Tutkimus ja yhteistyö

Tutkimuslaitoksen toiminnan painopisteenä on Saaristomeren ja Itämeren alueen monitieteelliseen tutkimus, jonka keskiössä on meriympäristön tilan pitkäaikaisseuranta. Ympäristötutkimuksen lisäksi saariston yhteiskuntien, historian ja kultuurin tutkimuksella on merkittävä osuus tutkimuslaitoksen toiminnassa.Tutkimustyö toteutetaan yleensä yhteistyönä yliopiston muiden laitosten kanssa, mutta myös omia tutkimusprojekteja on vuosittain käynnissä (kts. ajankohtaiset tutkimusprojektit).

Tutkimuslaitos on osa kansallista merentutkimuksen infrastruktuuriverkostoa (FINMARI) sekä Suomen yliopistojen tutkimusasemaverkostoa (RESTAT). Tämän lisäksi tutkimuslaitos on liitännäisjäsen AnaEE tutkimusinfrastruktuuriverkostossa sekä Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkostossa FinLTSER. Kansainvälisesti tutkimuslaitos on osa eurooppalaista EMBRC-ERIC infrastruktuurikonsortiota ja Assemble Plus-projektia.

Opiskelija! Kiinnostaako opinnäytteen (LuK/FM) teko Seilissä? Ota yhteyttä, ja kysy tai ehdota itseäsi kiinnostavaa aihetta. Seilissä tehtävään tutkimukseen on mahdollista tutustua myös työharjoitteluna (EKOL5020) tai projektityöskentelynä (BIOL5202). Opinnäytteitä on mahdollista tehdä tuettuna Turun yliopistosäätiön Seili-rahastolla.

Ympäristöseuranta ja tutkimus

Ympäristöseuranta

Tutkimuslaitoksen ensimmäiset meriveden tilaa tarkastelevat pitkäaikaisseurannat aloitettiin vuonna 1966. Pitkäjänteisen työn ansiosta laitoksella on nykyään käytettävissään useita yli 50 vuotta pitkiä aikasarja-aineistoja, jotka auttavat ymmärtämään meressä tapahtuvia muutoksia.

>>Seilin pitkäaikaisaineistojen metadata (englanniksi, pdf)

Seilin vedenlaadun ODAS (Ocean Data Acquisition System) -intensiiviseurantapisteessä seurataan mm. meriveden suolapitoisuuden ja lämpötilan vaihteluita yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen ja  Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Tutkimuslaitos kerää samasta näytepisteestä myös kuukausittain eläinplanktonnäytteitä.

ODAS -seurantapisteen vieressä sijaitsee myös vuonna 2006  käynnistetty meriympäristön tilan seuranta-asema, joka kerää tarkkaa tietoa veden yleisestä laadusta, syvyyssuuntaisesta kerrostuneisuudesta ja niissä tapahtuvista muutoksista avovesikauden aikana. Seurannan toteuttaa Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä Saaristomeren tutkimuslaitoksen ja muiden FINMARI-yhteistyökumppaneiden kanssa. Poijun lähettämät reaaliaikaiset mittaustulokset (meriveden syvyyskohtainen lämpötila, suolapitoisuus, happipitoisuus, sameus, klorofylli-a sekä sinilevät) ovat nähtävissä täällä.

1980-luvun alusta lähtien tutkimuslaitos on seurannut myös Saaristomerellä kutevan silakan lisääntymisbiologiaan vaikuttavia ominaisuuksia osana silakan lisääntymisbiologiaa tutkivaa projektia.

Saarella seurataan myös sään vaihtelua, lintujen, yöperhosten ja lepakkolajien esiintymistä kuin myös puutiaisten runsautta eri elinympäristöissä. Riistaeläinten kannanvaihteluita Seilissä sekä sen lähisaarilla seurataan Metsähallituksen sopimusyhteistyökumppanina toimivan metsästysseuran toimena.

Kalasääksen pesintää on Seilissä seurattu nettikameran välityksellä vuodesta 2006 lähtien (Seilin sääksikamera)

Tutkimusprojektit

Esimerkkejä Saaristomeren tutkimuslaitoksen projekteista

Turun yliopiston puutiaisprojekti

Turun yliopiston puutiaistutkimuksessa selvitetään puutiaisten ja niiden levittämien taudinaiheuttajien esiintymistä Suomessa. Tutkimusta tehdään yhteistyössä Biologian laitoksen ekologian osaston, Eläinmuseon sekä Lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian kanssa.

Lisätietoa projektin kotisivulla.


Saaristomeren eläinplanktonlajiston DNA-kirjaston luominen ja soveltaminen eläinplanktontutkimuksissa

Tutkimuksen tavoitteena on luoda DNA-kirjasto Saaristomeren tutkimuksellisesti tärkeimmistä eläinplanktonlajeista, ja täydentää avoimesti saatavilla olevaa Suomen eliölajien DNA-viivakoodiaineistoa. Tutkimuksessa luotu DNA-kirjasto toimii vertailuaineistona DNA-pohjaisissa ravinto- ja yhteisöanalyysitutkimuksissa, ja tulokset ovat sovellettavissa myös kansainvälisissä eläinplanktonhankkeissa. Tutkimuksessa sovelletaan myös eläinplanktonin viivakooditietoa opinnäytetyön uudelleenanalyysissä, jossa selvitettiin Saaristomerellä aikaisemmin tutkimattoman halkoisjalkaislajin eläinplanktonravintoa. Tutkimuksessa on tavoitteena parantaa opinnäytetyössä saatujen tulosten laatua sekvensoimalla näytteitä uudestaan ja vertaamalla niitä tutkimuksessa luotuun DNA-kirjastoon.

Hanketta on tukenut Turun yliopistosäätiö.


Silakan lisääntymisbiologinen perustutkimus

Tutkimus on jatkunut laitoksella jo 1980-luvun alusta lähtien. Keskeisiä tutkimuksen kohteita ovat olleet mm. lisääntymisen ajoittuminen, mädin esiintyminen, määrä ja kuolleisuus, silakan homing-käyttäytyminen ja emokalan kunnon vaikutus lisääntymisen onnistumiseen.

Lisätietoa projektista silakkaprojektin kotisivulla.


Rysäkalastuksen tekniikka ja
ammatillinen tietotaito silakan tutkimuksen
käyttöön

Hankkeen tarkoituksena on välittää silakan rysäkalastuksen tekniikkaa ja osaamista ammattikalastajilta Livian ammattioppilaitoksen opiskelijoille
sekä varmistaa silakkatutkimuksen
pitkäaikaisseurannan jatkuminen.

Hanketta on tukenut Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR). Lisätietoa hankkeesta silakkaprojektin kotisivulla.


Väkäkärsämatojen yleisyys Saaristomerellä kalastettavassa silakassa ja merimetsoissa

Tutkimuksessa kartoitetaan loismatojen (Corynosoma semerme ja C. strumosum) yleisyyttä Saaristomerellä kalastettavassa silakkakannassa sekä selvitetään toimiiko merimetso loisten isäntälajina harmaahylkeen ohella. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen molekyyliekologian tutkimusryhmän kanssa.

Hanketta on tukenut Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä. Lisätietoa hankkeesta silakkaprojektin kotisivulla.


Itämeren tulevaisuus ja me: ilmastonmuutoksenvaikutukset Itämeren pelagiaalin ekosysteemissä

Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa niistä keskeisistä ekologista ja biokemiallisista muutoksista joita on odotettavissa Itämeren ulapan ekosysteemissä, mikäli meriveden makeutuminen jatkuu. Hankkeessa selvitetään mm. onko silakan laadullinen ravintoarvo ihmisravintona muuttunut Selkämeren eläinplanktonyhteisössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Tutkimus tehdään yhteistyössä Turun yliopiston Elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen laitos kanssa.

Lisätietoa projektista silakkaprojektin kotisivulla.


Míkromuoviprojekti

Tutkimuksessa tarkastellaan mikromuovien kulkeutumista merivedessä ja -sedimenteissä. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston Maantieteen ja geologian laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen kanssa.


Aiempi tutkimus on luetteloitu laitoksen julkaisuissa sekä eripainosluettelossa.

Yhteistyöprojektit

Seilin saarella toimivat muut tutkimusprojektit

Elämän saari

Turun yliopiston hankkeessa tutkitaan Seilin menneisyyttä, kulttuurihistoriaa ja luonnon monimuotoisuutta ”eliönaapureiden”näkökulmasta. Mukana on tutkijoita arkeologian, kulttuurihistorian ja biologian aloilta. Hanke alkoi vuoden 2019 alussa ja se kestää kolme vuotta. Arkeologisissa kaivauksissa kerättävä maa-aines analysoidaan syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana. Hanke toteutetaan Turun yliopistossa Koneen säätiön tuella.

Lisätietoa projektin kotisivulla.


Levä-laiduntaja -vuorovaikutukset Itämeren rantavyöhykkeessä

Turun yliopiston Biologian laitoksen projektissa tutkitaan kasvinsyöjien ekologista merkitystä litoraalivyöhykkeen biodiversiteetin säätelijöinä sekä levien ja niiden laiduntajien välisen vuorovaikutussuhteen evoluutiota. Trofiatasojen välisten vuorovaikutusten tunteminen on olennaista ympäristömuutosten mekanismien ymmärtämiseksi. Tutkimusaiheita ovat kotilo- ja äyriäislaiduntajien rooli makroleväyhteisöjen rakenteen säätelijöinä, säätelyn muuttuminen rehevöitymisen seurauksena, levien puolustusstrategioiden evolutiivinen ekologia, paikallinen sopeutuminen levä-laiduntaja vuorovaikutuksissa sekä ruskolevien puolustusyhdisteiden kemia ja ekologia. Ryhmänvetäjänä Professori Veijo Jormalainen.

Lisätietoa projektin kotisivulla.


Sinisimpukoiden raskasmetallipitoisuudet Airiston etelälaidalla

Mytilus –suvun simpukoita (sinisimpukoita) käytetään maailmanlaajuisesti  merialueiden veden laadun seurantaan. Tässä tutkimuksessa pyritään Seilin Kirkkokallion kupeessa sijaitsevan näytepisteen avulla kartoittamaan Airiston etelälaidan sinisimpukoiden raskasmetallipitoisuuksien vaihtelua. Määrityksiä tehdään sulavesikauden aikana useiden vuosien ajan. Alueen joet vaikuttavat Airiston veden laatuun ja vene- ja laivaliikenne sekä Airistolle tehdyt ruoppausmassan läjitykset saattavat myös nostaa raskasmetallien pitoisuuksia. Tutkimuksessa seurataan myös sinisimpukoiden kudosten kemiallisen peruskoostumuksen suhdetta raskasmetallipitoisuuksiin ja simpukantoukkien määriä planktonissa. Tutkimus on aloitettu 1980-luvulla ja sitä on toteutettu yhdessä Turun yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitoksen kanssa. Tutkijana Dos., FT Pirjo Rantamäki.

Luonnonsuojelualue ja tutkimusluvat

Seilin saari on osa Seilin saariston luonnonsuojelualuetta, minkä vuoksi näytteiden otto on luvanvaraista. Tutkimuslaitos on saanut luvan Metsähallituksella tutkimus- ja opetuskäyttöön. Lupa kattaa Saaristomeren tutkimuslaitoksella tapahtuvan opetuksen ja tutkimuksen yhteydessä tapahtuvaa vähäistä näytteidenottoa.

Erillisten Seilissä toimivien tutkimushankkeiden vetäjien on haettava tutkimuslupaa erikseen Metsähallitukselta. Näitä ovat sellaiset hankkeet joissa tutkimuslaitoksen henkilökunnalla ei ole aktiivista roolia. Myös sellaisten hankkeiden joissa tapahtuu merkittävää näytteidenottoa tai eläinten pyydystämistä on haettava lupaa erikseen. Hakemuksen käsittelyyn on varattava aikaa noin 2 kuukautta.

Seilin kirkkoniemi ei kuulu edellä mainittuun luonnonsuojelualueeseen. Siellä mahdollisesti tapahtuvasta tutkimuksesta (mm. arkeologiset kaivaukset) on oltava yhteydessä Metsähallitukseen erikseen.

Julkaisut

Saaristomeren tutkimuslaitoksella tai sen myötävaikutuksella tehdyt julkaisut

20192018,

2017, 2016, 2015, 20142013, 2012,

2011, 2010, 2009, 2008, 2007, 2006,

2005, 2004200320022001, 2000,

1999-1995, 1994-1990,

1989-1980

1979-1970

1969-1960

1959-1950

Tutkimukset ovat luetteloitu laitoksen julkaisuissa sekä eripainosluettelossa. Julkaisujen kopiot löytyvät Saaristomeren tutkimuslaitokselta Seilin saarelta.

Opinnäytteet

Ladattavat julkaisut

SEILI Archipelago Research Institute Publications -series

1. Lettinen E. (toim.) 1999. Ossian Kuusisen maailma. SEILI Archipelago Research Institute Publications 1. Painos loppunut. Pdf-julkaisu (selaus). Pdf-julkaisu (painokelpoinen).

2. Kohonen T., Vahteri P., Helminen U., Sihvonen M., Vuorinen I. 2004. Kalojen lisääntymisalueet Saaristomerellä. SEILI Archipelago Research Institute Publications 2. Raportin tiivistelmäTutkimusraportti. Liitteet.

3. Rajasilta, M., Eklund, J., Laine, P., Jönsson, N., Lorenz, T.2006. Intensive monitoring of spawning populations of the Baltic herring (Clupea harengus membras L.). Final report of the study project ref. No 96-068, 1997-1999. SEILI Archipelago Research Institute Publications 3. ISBN 951-29-3047-1. Pdf-julkaisu.

4. Hänninen J., Toivonen R., Vahteri P., Vuorinen I., Helminen H. 2007.Environmental factors shaping the littoral biodiversity in the Finnish archipelago, northern Baltic, and the value of low Biodiversity. SEILI Archipelago Research Institute Publications 4. Pdf-julkaisu.

5. Rajasilta, M. & Vuorinen, I. 2008. Suomen murtovesialueen eläinplankton -määritysopas. SEILI Archipelago Research Institute Publications 5. 66 s. ISBN 978-951-29-3829-2. Pdf-julkaisu.

6. Vuorinen, I., Juusti, T., Koivula, T. & Soikkeli, M. (Toim.). 2014. Seili – Saaristomeren tutkimusta 50 vuottaSEILI Archipelago Research Institute Publications 6. 255 pp. ISSN 1456-4548. eISBN 978-951-29-5940-2. Pdf-julkaisu.

7. Sakki, M. 2017. Wiheljäiset kurjuuden lapset. (Toim. I.Vuorinen). SEILI Archipelago Research Institute Publications 7.  ISSN 1456-4548 ISBN 978-951-29-6796-4. Pdf-julkaisu.

Muita julkaisuja

1. Mikko Helminen & Juhana Ahlamo. 2009. Länsi-Turunmaa (ent. Nauvo), Seili. Kiinteiden muinaisjäännösten inventointi ja koetutkimukset 2009. Pdf-julkaisu.

2. Mikko Helminen. 2010. Länsi-Turunmaa (ent. Nauvo), Seili. Kiinteiden muinaisjäännösten inventointi ja Seilin Kirkkoniemen koetutkimukset 2010. Pdf-julkaisu.

3. Mikko Helminen. 2012. Parainen (ent. Nauvo), Seili. Kohteiden Seili Mielisairaalan puisto, Seili Skreddarens hus ja Seili Kirkkoniemi (Myllymäki 6) tarkastukset sekä kohteiden Seili Utridarens tomt ja Seili Dårhusen koetutkimukset vuonna 2011.Pdf-julkaisu.

4. Mikko Helminen & Taina Niemi. 2012. Seilin opastusjärjestelmän uudistus. Pdf-julkaisu.

5. Jari Hänninen, Sami Jokinen, Iita Manninen & Katja Mäkinen 2013. Örön satama-alueen ruoppauksenympäristöselvitys.Tutkimusraportti. Saaristomeren tutkimuslaitos, Turun yliopisto. 7s. Pdf-julkaisu.

6. Jari Hänninen, Sami Jokinen & Katja Mäkinen 2014. Örönsatama-alueen ruoppauksen ympäristöselvitys – jatkotutkimus. Tutkimusraportti. Saaristomeren tutkimuslaitos, Turun yliopisto. 4 s. Pdf-julkaisu.

7. Petro Pesonen 2017. Parainen, Seili Kirkkoniemi. Historiallisen ajan hospitaalin ja hautausmaan arkeologinen kaivaus 25.7.-4.8.2016. Museoviraston arkisto, Helsinki. 40 s. Pdf-julkaisu.

Katso myös

Lisätietoja

Jari Hänninen Johtaja, Apulaisprofessorijarhan@utu.fi
Katja Mäkinen Tutkimusteknikko, FTkamaki@utu.fi

Yhteistyöverkostot