DIGIPARENT
Vuosina 2021–2026 Voimaperheet-toimintamallin tutkimusta tehdään Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittamassa DIGIPARENT-tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan käytöshäiriöiden ennaltaehkäisyä ja hoitoa digiavusteisen vanhempainohjauksen avulla.
DIGIPARENT on ensimmäinen laajaa väestörekisteriä hyödyntävä tutkimus digitaalisen vanhempainohjauksen pitkän aikavälin vaikutuksista. Sen avulla voidaan kehittää mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta tarpeellisia toimintamalleja palvelujärjestelmän eri tasoille.
Hanke käynnistyi vuonna 2021 ja sen rahoituskausi kestää viisi vuotta. Tutkimusta johtaa professori Andre Sourander.
DIGIPARENT koostuu neljästä työpaketista, joissa selvitetään vanhempainohjauksen pitkän aikavälin tuloksia, hoidon onnistumiseen liittyviä geneettisiä ja epigeneettisiä tekijöitä, personointia tekoälyn ja algoritmien avulla sekä toimivuutta osana terveyspalvelujärjestelmää.
Työpaketti 1: Pitkän aikavälin teho ja muuttujat
Hankkeen ensimmäisessä työpaketissa tutkitaan väestöpohjaisen vanhempainohjausintervention tehoa, pitkän aikavälin tuloksia, mekanismeja ja muuntujia. Toisin sanoin tarkastelemme sitä, mikä interventiossa toimii ja miten se toimii.
Tutkimus keskittyy erityisesti lasten käytösongelmien ehkäisyyn kehitetyn vanhempainohjauksen pitkän aikavälin tuloksiin. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuka hyötyy eniten digiavusteisesta vanhempainkoulutuksesta sekä miten vanhempainohjausta voidaan muokata ottamalla huomioon lapsen ja vanhemman yksilölliset ominaisuudet intervention tehon parantamiseksi.
Työpaketissa 1 hyödynnetään poikkeuksellisen suuria kohorttiaineistoja ja seulotaan väestötasolla lapsia, joilla on merkittäviä käytösongelmia. Valtakunnallisista rekistereistä haetaan tietoja eri tekijöistä, kuten terveyspalvelujen käytöstä, psykiatrisesta sairastuvuudesta, rikollisuudesta ja koulumenestyksestä. Käytössä on myös digitaalinen alusta, jonka avulla seurataan ohjelman etenemistä ja saadaan tietoa siitä, miten eri tekijät liittyvät hoitotuloksiin.
Tutkimuksessa hyödynnettävät uudet tilastolliset menetelmät tarjoavat tietoa niistä monimutkaisista mekanismeista, jotka vaikuttavat vanhemmuustaitoihin ja lasten käytökseen.
Työpaketti 2: Genetiikka ja epigenetiikka
Toinen työpaketti keskittyy kahteen keskeiseen alueeseen tutkimuksessa. Työpaketissa tarkastellaan sitä, voidaanko polygeenisella riskituloksella tunnistaa psykopatologisia riskitekijöitä. Tämä voi auttaa meitä tarjoamaan varhaisia interventioita ongelmien ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Ei ole olemassa aikaisempaa tutkimusta siitä, miten tämä polygeeninen riskitulos ennustaa vanhempainohjausinterventioiden vaikutuksia väestötasolla.
Tämän lisäksi toinen työpaketti on ensimmäinen laajamittainen tutkimus, jossa tutkitaan epigeneettisten tekijöiden yhteyttä hoitovasteeseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että DNA-metylaatio voi olla peruutettavissa, ja tämän myötä voi olla mahdollista, että epigeneettisten muutosten tutkiminen tarjoaa uusia keinoja tutkia intervention tehokkuutta.
Toinen työpaketti tarjoaa uutta, mahdollisesti uraauurtavaa tietoa siitä, miten psykososiaaliset interventiot vaikuttavat ihmisen biologiaan.
Työpaketti 3: Intervention personalisointi
Kolmannessa työpaketissa luodaan tekoälyn avulla käyttäjäkohtaisesti personoitu vanhempainohjausohjelma. Tutkimuksessa selvitetään personoidun ohjelman käytettävyyttä vanhempainohjauksessa. Työkalu perustuu tekoälyalgoritmiin, joka ottaa huomioon vanhemman ja lapsen ominaisuudet ja toiveet.
Tällaiset tekoälyavusteiset personoidut digitaaliset työkalut tarjoavat todennäköisesti monia etuja. Ne voivat lisätä interventioiden tehokkuutta, säästää kustannuksia ja vähentää ohjelman keskeyttäneiden määrää. Työpaketissa tarkastelemme erilaisia mahdollisuuksia tarjota edullista, näyttöön perustuvaa vanhempainohjausta, joka on räätälöity perheiden yksilöllisiin tarpeisiin, millä voi olla valtava merkitys esimerkiksi perusterveydenhuollossa tai varhaiskasvatuksessa toteuttaville interventioille.
Työpaketti 4: Yhteisötason implementaatio
Neljännessä työpaketissa tutkitaan, miten vanhempainohjausinterventiot vaikuttavat yhteiskunnallisella tasolla hyvinvoinnin indikaattoreihin, kuten terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöön. Tämä on uudenlainen lähestymistapa interventioiden tutkimuksessa, jossa perinteisesti hyödynnetään satunnaistettua kontrolloitua tutkimusasetelmaa.
Neljännessä työpaketissa tutkitaan porrastettua vanhempainohjausmallia, joka koostuu kolmesta tasosta: universaali digitaalinen ohjelma kaikkien kolmivuotiaiden lasten vanhemmille, digiavusteinen käytöshäiriöiden hoitoon tarkoitettu ohjelma puhelinvalmennuksella nelivuotiaiden lasten vanhemmille sekä vaikeammin oireilevien 5–6-vuotiaiden lasten vanhemmille tarkoitettu kasvokkain järjestettävä ryhmäohjaus.
Neljännen työpaketin avulla pystymme tunnistamaan muutoksia lapsi- ja perhepalvelujen käytössä ja terveysindikaattoreissa sekä tutkimaan, kuinka tehokkaita, kustannustehokkaita ja toteutettavia eri mallit ovat kullakin hyvinvointialueella. Työpakettiin kuuluu laajojen rekisteriaineistojen analyysiä sekä terveydenhuollon ammattilaisten ja päätöksentekijöiden haastatteluja.
