Arkisto
Kaikki artikkelit
10.4.2018
Mitä muistitrendi kertoo historioitsijalle? Yhteisöllisen muistin tutkimus alkoi katastrofisten kokemusten tutkimuksena. Maailmansota, teollinen kansanmurha ja vähemmistöjen vainot iskivät toisen maailmansodan jälkeen ihmiskunnan tietoisuuteen niin...
10.4.2018
Menneisyyden muistot ja paikan identiteetti Menneisyyden merkitys ilmenee sen muistamisessa. Kaupunkikuvassa säilytetyt rakennukset ja rakenteet ilmentävät sitä menneisyyttä ja aikaa, joka halutaan muistaa ja sisällyttää...
10.4.2018
Tumblr-fandomit ja totemismi Selatessani keväällä 2013 mikroblogipalvelu Tumblria huomioni kiinnittyi fanittamisen tapoihin, jotka ilmenivät näyttelijöiden Benedict Cumberbatchin ja Tom Hiddlestonin fandomeissa eli faniyhteisöissä....
10.4.2018
Kirja muistamisesta ja toisten elämistä Se, mitä ja miten kerromme muista, kertoo siitä keitä me olemme, niin yksilöinä kuin yhteiskuntana. Muistaminen korostuu hetkinä, jolloin tarve...
10.4.2018
Unohdettu esoteerisuus Taiteilija Akseli Gallen-Kallela etsi kesällä 1894 korkeimman sivistyksen kehtoa ”teosofian etevimpien profeettojen” synnyinsijoilta Intiasta. Vuosikymmentä aiemmin runoilija J. H. Erkko...
10.4.2018
Kokemuksia tutkimus- ja opetusvaihdosta Kansainvälisyys on keskeinen osa akateemista työelämää. Tutkimus- ja opetusvaihto tarjoavat erinomaisen väylän oman tutkimus- ja opetustyön avartamiseen, verkostojen ja yhteistyökumppanuuksien...
10.4.2018
Kasvit, ihmiset ja uskonnot Kasvit ovat olleet kautta aikojen ihmiselle elintärkeitä paitsi ravinnonlähteinä ja muiden hyödykkeiden raaka-aineina myös henkisen kulttuurin inspiraationa. Ruissalon kasvititeteellisen puutarhan...
10.4.2018
Lännen tieltä Teksasiin: western-elokuvien musiikilliset konventiot kulttuurisen muistin muokkaajina Lännenelokuva eli ”western” on tunnetuimpia elokuvagenrejä, jolla on myös oma tunnistettava musiikillinen kielensä. Ylä-äänivoittoisesta sähkökitarasta ja haikeasti honottavasta huuliharpusta tunnistamme...
10.4.2018
Monikielisyys tulevaisuuden oppimistyökaluna Turussa järjestettiin 10.–11. marraskuuta 2017 Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLAn syyssymposium. Haastattelimme yhtä pääpuhujista, vieraiden kielten didaktiikan professori Heini-Marja Pakulaa,...
10.4.2018
Jäljessä – No äiti tässä, onko paha paikka? Lähdön ääriviivoja oli ympäriinsä: oli juotu kahvia, oli läikytetty ja sitten oli yritetty...
10.4.2018
Meteoriittijoulu Kun sisko tuli kotiin, hän kantoi mukanaan kahta muovipussillista lahjoja. Nyt ne samat pussit roikkuvat tuolin käsinojasta ja kannattelevat rusetteja,...
10.4.2018
Sirpaleita Helmikuu 2018 On yö ja istun viininpunaisen Toyotan pelkääjänpaikalla. Takana on 408 kilometriä, edessä enää kuusi. Kapealla maantiellä on korkeat...
10.4.2018
Hiekkaa Hietarannan Kello on kymmenen: Sami on heittämässä minua kotiin flipperi-illan päätteeksi. Saavumme risteykseen. Suuntakyltit leijuvat kaistojen yllä. Kuten aina, Sami katsoo...
10.4.2018
Kuono ja nenä Ruoho oli mädäntynyt jo kuukausi sitten, mutta me istuimme sen päällä elävinä, ja veri humisi meissä kuin viimeiset hyönteiset. Kaksi...
10.4.2018
Huumorin muisti Väitöskirjani Comical Modernity: Witzblätter, Popular Humour and the Transformation of City Space in Late Nineteenth-Century Vienna tarkastettiin kesäkuussa 2017. Vastaväittäjänä...
10.4.2018
Projektiharjoittelu AFinLAn syyssymposiumissa Osallistuimme kieli- ja käännöstieteiden laitoksen projektiharjoittelukurssille ”Tieteellisen symposiumin järjestäminen”. Kurssi oli liitetty Turun yliopistossa 10.–11. marraskuuta 2017 järjestettyyn Suomen soveltavan...
10.4.2018
Villi, vaarallinen Germania Lähes 2000 vuotta sitten kirjoitettu noin 20 sivua kattava kirjanen on viettänyt suurimman osan ajastaan unohdettuna. Unohdettuna luostarissa, sukukirjastossa, piilotettuna...
10.4.2018
Geenieditoinnilla tulevaisuudessa yliopistoon? Geenieditointi, eli ihmisen geenien muuntelu tieteen avulla, on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Tulevaisuudessa ihmisen älykkyyden muokkaaminen saattaisi olla mahdollista. Miten...
10.4.2018
Humanismin ihmismuottia purkamaassa Posthumanistisella käänteellä viitataan siihen, miten aikamme tieteellinen, bio-teknologinen ja tietoteoreettinen kehitys asettaa käsityksemme ihmisyydestä kyseenalaiseksi. Valistusajan humanistiseen maailmankatsomukseen juurtuva ymmärryksemme...
10.4.2018
Koneiden itsenäinen valta ihmisistä Koneilla on valtaa meistä ihmisistä, ja tulevaisuudessa niiden vallan voi odottaa lisääntyvän. Koska tekoäly ja algoritmit ovat ihmisten luomia, liittyy...
10.4.2018
Humanisti, hae Asklepiokseen! Asklepios-ohjelma on neljän tiedekunnan yhteinen opintokokonaisuus, joka keskittyy terveyden, sairauden ja hyvinvoinnin tutkimukseen. Monitieteellisen opintokokonaisuuden teemana on ollut viime vuosina...
10.4.2018
Jääkärien sairaanhoitaja Ruth Munckin muistot Tarkastelen väitöskirjatutkimuksessani jääkärien sairaanhoitajana toimineen Ruth Munckin (1886–1976) muistojen ja tulkintojen kautta yksilön historiallisen muistin rakentumista ja Suomen historiakulttuurisia muutoksia...
10.4.2018
Vaihtoehtohistoriaa ja vaihtoehtoisia julkaisukanavia Venäläisessä kirjallisuudessa esiintyviä vaihtoehtohistorioita – fiktiivisiä kertomuksia, joissa historian kulku poikkeaa omastamme – tunnetaan Suomessa vähän. Joku on kenties saattanut...
10.4.2018
Erään muistin elinkaari Käsitys muistista on muuttunut jäykästä menneisyyden tallentimesta jatkuvasti uudelleen rakentuvaksi järjestelmäksi, joka on muistavan yksilön tai yhteisön kautta yhteydessä aikaan,...
10.4.2018
Kyborgit ihmisten joukossa Kyborgit tunnetaan lähinnä populaarikulttuurin esittäminä koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhteenliittyminä. Todellisuudessa kyborgin voi määritellä yksinkertaisimmillaan koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhdistelmäksi....
10.4.2018
Yli-ihmiseksi uneksimalla Oletko koskaan miettinyt miltä tuntuisi lentää kuin lintu, kommunikoida telepatialla tai muokata materiaa ajatuksen voimalla? Todennäköisesti olet näin tehnyt unissasi,...
6.11.2017
Kesä tiedekunnan opintotoimistossa Kolmen kuukauden harjoittelustani yliopistossa koulutuksen toimialalla on tätä kirjoittaessani jäljellä noin puolitoista päivää, joten on mainio hetki katsastaa, mitä kaikkea...
6.11.2017
Utopian ja dystopian keinussa Norlit (The Nordic Accosiation for Comparative Literature) järjestää kansainvälisen kirjallisuuskonferenssin joka toinen vuosi. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin Åbo Akademin tiloissa...
6.11.2017
Käännekohdassa – reformaatio tavallisen ihmisen silmin? Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) -keskus järjesti jo perinteeksi muodostuneen yleisöseminaarin Turun Keskiaikaisilla markkinoilla. Markkinoilla elettiin...
6.11.2017
”Orvuaar” vai ”au revoir”? Muistan hyvin, milloin ensimmäistä kertaa kiinnostuin väitöstutkimukseni aihepiiristä. Aloittaessani englannin opiskelun 13-vuotiaana ihmettelin, miksi TV:n brittidekkareissa mainittiin usein faabelisti ”Aisopos”....