Leveämmät hartiat vai syvempiä kuiluja? Moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet perusopetuksen opiskeluhuollossa, MONOPS-hanke

Tutkimus kohdistuu moniammatilliseen yhteistyöhön perusopetuksen opiskeluhuollossa. Opiskeluhuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sote-, kasvatus- ja opetusalojen ammattilaisille. Sote-ammattilaiset siirtyvät hyvinvointialueille, kun taas opetushenkilöstö toimii vastaisuudessakin kunnissa. Asiantuntijanäkemyksissä on perustellusti kannettu huolta siitä, että eri organisaatiorakenteisiin hajautuvien ammattilaisten yhteistyö vaikeutuu ja vaarantaa opiskeluhuollon toteuttamista.

Moniammatillisen yhteistyön haasteita on tutkittu paljon. Opiskeluhuollossa haasteet liittyvät ammattilaisten yhdessä työskentelyyn ja osallisuuden toteutumiseen. Eri alojen ammattilaisten jaettu ymmärrys opiskeluhuollosta on puutteellista, reaktiivista ja ongelmakeskeistä, minkä vuoksi opiskeluhuollon on vaikea saavuttaa proaktiivisia ja oppilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtääviä tavoitteita. Onnistumisten on todettu liittyvän ammattilaisten työhyvinvointiin ja työssä viihtymiseen, voimaantumiseen ja ammatillisen itsetunnon kokemiseen sekä työhön sitoutumiseen. Moniammatillista yhteistyötä ei kuitenkaan ole juurikaan tutkittu osana isoja hallinnollisia reformeja.

Moniammatillisen yhteistyön tarpeesta ei ole erimielisyyttä, mutta käytännön ratkaisuista on pulaa. Yhä kompleksisemmiksi muuttuneissa koulutyöyhteisöissä tarvitaan ratkaisuja moniammatilliseen yhteistyöhön ja sen johtamiseen. Tällä tutkimuksella edistetään opiskeluhuollon ammattilaisten työssä onnistumista uudessa hallinto- ja palvelurakenteessa.

Tutkimusaineistona ovat Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kuntien (n=34) opiskeluhuoltosuunnitelmat, jotka analysoidaan laadullisesti dokumenttianalyysillä. Lisäksi toteutetaan verkkokysely kuntien perusopetuksen koulujen opiskeluhuoltoryhmien jäsenille sekä järjestetään alueelliset asiantuntijapaneelit eDelfoi -menetelmää hyödyntäen.

1) Dokumenttianalyysiä varten kerätään opiskeluhuollon suunnitelmat tutkimuksen kohteena olevista perusopetuksen oppilaitoksista

2) Analyysin ja aiemman tutkimustiedon perusteella muodostetaan verkkokysely, joka kohdennetaan perusopetuksen opiskeluhuollon ammattilaisille ja toiminnasta vastaaville .

3) Verkkokyselyn tulosten perusteella muodostetaan anonyymi, 2-3 kierroksinen eDelphi -asiantuntijapaneeli, johon kutsutaan osallistujat hankkeen sidosryhmistä.

4) Tulosten validointityöpajoissa käytetään muun muassa World cafe -työskentelyä, sekä Dotmocracy -fasilitointityökalua.

Miten uusi hallintorakenne muuttaa olemassa olevia moniammatillisuuteen perustuvia työskentelytapoja perusopetuksen opiskeluhuollossa?

Miten oppilashuollon ammattilaisten moniammatillinen yhteistyö toteutuu tällä hetkellä? Millaisia ovat opiskeluhuollon ammattilaisten moniammatillista yhteistyötä edistävät ja estävät tekijät?

Millaista on opiskeluhuollon ammattilaisten onnistunut moniammatillinen yhteistyö? Mitkä ovat  moniammatillisen yhteistyön onnistumisen menestystekijät?

Millaisia konkreettisia toimia/tekoja tarvitaan opiskeluhuollon ammattilaisten moniammatillisen yhteistyön onnistumisen turvaamiseksi a) ammattilaisten työssä, b) johtamisessa?

Millaisia käytännönläheisiä suosituksia tutkimuksen tulosten perusteella voidaan tuottaa tukemaan opiskeluhuollon ammattilaisten ja opiskeluhuollosta vastaavien esihenkilöiden ja johtajien onnistunutta yhteistyötä?

Millaisella kysymyksenasettelulla voidaan tunnistaa opiskeluhuollon moniammatilliseen yhteistyöhön liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita? Millaisista elementeistä itsearviointityökalu voi koostua ja mikä on niiden välinen yhteys?

1) Tutkimus auttaa parantamaan perusopetuksen opiskeluhuollossa työskentelevien ammattilaisten yhteistyötä tuottamalla tietoa moniammatillisen yhteistyön toteutumisesta sote-uudistuksen luomassa uudessa toimintaympäristössä.

2) Tutkimus tukee sote-uudistuksen onnistumista vahvistamalla palveluintegraatiota moniammatillisen yhteistyön kehittämisen kautta.

3) Tutkimus tuottaa näyttöön perustuvia käytäntösuosituksia ja arviointityökalun opiskeluhuollon moniammatillisen yhteistyön onnistumisen varmistamiseksi.

4) Tutkimus tuottaa opiskeluhuollon toimijoille ennakointikyvykkyyttä moniammatillisen yhteistyön haasteisiin.

Tuloksia voidaan hyödyntää opiskeluhuollon lisäksi laajasti poikkihallinnollisen yhteistyön johtamisessa ja kehittämisessä sote-, kasvatus- ja opetusaloilla.

Yhteishankkeen toteuttavat Turun yliopisto (Sote-akatemia) ja Vaasan yliopisto (sosiaali- ja terveyshallintotiede & komplektisuustutkimuksen ryhmä).

Tutkimusryhmä

Turun yliopisto
Jaanet Salminen, KT, yliopistonlehtori

Hanna Kallio, TtT, erikoistutkija

Miia Laasanen, FT, tutkimuspäällikkö

Anniina Eklöf, KM, projektityöntekijä

Eliisa Löyttyniemi, biostatistikko

Marjaana Raukola-Lindblom, FL, yliopistonlehtori

Päivi Rautava, LT, professori

Vaasan yliopisto
Hanna-Kaisa Pernaa, HTT, tutkijatohtori

Juha Lindell, HTT, yliopistonlehtori

Aino Rantamäki, HTT, projektitutkija

Tomi Niemi, HTT, projektitutkija

Harri Jalonen, FT, professori

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa.

1. Rautava, M. (2022). Opiskeluhuollon laatua seurattava ja kehitettävä hyvinvointialueilla. Mannerheimin lastensuojeluliiton blogi 18.1.2022. https://www.mll.fi/blogi/opiskeluhuollon-laatua-seurattava-ja-kehitettava-hyvinvointialueilla/
2. Araneva, M. (2022). Hyvinvointialueet – uhka vai mahdollisuus? SOS-lapsikylä, SOSblogi 18.1.2022. https://www.sos-lapsikyla.fi/blog/2022/01/18/hyvinvointialueet-uhka-vai-mahdollisuus/
3. Cappella, E., Jackson, D. R., Bilal, C., Hamre, B. K., & Soule, C. (2011). Bridging mental health and education in urban elementary schools: Participatory research to inform intervention development. School Psychology Review, 40(4), 486–508.
4. Suhola, T. (2017). Asiakaslähtöisyys ja monialainen yhteistyö oppilashuollossa: oppilashuoltoprosessi systeemisenä palvelukokonaisuutena. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 733. Diss. Lappeenranta University of Technology.
5. Westhues, A., Hanbidge, A. S., Gebotys, R., & Hammond, A. (2009). Comparing the effectiveness of school-based and community-based delivery of an emotional regulation skills program for children. School Social Work Journal, 34(1), 74–95.
6. Supper, I., Catala, O., Lustman, M., Chemla, C., Bourgueil, Y. & Letrilliart, L. (2015). Interprofessional collaboration in primary health care: a review of facilitators and barriers perceived by involved actors. Journal of Public Health, 37(4), 716–727.
7. Wiss, K., Halme, N., Hietanen-Peltola, M. & Ståhl, T. (2017). Perusopetuksen opiskeluhuollon tilannekuva 2017 – Yhdenvertaisuus haasteena sekä yksilökohtaisessa että yhteisöllisessä työssä. THL.
8. Karukivi, J., Leino-Kilpi, H., Kuokkanen, L., Kuusisto, H., Rautava, P., Seppänen, L., Sulosaari, V. & Stolt, M. (2022). Association between work empowerment and interprofessional collaboration among health care professionals working in cancer care settings, Journal of Interprofessional Care, DOI: 10.1080/13561820.2021.1997949
9. Kuokkanen, l., Suominen, T., Rankinen, S., Kukkurainen, M.-L., Savikko, N. & Doran, D. (2007). Organizational change and work-related empowerment. Journal of Nursing Management, 15, 500-507.
10. Hinton, D. & Kirk, S. (2015). Teachers’ perspectives of supporting pupils with long-term health conditions in mainstream schools: a narrative review of the literature. Health and Social Care Community, 23, 107-120.
11. Hynek, KA., Malmberg-Heimonen, I. & Tøge AG. (2020). Improving interprofessional collaboration in Norwegian primary schools: A cluster-randomized study evaluating effects of the LOG model on teachers’ perceptions of interprofessional collaboration, Journal of Interprofessional Care, DOI: 10.1080/13561820.2019.170828117. Erhola, M., Herrala, J. & Hiilamo, H. (2019). Syteen vai soteen asiantuntijoiden avulla. Yhteiskuntapolitiikka, 84(2), 226–231.
12. Jalonen, H. (2020). Sote-uudistus – kompleksisuusteoreettinen tulkinta. Hallinnon Tutkimus, 39(4), 302–309.
13. Nyyssölä, K. & Kumpulainen T. (2020). Perusopetuksen ja kouluverkon tulevaisuudennäkymiä. Raportit ja selvitykset 2020:25. Opetushallitus.
14. Sinervo, T.& Keskimäki, I. (2019). Palveluintegraatiota käytännössä. Mikä edistää ja mikä estää integraatiota? Yhteiskuntapolitiikka, 84(4), 425–433.
15. Rose, J. & Norwich, B. (2014). Collective commitment and collective efficacy: a theoretical model for understanding the motivational dynamics of dilemma resolution in inter-professional work. Cambridge Journal of Education, 44(1), 59–74.
16. Heinonen O., Ikonen A-K., Kaivosoja M. & Reina T. (2018). Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi – Selvitys lapsi- ja nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 8/2018.
17. Mönkkönen, K. & Kekoni, T. (2020). Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena. Teoksessa A. Hujala & H. Taskinen (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press. 215–241.35.
18. Uhl-Bien, M. & Arena, M. (2017). Complexity leadership: Enabling people and organizations for adaptability. Organizational Dynamics, 46(1), 9–20.