Tutkimus ja yhteistyö

Tutkimuslaitoksen ensimmäiset meriveden tilaa tarkastelevat pitkäaikaisseurannat aloitettiin vuonna 1966. Pitkäjänteisen työn ansiosta laitoksella on nykyään käytettävissään useita yli 50 vuotta pitkiä aikasarja-aineistoja, jotka auttavat ymmärtämään meressä tapahtuvia muutoksia.

Seilin pohjoispuolella sijaitsevalla vedenlaadun ODAS (Ocean Data Acquisition System) -intensiiviseurantapisteessä seurataan mm. meriveden suolapitoisuuden ja lämpötilan vaihteluita yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen ja  Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Tutkimuslaitos kerää samasta näytepisteestä myös kuukausittain eläinplanktonnäytteitä 0-25 m syvyydestä, jotka päivittyvät nykyisin SYKE:n avoimeen ympäristötietokantaan. Tutkimuslaitos kerää myös omiin tutkimuksiinsa näytteitä kuukausittain 20-40 m syvyydeltä.

ODAS -seurantapisteen vieressä sijaitsee myös vuonna 2006  käynnistetty meriympäristön tilan seuranta-asema, joka kerää tarkkaa tietoa veden yleisestä laadusta, syvyyssuuntaisesta kerrostuneisuudesta ja niissä tapahtuvista muutoksista avovesikauden aikana. Seuranta toteutetaan yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulu ja muiden FINMARI-yhteistyökumppaneiden kanssa. Poijun lähettämät reaaliaikaiset mittaustulokset (meriveden syvyyskohtainen lämpötila, suolapitoisuus, happipitoisuus, sameus, klorofylli-a sekä sinilevät) ovat nähtävissä ja ladattavissa täällä.

1980-luvun alusta lähtien tutkimuslaitoksella on myös seurattu Saaristomerellä kutevan silakkapopulaation ominaisuuksia osana silakan lisääntymisbiologiaa tutkivaa pitkäaikaishanketta.

Saarella seurataan/on seurattu myös niitty- ja laidunkasvillisuutta, sään vaihtelua, lintujen, yöperhosten ja lepakkolajien esiintymistä kuin myös puutiaisten runsautta eri elinympäristöissä. Riistaeläinten kannanvaihteluita Seilissä sekä sen lähisaarilla seurataan Metsähallituksen sopimusyhteistyökumppanina toimivan metsästysseuran toimesta.

Kalasääksen eli sääksen pesintää on Seilissä myös seurattu nettikameran välityksellä vuodesta 2006 lähtien (>>Seilin sääksikamera).

Esimerkkejä Saaristomeren tutkimuslaitoksen omista tutkimushankkeista

Ympäristömuutosten vaikutukset Lapin subarktisiin sekä Itämeren murtoveden eliöyhteisöihin – ekosysteemitason vertaileva selvitys 

Hankkeessa tutkimme miten lämpötilan noususta johtuva kasvukauden pidentyminen on vaikuttanut kahden erilaisen ekosysteemin selkärangattomien eliöiden biodiversiteettiin biomassamuutosten kautta. Tutkimuksen kohteina ovat Turun yliopiston kymmenien vuosien mittaiset Seilin eläinplanktonin aikasarjat sekä Kevolla sijaitsevan Lapin tutkimusaseman perhosaineistot. Päämääränä on selvittää koko Suomen mittakaavassa miten samankaltaisina ilmastonmuutoksen säätelymekanismit voivat kohdentua eliöryhmiin, jotka elävät täysin erilaisissa elinympäristössä sekä biotoopeissa.

Hanketta on tukenut vuosina 2021-2023 Sakari Alhopuron säätiö.

Tutkimusryhmä: FT Julia Fält-Nardmann, FT Heta Rousi, Prof. Pekka Niemelä, Apul.prof. Jari Hänninen (yhteys)

Míkromuoviprojekti

Maantieteen ja geologian laitoksen ja Saaristomeren tutkimuslaitoksen yhteistyöprojektissa selvitetään mikromuovin kulkeutumista meressä Salon edustalla Halikonlahdessa sekä Paraisten Haverössä ja Seilissä. Hankkeessa asetetaan eri merialueille merenpohjaan 11 sedimenttikeräintä, joiden näyteputkiin meressä kulkeutuvan aineksen annetaan kerrostua puolen vuoden ajan. Näytteiden sisältämät muovit analysoidaan Turun yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa.

Yhteys: Jari Hänninen (Seili) ja Saija Saarni (Geologia)

Pieniä roskia poimimassa – Saaristomeren nanomuovitutkimus

Hankkeen tavoitteena on kuvata sekä tuottaa tietoa Saaristomeren meriympäristön nanomuovien koosta, muodosta ja pitoisuuksista, ja rakentaa sitä kautta tutkimusyhteisölle työkaluja nanomuovien vaikutusten analysoimiseen. Tutkimus edesauttaa nanomuovi- partikkeleiden ympäristö- ja terveysvaikutuksien parempaa arvioimista. Nanomuovitutkimus on osa mikromuovitutkimushanketta.  Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikön Seilin kenttäasemalla yhteistyössä TYn Maantieteen ja Geologian laitoksen kanssa. Hanketta tukee vuosina 2021-22 Weisell-säätiö kaksivuotisella rahoituksella, josta ensimmäisen vuoden osuus on noin 92 000 euroa.

Yhteys: Arto Hiltunen, Jari Hänninen, Saija Saarni

Lisätietoa: ”Itämeren nanomuovitutkimuksen aloittaminen Suomessa – Pieniä roskia poimimassa” (pdf).

Saaristomeren eläinplanktonlajiston DNA-kirjaston luominen ja soveltaminen eläinplanktontutkimuksissa

Tutkimuksen tavoitteena on luoda DNA-kirjasto Saaristomeren tutkimuksellisesti tärkeimmistä eläinplanktonlajeista, ja täydentää avoimesti saatavilla olevaa Suomen eliölajien DNA-viivakoodiaineistoa. Tutkimuksessa luotu DNA-kirjasto toimii vertailuaineistona DNA-pohjaisissa ravinto- ja yhteisöanalyysitutkimuksissa, ja tulokset ovat sovellettavissa myös kansainvälisissä eläinplanktonhankkeissa. Tutkimuksessa sovelletaan myös eläinplanktonin viivakooditietoa opinnäytetyön uudelleenanalyysissä, jossa selvitettiin Saaristomerellä aikaisemmin tutkimattoman halkoisjalkaislajin eläinplanktonravintoa. Tutkimuksessa on tavoitteena parantaa opinnäytetyössä saatujen tulosten laatua sekvensoimalla näytteitä uudestaan ja vertaamalla niitä tutkimuksessa luotuun DNA-kirjastoon.

Hanketta on tukenut Turun yliopistosäätiö.

Yhteys: Jasmin Inkinen

Silakan lisääntymisbiologinen perustutkimus (Turun yliopiston silakkaprojekti)

Turun yliopiston silakkaprojektissa Saaristomerellä lisääntyvää silakkaa on tutkittu 1980-luvun alusta alkaen. Tutkimuksen kohteena on ollut erityisesti silakan lisääntymistä koskevan tietämyksen lisääminen, sillä lisääntymisen onnistuminen on tärkein edellytys sille, että laji säilyy elinvoimaisena omassa elinympäristössään. Tästä syystä tutkimus on keskittynyt erityisesti silakan lisääntymistä koskeviin kysymyksiin: missä ja milloin silakka lisääntyy, miten lisääntyminen onnistuu ja mitkä tekijät säätelevät silakan lisääntymismenestystä. Näihin kysymyksiin liittyvää tietoa on kerätty Saaristomeren kutualueilta 1980-luvun alusta lähtien.

Lisätietoa meneillään olevasta tutkimushankkeista silakkaprojektin kotisivulla.

Yhteys: Katja Mäkinen

Jodin esiintyminen ja merkitys Itämeren eliöstössä ja ekosysteemin säätelyssä 

Jodiprojektin tavoitteena on tutkia jodin vaihtelua ja merkitystä Itämeren ekosysteemissä ajallisista (pitkäaikaiset ja vuodenaikaiset muutokset) ja alueellisista näkökulmista. Projektissa tutkitaan myös jodimäärien vaihtelun merkitystä kalan kilpirauhashormonitoiminnassa. Tutkimus toteutetaan mm. kenttämittausten ja kokeellisten tutkimusten avulla sekä 1970-luvulta lähtien kerättyjä pitkäaikaisia havaintoaineistoja hyväksikäyttäen. Projektin tavoitteena on myös testata ja kehittää menetelmiä, joilla jodi- ja kilpirauhashormonipitoisuuksia voidaan luotettavasti mitata Itämeren ympäristöstä.

Hanke on osa tutkimuslaitoksen silakkaprojektia. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Ruuskanen Group (JY) ja AnttilaLab (TY)- ryhmien kanssa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös geologian osaston, Ruokaviraston, Pyhäjärvi-Instituutin, Prof. Karin Limburgin (SUNY-ESF, New York) ja Johann Heinrich von Thünen Instituutin (Rostock, Saksa) tutkijoiden kanssa.

Hanketta on tukenut vuosina 2020-2023 Sakari Alhopuron Säätiö sekä Turun yliopistosäätiö.

Yhteys: Katja Mäkinen

Peltomaitikka- ja kasvillisuusseurantahanke

Metsähallituksen kanssa yhteistyössä toteutettava monivuotinen kasvillisuusseurantahankkeen tarkoituksena on täydentää tietämystä Seilin ketojen lajistosta ja uhanalaisten lajien yksilömääristä. Ketokasvit ovat vaativia kasvuympäristönsä suhteen: ne kasvavat hiekkaisen maan tai kallion päällä, tarvitsevat paljon valoa ja sietävät huonosti kilpailijoita. Alue on erityisen herkkä kuivuudelle ja kulutukselle, ja siksi uhanalaisten lajien populaatiokokoa tarkkaillaan vuosittain. Seilin kallioketo on myös osa saaren keskiosien kulttuurimaisemaa, jossa ihmisen kädenjälki on edelleen nähtävissä. Perinteisien maankäyttötapojen myötä alueelle on vuosisatojen aikana kehittynyt ainutlaatuinen mutta vaativa lajisto. Saarella laiduntavat eläimet tekevät tärkeää työtä lajiston ja maiseman suojelun hyväksi pitämällä kasvillisuuden matalana ja estämällä arvokkaan kulttuurimaiseman metsittymisen.

Yhteys: Jasmin Inkinen

Kuoreen esiintyminen ja merkitys kuhan ravinnossa Saaristomerellä – tutkimustietoa kuoreen kalastuksen kehittämiseksi 

Runsaassa kymmenessä vuodessa kuoreesta on muodostunut merkittävä tulonlähde jo noin kymmenelle kalastajalle. Kuoreen kantamäärityksiä on tehty itäisellä Suomenlahdella, mutta Saaristomeren kannat ovat toistaiseksi hyvin vähän tutkittuja. Myös kuoreen merkitystä Saaristomeren petokaloille on tutkittu vähän. Elintavoiltaan samankaltaista kuhaa (Sander lucioperca) pidetään yleisesti kuoreen tyypillisimpänä saalistajana. Kuhan merkitys on ollut huomattava niin kaupallisessa kalastuksessa kuin vapaa-ajankalastuksessakin, joten lajien välisen vuorovaikutuksen tutkiminen on tärkeää vuosittaisten kuoresaaliiden kasvaessa.

Saaristomeren kalatalousryhmän tukeman (2022-23) hankkeen tarkoituksena oli tarkastella Saaristomeren kuorepopulaatioiden alueellisia eroja määrässä, koossa ja sukupuolijakaumassa. Tutkittavia alueita ovat Mynälahti ja Askaistenlahti sekä vertailualueena Piikkiön edusta. Myös kyseisten alueiden kuhakannoista kerätään otos, josta määritetään iät ja kuoreen suhteellinen osuus ravinnosta ikäryhmittäin ja kokoluokittain.

Työryhmä: Johannes Sahlsten (vast.tutkija), Tiia Karpela, Aarne Lauerma, Katja Mäkinen, Marjut Rajasilta, Jari Hänninen (yhteys)

Turun yliopiston puutiaisprojekti

Turun yliopiston puutiaistutkimuksessa selvitetään puutiaisten ja niiden levittämien taudinaiheuttajien esiintymistä Suomessa. Tutkimusta tehdään yhteistyössä Biologian laitoksen ekologian osaston, Eläinmuseon sekä Lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian kanssa.

Lisätietoa projektin kotisivulla.

Aiempi tutkimus on luetteloitu laitoksen julkaisuissa sekä eripainosluettelossa.

Esimerkkejä Seilissä Saaristomeren tutkimuslaitoksen kanssa yhteistyössä toteutettavista projekteista

CAA Contemporary Art Archipelago

The research station has collaborated with CAA Contemporary Art Archipelago since 2016. CAA is a curatorial collective supporting site-sensitive artistic work at the intersection of ecological, feminist and decolonial enquiries.

More information of projects, events, exhibitions, commissions and publications: https://contemporaryartarchipelago.org/

Contact person: Taru Elfving

Prevalence and ecological impact of zoosporic parasites on harmful cyanobacterial blooms in the northern Baltic Sea

The collaborative study aims to elucidate the impact of zoosporic parasites on harmful cyanobacteria bloom dynamics in the Baltic Sea. The research focuses on characterizing the species capable of infecting cyanobacteria and quantifying the prevalence of these infections on key cyanobacteria species to assess the biomass infected by zoosporic parasites. Additionally, it explores how parasite infections may increase the sedimentation rate of cyanobacteria, affecting the dynamics of harmful blooms. The study also examines the spatio-temporal distribution of zoosporic parasite resting spores to enhance our understanding of their persistence in the Baltic Sea ecosystem.

The project is currently conducted as a master thesis project at the University of Turku (Department of Biology),  supervised by Academy Research Fellow Silke van Den Wyngaert (main supervisor) and senior researcher Katja Mäkinen.

Contact person: Silke Van den Wyngaert

More information: https://uglylab.science/

FINBOL

FinBOL – Finnish Barcode of Life – on yhteissuomalainen hanke, jonka tavoitteena on tuottaa DNA-viivakoodit Suomen eliölajistolle. FinBOL on osa kansainvälistä International Barcode of Life (iBOL) -hanketta, jonka pitkän tähtäimen tavoitteena on tuottaa DNA-viivakoodikirjasto koko maailman eliölajistolle.

Lue lisää hankkeen kotisivulta.

LIFEPLAN

Helsingin yliopiston professori Otso Ovaskaisen johtama LIFEPLAN-hanke pyrkii maailman luonnon monimuotoisuuden kartoitukseen suurella mittakaavalla. Tässä 12,6 miljoonan euron rahoituksen saaneessa hankkeessa tullaan keräämään näytteitä ympäri maailmaa ja niiden analysoinnissa hyödynnetään nykyaikaisia tehokkaita menetelmiä, kuten DNA-viivakoodeja. Hankkeen suuri aineisto ja sen tarkasteluun kehitettävät uudet tilastolliset sekä bioinformatiiviset menetelmät mahdollistavat luonnon monimuotoisuuden selvittämisen ennenäkemättömällä tavalla. Hankkeeseen liittyvä näytteenotto Seilissä alkoi kesällä 2020.

Lue lisää hankkeen kotisivulla.

MAAMERI

MAAMERI (“Tietoperustan vahvistaminen rannikkovesien tilan parantamiseksi Saaristomeren alueella”) on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima hanke (2019-2023), jossa parannetaan ymmärrystä Saaristomeren ekosysteemin vasteista maalta tulevan ravinnekuormituksen muutoksiin. Erityisesti kohteena ovat maalta kulkeutuva partikkelimainen aines, pohjan sedimenttiprosessit sekä fosforikuormituksen ja eliöstön vuorovaikutus, joka ilmenee mm. leväkukintoina. Hanke toteutettiin yhdessä Helsingin Yliopiston, Turun Yliopiston, Åbo Akademin, Geologian tutkimuskeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kanssa.

Sinisimpukoiden raskasmetallipitoisuudet Airiston etelälaidalla

Mytilus –suvun simpukoita (sinisimpukoita) käytetään maailmanlaajuisesti  merialueiden veden laadun seurantaan. Tässä pitkäaikaisessa tutkimuksessa pyritään Seilin Kirkkokallion kupeessa sijaitsevan näytepisteen avulla kartoittamaan Airiston etelälaidan sinisimpukoiden raskasmetallipitoisuuksien vaihtelua. Määrityksiä tehdään sulavesikauden aikana useiden vuosien ajan. Alueen joet vaikuttavat Airiston veden laatuun ja vene- ja laivaliikenne sekä Airistolle tehdyt ruoppausmassan läjitykset saattavat myös nostaa raskasmetallien pitoisuuksia. Tutkimuksessa seurataan myös sinisimpukoiden kudosten kemiallisen peruskoostumuksen suhdetta raskasmetallipitoisuuksiin ja simpukantoukkien määriä planktonissa. Tutkimus on aloitettu 1980-luvulla ja sitä on toteutettu yhdessä Turun yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitoksen kanssa. Tutkijana Dos., FT Pirjo Rantamäki.

Esimerkkejä tutkimuslaitoksen tiloja ja laitteistoa käyttävistä hankkeista

Elämän saari

Turun yliopiston hankkeessa tutkitaan Seilin menneisyyttä, kulttuurihistoriaa ja luonnon monimuotoisuutta ”eliönaapureiden”näkökulmasta. Mukana on tutkijoita arkeologian, kulttuurihistorian ja biologian aloilta. Hanke alkoi vuoden 2019 alussa ja se kestää kolme vuotta. Arkeologisissa kaivauksissa kerättävä maa-aines analysoidaan syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana. Hanke toteutetaan Turun yliopistossa Koneen säätiön tuella.

Lisätietoa projektin kotisivulla.

Levä-laiduntaja -vuorovaikutukset Itämeren rantavyöhykkeessä

Turun yliopiston Biologian laitoksen tutkimusryhmässä tutkitaan kasvinsyöjien ekologista merkitystä litoraalivyöhykkeen biodiversiteetin säätelijöinä sekä levien ja niiden laiduntajien välisen vuorovaikutussuhteen evoluutiota. Trofiatasojen välisten vuorovaikutusten tunteminen on olennaista ympäristömuutosten mekanismien ymmärtämiseksi. Tutkimusaiheita ovat kotilo- ja äyriäislaiduntajien rooli makroleväyhteisöjen rakenteen säätelijöinä, säätelyn muuttuminen rehevöitymisen seurauksena, levien puolustusstrategioiden evolutiivinen ekologia, paikallinen sopeutuminen levä-laiduntaja vuorovaikutuksissa sekä ruskolevien puolustusyhdisteiden kemia ja ekologia. Ryhmänvetäjänä Professori Veijo Jormalainen.

Lisätietoa projektin kotisivulla.

Invaasion vaikutukset Itämeren litoraalissa – sopeutuminen, trofiakaskaadit ja ekosysteemin toiminta

Vieraslajit ovat uhka alkuperäisyhteisöille ja haaste evoluutioekologeille ja luonnonsuojelulle. Levittäytyessään uuteen ympäristöön vieraslaji joko pakottaa alkuperäislajit sopeutumaan muutokseen tai aiheuttaa pysyviä lajistomuutoksia alkuperäisyhteisössä. Hankkeessa selvitetään kolmea vieraslajitutkimuksessa vähän tai ei lainkaan tutkittua vieraslajien vaikutusta: alkuperäisessä yhteisössä tapahtuvaa lajien evolutiivista sopeutumista vieraslajin läsnäoloon, vieraslajien aiheuttamia epäsuoria, ravintoketjun läpi kulkeutuvia ekologisia seurannaisvaikutuksia ekosysteemin toimintaan ja tulokaslajien epäsuorasti ravintoketjun kautta aiheuttamia muutoksia tuottajatason lajien evoluutiossa. Mallisysteeminä on liejutaskuravun käynnissä oleva levittäytyminen ja sen vaikutukset pohjoisella Itämerellä: rapu on täällä kokonaan uudentyyppinen saalistaja ja sen vaikutukset rantavyöhykkeen eliöyhteisöihin, ekosysteemin toimintaan ja ekosysteemipalveluihin voivat olla voimakkaita.

Suomen Akatemian rahoittama hanke v. 2023-2027. Hankkeen vetäjänä Turun yliopiston biologian laitoksen Professori Veijo Jormalainen.

Lisätietoa projektin kotisivulla.

Seilin saari on osa Seilin saariston luonnonsuojelualuetta, minkä vuoksi näytteiden otto on luvanvaraista. Tutkimuslaitos on saanut luvan Metsähallituksella tutkimus- ja opetuskäyttöön. Lupa kattaa Saaristomeren tutkimuslaitoksella tapahtuvan opetuksen ja tutkimuksen yhteydessä tapahtuvaa vähäistä näytteidenottoa.

Seilissä toimivien hankkeiden on haettava tutkimuslupaa erikseen Metsähallitukselta. Näitä ovat sellaiset hankkeet joissa tutkimuslaitoksen henkilökunnalla ei ole aktiivista roolia. Myös sellaisten hankkeiden joissa tapahtuu merkittävää näytteidenottoa tai eläinten pyydystämistä on haettava lupaa erikseen. Hakemuksen käsittelyyn on varattava aikaa noin 2 kuukautta.

Huom. Seilin kirkkoniemi ei kuulu edellä mainittuun luonnonsuojelualueeseen. Siellä mahdollisesti tapahtuvasta tutkimuksesta (mm. arkeologiset kaivaukset) on oltava yhteydessä Metsähallitukseen erikseen.

Saaristomeren tutkimuslaitoksella tai sen myötävaikutuksella tehdyt julkaisut

Tilasto tutkimuslaitoksen myötävaikutuksella tehdyistä julkaisuista 1950 – 2029

2023, 2022, 2021, 2020, 2019, 2018,

2017, 2016, 2015, 2014, 2013, 2012,

2011, 2010, 2009, 2008, 2007, 2006,

2005, 2004, 2003, 2002, 2001, 2000,

1999-1995, 1994-1990,

1989-1980

1979-1970

1969-1960

1959-1950

Tutkimukset ovat luetteloitu laitoksen julkaisuissa sekä eripainosluettelossa. Julkaisujen kopiot löytyvät Saaristomeren tutkimuslaitokselta Seilin saarelta.

• Tilasto tutkimuslaitoksen myötävaikutuksella tehdyistä opinnäytteistä
• Tutkimuslaitoksella tai sen myötävaikutuksella tehdyt väitöskirjat

1. Sahlstén, J., Lauerma, A. & Karpela, T. 2022. Kuoreen esiintyminen ja merkitys kuhan ravinnossa Saaristomerellä – tutkimustietoa kuoreen kalastuksen kehittämiseksi. Loppuraportti Hankeno: 178258. [The precence and importance of smelt in the diet of pike-perch in the Archipelago Sea – research data for the development of smelt fishing]. Final research report no 178258]. SEILI Archipelago Research Institute Publications 10. 22 s. [in Finnish with English abstracts]. ISSN 1456-4548. Turun yliopisto. Pdf-julkaisu.

2. Rajasilta, M., Hänninen, J., Karpela, T., Mäkinen, K., Ollennu-Chuamsam, P., Sahlstén, J. & Suomela, J-P. 2022. Silakan rasvapitoisuuden ja rasvojen laadun ajallinen ja alueellinen vaihtelu Saaristomerellä. Tutkimusraportti Hankeno: 93977. [Temporal and regional variation of the Baltic herring fat content and quality in the Archipelago Sea]. Final research report no 93977]. SEILI Archipelago Research Institute Publications 9. 26 s. + 8 liit. [in Finnish with Swedish and English abstracts]. ISSN 1456-4548. Turun yliopisto. Pdf-julkaisu. doi: 10.13140/RG.2.2.34332.77449.

3. Hänninen, J., Sahlstén, J., Lauerma, A., Karpela, T., Inkinen, J. & Kivijakola, M. 2021. Rysäkalastuksen tekniikka ja ammatillinen tietotaito silakan tutkimuksen käyttöön – pilottitutkimus 2019-2021. Loppuraportti: hankenumero 93977. [Trap net fishing technology and vocational know-how for the use of herring research – pilot study 2019-2020. Final research report no 93977]. SEILI Archipelago Research Institute Publications 8. 16 s. [in Finnish with English abstract]. ISSN 2737-1484. Pdf-julkaisu. doi: 10.13140/RG.2.2.20911.25763/1

4. Sakki, M. 2017. Wiheljäiset kurjuuden lapset. (Toim. I.Vuorinen). SEILI Archipelago Research Institute Publications 7.  ISSN 1456-4548 ISBN 978-951-29-6796-4. Pdf-julkaisu.

5. Vuorinen, I., Juusti, T., Koivula, T. & Soikkeli, M. (Toim.). 2014. Seili – Saaristomeren tutkimusta 50 vuotta. SEILI Archipelago Research Institute Publications 6. 255 pp. ISSN 1456-4548. eISBN 978-951-29-5940-2. Pdf-julkaisu.

6. Rajasilta, M. & Vuorinen, I. 2008. Suomen murtovesialueen eläinplankton -määritysopas. SEILI Archipelago Research Institute Publications 5. 66 s. ISBN 978-951-29-3829-2. Pdf-julkaisu.

7. Hänninen J., Toivonen R., Vahteri P., Vuorinen I., Helminen H. 2007.Environmental factors shaping the littoral biodiversity in the Finnish archipelago, northern Baltic, and the value of low Biodiversity. SEILI Archipelago Research Institute Publications 4. Pdf-julkaisu.

8. Rajasilta, M., Eklund, J., Laine, P., Jönsson, N., Lorenz, T.2006. Intensive monitoring of spawning populations of the Baltic herring (Clupea harengus membras L.). Final report of the study project ref. No 96-068, 1997-1999. SEILI Archipelago Research Institute Publications 3. ISBN 951-29-3047-1. Pdf-julkaisu.

9. Kohonen T., Vahteri P., Helminen U., Sihvonen M., Vuorinen I. 2004. Kalojen lisääntymisalueet Saaristomerellä. SEILI Archipelago Research Institute Publications 2. Raportin tiivistelmä. Tutkimusraportti. Liitteet.

10. Lettinen E. (toim.) 1999. Ossian Kuusisen maailma. SEILI Archipelago Research Institute Publications 1. Painos loppunut. Pdf-julkaisu (selaus). Pdf-julkaisu (painokelpoinen).

1. Sahlstén, J. & Hänninen, J. 2020. Silakan loismatojen esiintyminen, isäntälajit ja vaikutus Saaristomeren elinkeinokalatalouteen. Loppuraportti. [Occurrence, host species and impact of parasitic worms on the commercial fisheries of the Archipelago Sea] Final report no 58254. Archipelago Research Institute, University of Turku. 14 pp. [in Finnish].  Pdf-julkaisu.

2. Petro Pesonen 2017. Parainen, Seili Kirkkoniemi. Historiallisen ajan hospitaalin ja hautausmaan arkeologinen kaivaus 25.7.-4.8.2016. Museoviraston arkisto, Helsinki. 40 s. Pdf-julkaisu.

3. Jari Hänninen, Sami Jokinen & Katja Mäkinen 2014. Örönsatama-alueen ruoppauksen ympäristöselvitys – jatkotutkimus. Tutkimusraportti. Saaristomeren tutkimuslaitos, Turun yliopisto. 4 s. Pdf-julkaisu.

4. Jari Hänninen, Sami Jokinen, Iita Manninen & Katja Mäkinen 2013. Örön satama-alueen ruoppauksenympäristöselvitys.Tutkimusraportti. Saaristomeren tutkimuslaitos, Turun yliopisto. 7s. Pdf-julkaisu.0

5. Mikko Helminen & Taina Niemi. 2012. Seilin opastusjärjestelmän uudistus. Pdf-julkaisu.

6. Mikko Helminen. 2012. Parainen (ent. Nauvo), Seili. Kohteiden Seili Mielisairaalan puisto, Seili Skreddarens hus ja Seili Kirkkoniemi (Myllymäki 6) tarkastukset sekä kohteiden Seili Utridarens tomt ja Seili Dårhusen koetutkimukset vuonna 2011.Pdf-julkaisu.

7. Mikko Helminen & Juhana Ahlamo. 2009. Länsi-Turunmaa (ent. Nauvo), Seili. Kiinteiden muinaisjäännösten inventointi ja koetutkimukset 2009. Pdf-julkaisu.

8. Mikko Helminen. 2010. Länsi-Turunmaa (ent. Nauvo), Seili. Kiinteiden muinaisjäännösten inventointi ja Seilin Kirkkoniemen koetutkimukset 2010. Pdf-julkaisu.