Arkisto
Kaikki artikkelit
6.11.2017
Mutkitteleva matka kulttuurihistoriaan Tunnetun sanonnan mukaan mikään inhimillinen ei ole historioitsijalle vierasta. Kulttuurihistoriassa tutuiksi tulevat myös mitä moninaisimmat ei-inhimilliset toimijat, kuten eläimet, kasvit,...
6.11.2017
Humanistit arkistoalan ammattilaisina ovat tutkimuksen elinehto Arkistot ovat humanistisen tutkimuksen ytimessä. Lähteiden säilyminen ja saavutettavuus mahdollistavat tutkimuksen teon ja tulosten arvioinnin. Jotta tulevaisuudessa voidaan tehdä tutkimusta,...
6.11.2017
Kielihistorian voittajat ja häviäjät Väitöskirjassani yhdistyvät kiinnostus kielihistoriaan ja sanoihin. Olen tutkinut, millaisia yhdyssanoja vanhimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa esiintyy. Väitöskirjani Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael...
6.11.2017
Society for Pidgin and Creole Linguistics (SPCL) -seuran kesäkonferenssi ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa Turun yliopiston espanjan ja englannin oppiaineet olivat järjestämässä alan tärkeintä kansainvälistä kielikontaktikonferenssia Tampereella kesäkuussa 2017. Juhannusalusviikon maanantaiaamuna jännitykseni oli huipussaan,...
6.11.2017
Satiiri ja moraalinen vastuullistaminen Satiirinen ajankohtaisviihde on suosittua. Yhteiskunnallisen satiirin sanotaan jopa kirjoittavan itse itsensä näinä aikoina, mikä on huumorintutkijalle teoreettisesti mehukas väite. Satiiria...
6.11.2017
Uusi teos tarinankerronnan ja etiikan kytköksistä eri taidemuodoissa Nelivuotisen tutkimusprojektin Historian kokemus ja kertomisen etiikka nykytaiteissa (Emil Aaltosen Säätiö, 2013–2016) päätuotos Storytelling and Ethics: Literature, Visual Arts and...
6.11.2017
Humanisti EU-oikeuden koukeroissa Jusleniassa ja Fennicumissa 1980- ja 1990-luvuilla liikkuneet saattavat minut tunnistaa. Yhdessä puursimme Mariedahlin käännöksissä, Tuomisen puheopin harjoituksissa ja Hakasen syntaksikurssilla....
6.11.2017
Turkuun on aina mukava palata – tällä kertaa Suomen historian yliopisto-opettajaksi Toimin kuluvan lukuvuoden ajan yliopisto-opettajana Suomen historian oppiaineessa. Opetustehtävä on minulle uusi, mutta Turun yliopisto on tuttu työympäristö. Väittelin Suomen...
6.11.2017
Savukemainontaa ja tupakkavalistusta 1950-luvulta tähän päivään Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssin puitteissa tehdyssä radio-ohjelmassa ”Kohti savutonta Suomea” käsiteltiin mainonnan ja tupakkavalistuksen vaikutusta mielikuviin ja asenteisiin tupakasta. Ohjelmaan kerätyistä...
6.11.2017
Moniäänisiä keskusteluja suomalaisuuden merkityksistä kirjallisuudessa Mikä on kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen suhde yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan? Miten kirjallisuus liittyy kansallisuuteen? Entä mitä tarkoittaa kirjallisuuden ylirajaisuus? Näitä...
6.11.2017
Pääkirjoitus Hiiskutun tarjonnassa luovan kirjoittamisen tekstit ovat olleet keskeisessä roolissa. Olemme saaneet ihastella kaunokirjallisten urien eri vaiheita ilmentäviä tekstejä, ja iloa...
6.11.2017
Kuulostaa herkulliselta: syötävät sävelet ja gastromusikologia Musiikintutkija Susanna Välimäen uutuuskirja Syötävät sävelet (Kirjapaja 2017) tarkastelee länsimaisen taidemusiikin säveltäjien ruokailutottumuksia ja sitä, mitä ne kertovat mestareista ja...
6.11.2017
Uusi humanistiportaali yhdistää verkkopalvelut ja verkko-opetuksen Historia-aineita palvelleet Agricola – Suomen historiaverkko -portaali ja historian valtakunnallinen verkko-opetus sulautuvat yhteen ja laajenevat kattamaan myös muita humanistisia aineita....
6.11.2017
Taidehistoria tutkii materialisoituneita ajatuksia ja havaintoja Taidehistorioitsijana ajattelen, että eri aikojen ja kulttuurien maailmankuvat kiteytyvät esineissä ja objekteissa, joita kutsumme taiteeksi ja taideteoksiksi; taiteessa voimme konkreettisesti...
6.11.2017
Kansatieteilijät lapsuusmuistojen jäljillä Lapsuuden muistot rakentuvat mieliin painuneista yksityiskohdista; arkisista tapahtumista ja juhlan tunnusta, tuoksuista, mauista ja äänistä. Yksityiskohtaisista, tarkoista tunnemuistoista ei aina...
6.11.2017
Kielten vertailusta kieltenvälisen vaikutuksen tutkimiseen Olen valmistunut vuonna 1986 Tallinnan kasvatusopillisesta korkeakoulusta viron kielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Opintojeni aikana pantiin Suomen ja Neuvostoliiton tieteellis-teknisen yhteistyösopimuksen...
6.11.2017
Arjen teknologiat -sivusto juhlistaa Suomi 100 -vuotta Alkuvuodesta 2016 kansatieteen oppiaineessa intouduttiin ideoimaan tulevaa Suomen satavuotisjuhlavuotta. Pohdittiin sitä, miten kansatieteellistä tutkimusta voitaisiin juhlavuoden aikana tuoda esille yhtäältä...
6.11.2017
Baabelin kaloista kääntäjän työvälineisiin Tieteiskirjallisuudessa, elokuvissa ja tv-sarjoissa on kautta aikojen tarvittu keinoja saada eri planeettojen väki viestimään keskenään. Keinoja löytyykin Linnunradan käsikirjan telepaattisista...
6.11.2017
Miehekästä järjenkäyttöä Kirjan esipuhe saattaa joskus jäädä lukematta, mutta silloin lukija voi jäädä yhtä viihdyttävää, paljastavaa ja häkellyttävääkin lukukokemusta köyhemmäksi. William Gunion...
6.11.2017
Uusia lukutaitoja rakentamassa Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry. kokoaa yhteen tutkijoita, joita kiinnostaa kielen oppiminen ja opettaminen, kieli(koulutus)politiikka ja ylipäätään kielen käyttö...
6.11.2017
SELMA-tutkija Nena Močnik ja sodassa raiskattujen tarinat Nena Močnik on tutkimuskeskus SELMAn ensimmäinen postdoc-tutkija. Hän esitteli SELMA-seminaarissa 7.9.2017 TIAS-hankettaan ”I Will Not Raise My Child to Kill...
6.11.2017
Taistelusta taiteeksi avaa oven toisen maailmansodan suomalais-saksalaiseen näyttely-yhteistyöhön Kirjoittamassani Taistelusta taiteeksi -teoksessa (Sigillum 2017) tutustutaan toisen maailmansodan laajimpaan ja siten merkittävimpään suomalais-saksalaisen näyttely-yhteistyön esimerkkiin – suomalais-saksalaiseen Taistelukuvaajain näyttelyyn....
6.11.2017
Arkisto tulee tutkijan luo Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkisto (HKT-arkisto) vastaa tutkimustyön haasteisiin, helpottaa yliopistolla opettavien arkea ja tarjoaa ideoita ja tutkimusaineistoja sekä...
6.11.2017
FINSSE-8: What’s in a Century? Konferenssiavustajan pohdintoja Englannin tutkijoiden järjestö Finnish Society for the Study of English järjesti yhteistyössä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa FINSSE-8: What’s...
6.11.2017
Viestinnän verbaaliset ja visuaaliset keinot – tutkimusta varhaisten englanninkielisten tekstien ominaisuuksista Kuinka tekstin käsinkosketeltava olomuoto, asettelu sivulla sekä muut visuaaliset piirteet vaikuttavat sen välittämään viestiin? Tätä kysymystä on selvittänyt Turun yliopiston...
6.11.2017
Lihaksi ja vereksi muuttunut Vapaudenpatsas Kirjailija Salman Rushdien suhde näyttelijän, mallin ja Top Chef -juontajan Padma Lakshmin kanssa sai paljon mediahuomiota vuosina 2000–2013. Salmanin muutto...
6.11.2017
Ajasta, museoesineistä ja digitaalisuudesta Kun puhumme museoesineestä tai digitaalisesta esineestä, puhumme hyvin epätarkoista ja kaiken aikaa muotoaan muuttavista objekteista. Ne kulkevat ajassa ja muuttavat...
6.11.2017
XYZ – nuorisotyön sukupolvet Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen yhteydessä sijaitseva nuorisotyön tallentamiskeskus Nuoperi on tuottanut julkaisun, jossa seitsemäntoista nuorisotyön ammattilaista jakaa sukupolvikokemuksiaan. Tekstien lomaan...
6.11.2017
Kun läskipepusta tuli pop! Voiko kokonormeja suurempi keho olla kaunis ja haluttava? Saako lihavasta pepusta, vatsamakkaroista tai paksuista reisistä olla ylpeä? Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen mediaesityksiä,...
6.11.2017
Hiiskun kirjoittavat sisaret Mitä oli olla oppinut, kirjoittava nainen 1900-luvun alkupuolen Suomessa ja ”ruhtinas” V. A. Koskenniemen sisäpiirissä? Tähän vastaa Hiiskun sisarten kolmoiselämäkerta...