Arkisto
Kaikki artikkelit
6.11.2017
Baabelin kaloista kääntäjän työvälineisiin Tieteiskirjallisuudessa, elokuvissa ja tv-sarjoissa on kautta aikojen tarvittu keinoja saada eri planeettojen väki viestimään keskenään. Keinoja löytyykin Linnunradan käsikirjan telepaattisista...
6.11.2017
Miehekästä järjenkäyttöä Kirjan esipuhe saattaa joskus jäädä lukematta, mutta silloin lukija voi jäädä yhtä viihdyttävää, paljastavaa ja häkellyttävääkin lukukokemusta köyhemmäksi. William Gunion...
6.11.2017
Uusia lukutaitoja rakentamassa Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry. kokoaa yhteen tutkijoita, joita kiinnostaa kielen oppiminen ja opettaminen, kieli(koulutus)politiikka ja ylipäätään kielen käyttö...
6.11.2017
SELMA-tutkija Nena Močnik ja sodassa raiskattujen tarinat Nena Močnik on tutkimuskeskus SELMAn ensimmäinen postdoc-tutkija. Hän esitteli SELMA-seminaarissa 7.9.2017 TIAS-hankettaan ”I Will Not Raise My Child to Kill...
6.11.2017
Taistelusta taiteeksi avaa oven toisen maailmansodan suomalais-saksalaiseen näyttely-yhteistyöhön Kirjoittamassani Taistelusta taiteeksi -teoksessa (Sigillum 2017) tutustutaan toisen maailmansodan laajimpaan ja siten merkittävimpään suomalais-saksalaisen näyttely-yhteistyön esimerkkiin – suomalais-saksalaiseen Taistelukuvaajain näyttelyyn....
6.11.2017
Arkisto tulee tutkijan luo Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkisto (HKT-arkisto) vastaa tutkimustyön haasteisiin, helpottaa yliopistolla opettavien arkea ja tarjoaa ideoita ja tutkimusaineistoja sekä...
6.11.2017
FINSSE-8: What’s in a Century? Konferenssiavustajan pohdintoja Englannin tutkijoiden järjestö Finnish Society for the Study of English järjesti yhteistyössä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa FINSSE-8: What’s...
6.11.2017
Viestinnän verbaaliset ja visuaaliset keinot – tutkimusta varhaisten englanninkielisten tekstien ominaisuuksista Kuinka tekstin käsinkosketeltava olomuoto, asettelu sivulla sekä muut visuaaliset piirteet vaikuttavat sen välittämään viestiin? Tätä kysymystä on selvittänyt Turun yliopiston...
6.11.2017
Lihaksi ja vereksi muuttunut Vapaudenpatsas Kirjailija Salman Rushdien suhde näyttelijän, mallin ja Top Chef -juontajan Padma Lakshmin kanssa sai paljon mediahuomiota vuosina 2000–2013. Salmanin muutto...
6.11.2017
Ajasta, museoesineistä ja digitaalisuudesta Kun puhumme museoesineestä tai digitaalisesta esineestä, puhumme hyvin epätarkoista ja kaiken aikaa muotoaan muuttavista objekteista. Ne kulkevat ajassa ja muuttavat...
6.11.2017
XYZ – nuorisotyön sukupolvet Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen yhteydessä sijaitseva nuorisotyön tallentamiskeskus Nuoperi on tuottanut julkaisun, jossa seitsemäntoista nuorisotyön ammattilaista jakaa sukupolvikokemuksiaan. Tekstien lomaan...
6.11.2017
Kun läskipepusta tuli pop! Voiko kokonormeja suurempi keho olla kaunis ja haluttava? Saako lihavasta pepusta, vatsamakkaroista tai paksuista reisistä olla ylpeä? Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen mediaesityksiä,...
6.11.2017
Hiiskun kirjoittavat sisaret Mitä oli olla oppinut, kirjoittava nainen 1900-luvun alkupuolen Suomessa ja ”ruhtinas” V. A. Koskenniemen sisäpiirissä? Tähän vastaa Hiiskun sisarten kolmoiselämäkerta...
6.11.2017
Suomea monesta näkökulmasta Olen aloittanut suomen kielen opinnot Turun yliopistossa 1990-luvun lopussa, väitellyt tohtoriksi 2012 ja toiminut kotiyliopistossani erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä. Hieman...
6.11.2017
Elävä Suomenlinna -tutkimus kohtasi opiskelijat: uusia näkökulmia osallistaviin menetelmiin Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman syventäviin opintoihin kuuluvan ”Suomenlinna maailmanperintökohteena ja asuinpaikkana” -tutkimushankekurssin opiskelijat tutustuivat kevään 2017 aikana etnografisen tutkimuksen osallistaviin...
6.11.2017
Suomeksi käännetyt saksalaiset marssilaulut yhdistivät aseveljiä Saksalaissotilaat osasivat marssia laulaen sotaan. Suomen ja Saksan aseveljeyden yksi ilmentymä oli saksalaismarssien ”tuonti” Suomeen. Suomeen omaksuttiin lähes yksinomaan marssilauluja,...
6.11.2017
Ostakaa elämäntapaa! Antiikin tekstit eivät aina onnistu puhuttelemaan nykylukijaa. Tällöin on vain tyydyttävä toteamaan oma vajavaisuutensa lukijana, joka on kadottanut (toivottavasti tilapäisesti)...
6.11.2017
Poimujen silittämistä ja aaltojen pärskeitä Toimin tämän lukuvuoden yleisen kirjallisuustieteen yliopisto-opettajana ja uudessa Suomen Akatemian tutkimusprojektissa. Uudet työtehtävät vaativat opettelua ja ajankäytön hallintaa. Syyskuun alussa...
6.11.2017
Professori Helena Ruotsalan juhlakirja luotaa nykyetnologian kenttiä Kansatieteen oppiaineen lukuvuosi aloitettiin juhlavasti, kun professori Helena Ruotsalalle omistettu juhlakirja Rajaamatta. Etnologisia keskusteluja (Ethnos 2017) julkistettiin elokuun lopussa. Artikkelikokoelman...
6.11.2017
Luovan tietokirjoittamisen oppikirja tuo virkeyttä tietoteksteihin Turun yliopiston luovan kirjoittamisen oppiaineen uusi oppikirja johdattaa luovan tietokirjoittamisen pariin. Teoksen nimi, Kurinalaisuutta ja kuvittelua, kuvaa kirjoittamisen prosessin eri...
6.11.2017
Missä lääketiede ja humanismi kohtaavat Kolmannessa Kirjallisia kohtaamisia -tapahtumassa 11. toukokuuta 2017 illan vieras oli kuin kotonaan. Tämä on ymmärrettävää, sillä onhan Teutori ennen kaikkea...
6.11.2017
Aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön äärellä Aizputessa Pieni Turun yliopistoa ja Rauman kaupunkia edustava retkikunta vieraili heinäkuussa Latvian Aizputessa järjestetyssä ”Living with Cultural Heritage” -tapahtumassa. Tässä LiviHeri-projektin...
6.11.2017
Taidehistorian oppiaine 30 vuotta Turun yliopiston taidehistorian oppiaine on ehtinyt kunnioitettavaan 30 vuoden ikään. Juhlavuosi on ollut oppiaineelle myös muutosten vuosi. Horttokujalta Sirkkalaan Taidehistorian...
24.4.2017
Aika pimeää Päivän kääntyessä iltaan laskeutuu hämärä. Pimeyteen vaikuttavat kuitenkin monet seikat. Kaupungissa pimeys on erilaista kuin maaseudulla. Talvella hanki voi valaista...
24.4.2017
Reformaatio kulttuurin ja yhteiskunnan muokkaajana menneisyydessä ja nykyään TUCEMEMS-keskus järjesti 15.–16. maaliskuuta seminaarin, jossa tarkasteltiin reformaation historiaa ja sen vaikutusta (suomalaiseen) yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Seminaarin ensimmäisenä päivänä käsiteltiin...
24.4.2017
Kipinä – uusi avoin julkaisu kulttuurin ja terveyden alalta Kipinä on Turun yliopiston Kulttuurin ja terveydentutkimusyksikön toimittama uusi vapaan saatavuuden julkaisusarja, joka keskittyy kulttuurin, terveyden sekä taiteen ja hyvinvoinnin...
24.4.2017
SUMU-projekti ja 2000-luvun taidemusiikin yhteiskunnallisuus Suomalaisella nykytaiteella on keskeinen merkitys käsiteltäessä yhteiskunnallisia traumoja, kuten nälänhätää, ilmastonmuutosta ja muita vaikeita asioita 2000-luvun maailmassa. Tämä näkyy niin...
24.4.2017
Kristinuskon tutkimusta moninäkökulmaisesti Turun yliopistoon on perustettu uusi monitieteinen, tiedekuntarajat ylittävä kristinuskoon keskittyvä tutkimuskeskus, joka kantaa nimeä Centre for the Study of Christian...
24.4.2017
Muistin aika – Ajan kokemus Raija Siekkisen lyhytproosassa Aika ja muisti kohtaavat toisensa käsityksissä ja ilmauksissa. Raija Siekkisen novelleissa ja pienoisromaaneissa toistuvat muistin ja muistamisen kuvaukset, jotka sisältävät...
24.4.2017
Kotimainen kirjallisuus imuroi Viola Čapkován Yliopistot imuroivat riveihinsä väkeä maailmalta. Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden imuriin päätyi tšekkiläinen tutkija, opettaja ja kääntäjä Viola Parente-Čapková. Suhde Prahan...