopputuloksena ilmestyy hänen elämäkertansa. Matkan aikana olen...
6.11.2017
Kielioppia kylvyssä Kielikylpy, jonka juuret ovat 1960-luvun Kanadassa, on erinomaisia oppimistuloksia tuottava opetusmenetelmä, joka kuitenkin kaipaa yhä kehittämistä. TIAS-tutkijakollegiumin rahoittama pohjoismaisten kielten...
6.11.2017
Saako vanhasta enää mitään irti? Arkeologian oppiaineessa toteutettiin kuluneena kesänä hanke, jossa selvitettiin metadatatasolla yli 30 vuotta sitten Turussa kaivetun alueen (nk. Julinin tontti) arkeologisen...