Tutkimus ja yhteistyö

Tutkimuslaitoksen toiminnan painopisteenä on Saaristomeren ja Itämeren alueen monitieteelliseen tutkimus, jonka keskiössä on meriympäristön tilan pitkäaikaisseuranta. Ympäristötutkimuksen lisäksi saariston yhteiskuntien, historian ja kultuurin tutkimuksella on merkittävä osuus tutkimuslaitoksen toiminnassa.Tutkimustyö toteutetaan yleensä yhteistyönä yliopiston muiden laitosten kanssa, mutta myös omia tutkimusprojekteja on vuosittain käynnissä (kts. ajankohtaiset tutkimusprojektit).

Tutkimuslaitos on osa kansallista merentutkimuksen infrastruktuuriverkostoa (FINMARI) sekä Suomen yliopistojen tutkimusasemaverkostoa (RESTAT). Tämän lisäksi tutkimuslaitos on liitännäisjäsen AnaEE tutkimusinfrastruktuuriverkostossa sekä Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkostossa FinLTSER. Kansainvälisesti tutkimuslaitos on osa eurooppalaista EMBRC-ERIC infrastruktuurikonsortiota ja Assemble Plus-projektia.

Opiskelija! Kiinnostaako opinnäytteen (LuK/FM) teko Seilissä? Ota yhteyttä, ja kysy tai ehdota itseäsi kiinnostavaa aihetta. Seilissä tehtävään tutkimukseen on mahdollista tutustua myös työharjoitteluna (EKOL5020) tai projektityöskentelynä (BIOL5202). Opinnäytteitä on mahdollista tehdä tuettuna Turun yliopistosäätiön Seili-rahastolla.

Ympäristöseuranta ja tutkimus

Ympäristöseuranta

Tutkimuslaitoksen ensimmäiset meriveden tilaa tarkastelevat pitkäaikaisseurannat aloitettiin vuonna 1966. Pitkäjänteisen työn ansiosta laitoksella on nykyään käytettävissään useita yli 50 vuotta pitkiä aikasarja-aineistoja, jotka auttavat ymmärtämään meressä tapahtuvia muutoksia.

>>Seilin pitkäaikaisaineistojen metadata (pdf)

Seilin vedenlaadun ODAS (Ocean Data Acquisition System) -intensiiviseurantapisteessä seurataan mm. meriveden suolapitoisuuden ja lämpötilan vaihteluita yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen ja  Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Tutkimuslaitos kerää samasta näytepisteestä myös kuukausittain eläinplanktonnäytteitä.

ODAS -seurantapisteen vieressä sijaitsee myös vuonna 2006  käynnistetty meriympäristön tilan seuranta-asema, joka kerää tarkkaa tietoa veden yleisestä laadusta, syvyyssuuntaisesta kerrostuneisuudesta ja niissä tapahtuvista muutoksista avovesikauden aikana. Seurannan toteuttaa Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä Saaristomeren tutkimuslaitoksen ja muiden FINMARI-yhteistyökumppaneiden kanssa. Poijun lähettämät reaaliaikaiset mittaustulokset (meriveden syvyyskohtainen lämpötila, suolapitoisuus, happipitoisuus, sameus, klorofylli-a sekä sinilevät) ovat nähtävissä täällä.

1980-luvun alusta lähtien tutkimuslaitos on seurannut myös Saaristomerellä kutevan silakan lisääntymisbiologiaan vaikuttavia ominaisuuksia osana silakan lisääntymisbiologiaa tutkivaa projektia.

Saarella seurataan myös sään vaihtelua, lintujen, yöperhosten ja lepakkolajien esiintymistä kuin myös puutiaisten runsautta eri elinympäristöissä. Riistaeläinten kannanvaihteluita Seilissä sekä sen lähisaarilla seurataan Metsähallituksen sopimusyhteistyökumppanina toimivan metsästysseuran toimena.

Kalasääksen eli sääksen pesintää on Seilissä seurattu nettikameran välityksellä vuodesta 2006 lähtien (Seilin sääksikamera).

Tutkimusprojektit

Esimerkkejä Saaristomeren tutkimuslaitoksen omista projekteista

Turun yliopiston puutiaisprojekti

Turun yliopiston puutiaistutkimuksessa selvitetään puutiaisten ja niiden levittämien taudinaiheuttajien esiintymistä Suomessa. Tutkimusta tehdään yhteistyössä Biologian laitoksen ekologian osaston, Eläinmuseon sekä Lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian kanssa.

Lisätietoa projektin kotisivulla.


Saaristomeren eläinplanktonlajiston DNA-kirjaston luominen ja soveltaminen eläinplanktontutkimuksissa

Tutkimuksen tavoitteena on luoda DNA-kirjasto Saaristomeren tutkimuksellisesti tärkeimmistä eläinplanktonlajeista, ja täydentää avoimesti saatavilla olevaa Suomen eliölajien DNA-viivakoodiaineistoa. Tutkimuksessa luotu DNA-kirjasto toimii vertailuaineistona DNA-pohjaisissa ravinto- ja yhteisöanalyysitutkimuksissa, ja tulokset ovat sovellettavissa myös kansainvälisissä eläinplanktonhankkeissa. Tutkimuksessa sovelletaan myös eläinplanktonin viivakooditietoa opinnäytetyön uudelleenanalyysissä, jossa selvitettiin Saaristomerellä aikaisemmin tutkimattoman halkoisjalkaislajin eläinplanktonravintoa. Tutkimuksessa on tavoitteena parantaa opinnäytetyössä saatujen tulosten laatua sekvensoimalla näytteitä uudestaan ja vertaamalla niitä tutkimuksessa luotuun DNA-kirjastoon.

Hanketta on tukenut Turun yliopistosäätiö.


Silakan lisääntymisbiologinen perustutkimus (silakkaprojekti)

Itämeren silakkaa on tutkittu Saaristomeren tutkimuslaitoksella jo 1980-luvun alusta lähtien. Keskeisiä tutkimuksen kohteita ovat olleet mm. lisääntymisen ajoittuminen, mädin esiintyminen sekä sen määrä ja kuolleisuus, silakan homing-käyttäytyminen ja emokalan kunnon vaikutus lisääntymisen onnistumiseen.

Lisätietoa projektista silakkaprojektin kotisivulla (englanniksi).


Silakan rasvapitoisuuden, rasvojen laadun ja lihasmassan ajallinen ja alueellinen vaihtelu Saaristomerellä

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoja Saaristomereltä pyydetyn silakan rasvapitoisuudesta, rasvojen laadusta ja muista kalan ominaisuuksista, joilla on merkitystä sekä kuluttajille että silakkaa jalostaville yrityksille ja niistä hyötyvät silakkaa kalastavat ja jalostavat yritykset sekä kalastajat ja alkutuottajat. Koska osa näiden käyttämästä raaka-aineesta on peräisin Saaristomeren alueelta, tutkimuksessa selvitetään Saaristomereltä pyydetyn silakan laatuominaisuuksia eri vuodenaikoina (kutuaika vs. syönnös-/talvikausi) ja eri alueilla (tärkeimmät pyyntialueet).

Tutkimuksen tuloksista voivat hyötyä kaikki Saaristomeren silakkaa kalastavat ja jalostavat yritykset mutta myös sellaiset saariston ammattikalastajat ja alkutuottajat, jotka itse valmistavat silakasta erilaisia tuotteita suoramyyntiin. Tuotteiden laadusta tiedottamalla voidaan parantaa kuluttajien tietämystä erityisesti Saaristomeren alueelta pyydetyn pienikokoisen silakan terveysvaikutuksista. Tutkimustulokset voivat lisätä myös arvostusta lisääntymisvaiheisen kalan käyttöön elintarvikkeiden jalostuksessa, mikä parantaisi keväisen rysäkalastuksen kannattavuutta Saaristomerellä.

Hanke on osa tutkimuslaitoksen silakkaprojektia. Se toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston biokemian laitoksen kanssa. Hanketta on tukenut Saaristomeren kalatalousryhmä.


Rysäkalastuksen tekniikka ja
ammatillinen tietotaito silakan tutkimuksen käyttöön

Hankkeen tarkoituksena on välittää silakan rysäkalastuksen tekniikkaa ja osaamista ammattikalastajilta Livian ammattioppilaitoksen opiskelijoille sekä varmistaa silakkatutkimuksen pitkäaikaisseurannan jatkuminen.

Hanke on osa tutkimuslaitoksen silakkaprojektia ja se toteutetaan yhteistyössä Livian ammattioppilaitoksen kanssa. Hanketta on tukenut Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR).


Väkäkärsämatojen yleisyys Saaristomerellä kalastettavassa silakassa ja merimetsoissa

Tutkimuksessa kartoitetaan loismatojen (Corynosoma semerme ja C. strumosum) yleisyyttä Saaristomerellä kalastettavassa silakkakannassa sekä selvitetään toimiiko merimetso loisten isäntälajina harmaahylkeen ohella.

Hanke on osa tutkimuslaitoksen silakkaprojektia. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen molekyyliekologian tutkimusryhmän kanssa. Hanketta on tukenut Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä.


Jodin ja kilpirauhashormoneiden esiintyminen ja merkitys Itämeren eliöstössä ja ekosysteemin säätelyssä

Hankkeen tavoitteena on jodin sekä kilpirauhashormonien merkitystä
niin ajallisista (pitkäaikaiset ja vuodenaikaiset muutokset) kuin alueellisista (Itämeren altaan eri osissa) näkökulmista. Näitä tutkitaan kenttämittausten ja kokeellisten tutkimusten avulla, sekä 1970-luvulta lähtien kerättyjä pitkäaikaisia havaintoaineistoja hyväksikäyttäen. Tavoitteenamme on myös testata ja kehittää menetelmiä, joilla jodi- ja kilpirauhashormonien pitoisuuksia voidaan mitata Itämeren ympäristöstä ja eliöstöstä.

Hanke on osa tutkimuslaitoksen silakkaprojektia. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston biologian laitoksen ja maantieteen ja geologian laitoksen kanssa. Hanketta on tukenut Sakari Alhopuron Säätiö.


Míkromuoviprojekti

Tutkimuksessa tarkastellaan mikromuovien kulkeutumista merivedessä ja -sedimenteissä. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen sekä Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen kanssa.


Aiempi tutkimus on luetteloitu laitoksen julkaisuissa sekä eripainosluettelossa.

Yhteistyöprojektit

Seilissä Saaristomeren tutkimuslaitoksen kanssa yhteistyössä toteutettavia projekteja

FINBOL

FinBOL – Finnish Barcode of Life – on yhteissuomalainen hanke, jonka tavoitteena on tuottaa DNA-viivakoodit Suomen eliölajistolle. FinBOL on osa kansainvälistä International Barcode of Life (iBOL) -hanketta, jonka pitkän tähtäimen tavoitteena on tuottaa DNA-viivakoodikirjasto koko maailman eliölajistolle.

Lue lisää hankkeen kotisivulta.


LIFEPLAN

Helsingin yliopiston professori Otso Ovaskaisen johtama LIFEPLAN-hanke pyrkii maailman luonnon monimuotoisuuden kartoitukseen suurella mittakaavalla. Tässä 12,6 miljoonan euron rahoituksen saaneessa hankkeessa tullaan keräämään näytteitä ympäri maailmaa ja niiden analysoinnissa hyödynnetään nykyaikaisia tehokkaita menetelmiä, kuten DNA-viivakoodeja. Hankkeen suuri aineisto ja sen tarkasteluun kehitettävät uudet tilastolliset sekä bioinformatiiviset menetelmät mahdollistavat luonnon monimuotoisuuden selvittämisen ennenäkemättömällä tavalla. Hankkeeseen liittyvä näytteenotto Seilissä alkaa kesällä 2020.

Lue lisää hankkeen kotisivulla.


MAAMERI

MAAMERI (”Tietoperustan vahvistaminen rannikkovesien tilan parantamiseksi Saaristomeren alueella”) on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima hanke, jossa parannetaan ymmärrystä Saaristomeren ekosysteemin vasteista maalta tulevan ravinnekuormituksen muutoksiin. Erityisesti kohteena ovat maalta kulkeutuva partikkelimainen aines, pohjan sedimenttiprosessit sekä fosforikuormituksen ja eliöstön vuorovaikutus, joka ilmenee mm. leväkukintoina. Hanke toteutetaan vuosina 2020-2022 yhdessä Helsingin Yliopiston, Turun Yliopiston, Åbo Akademin, Geologian tutkimuskeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kanssa.


AMPASE

AMPASE (”Amppari pamppari, mene pois! Ampiaisten ja ihmisten yhteiselon dynamiikat”) on Koneen säätiön rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke, jossa tarkastellaan ampiaisten ja ihmisten yhteiselon dynamiikkoja niin luonnontieteen, yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen kuin kansalaistieteenkin näkökulmin ja menetelmin. Hanke käynnistyi tammikuussa 2019. Saaristomeren tutkimuslaitos on hankkeessa yhteistyökumppanina osana Suomen yliopistojen tutkimusasemaverkostoa.

Lisätietoa projektin kotisivulla.


Elämän saari

Turun yliopiston hankkeessa tutkitaan Seilin menneisyyttä, kulttuurihistoriaa ja luonnon monimuotoisuutta ”eliönaapureiden”näkökulmasta. Mukana on tutkijoita arkeologian, kulttuurihistorian ja biologian aloilta. Hanke alkoi vuoden 2019 alussa ja se kestää kolme vuotta. Arkeologisissa kaivauksissa kerättävä maa-aines analysoidaan syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana. Hanke toteutetaan Turun yliopistossa Koneen säätiön tuella.

Lisätietoa projektin kotisivulla.


Levä-laiduntaja -vuorovaikutukset Itämeren rantavyöhykkeessä

Turun yliopiston Biologian laitoksen tutkimusryhmässä tutkitaan kasvinsyöjien ekologista merkitystä litoraalivyöhykkeen biodiversiteetin säätelijöinä sekä levien ja niiden laiduntajien välisen vuorovaikutussuhteen evoluutiota. Trofiatasojen välisten vuorovaikutusten tunteminen on olennaista ympäristömuutosten mekanismien ymmärtämiseksi. Tutkimusaiheita ovat kotilo- ja äyriäislaiduntajien rooli makroleväyhteisöjen rakenteen säätelijöinä, säätelyn muuttuminen rehevöitymisen seurauksena, levien puolustusstrategioiden evolutiivinen ekologia, paikallinen sopeutuminen levä-laiduntaja vuorovaikutuksissa sekä ruskolevien puolustusyhdisteiden kemia ja ekologia. Ryhmänvetäjänä Professori Veijo Jormalainen.

Lisätietoa projektin kotisivulla.


Sinisimpukoiden raskasmetallipitoisuudet Airiston etelälaidalla

Mytilus –suvun simpukoita (sinisimpukoita) käytetään maailmanlaajuisesti  merialueiden veden laadun seurantaan. Tässä tutkimuksessa pyritään Seilin Kirkkokallion kupeessa sijaitsevan näytepisteen avulla kartoittamaan Airiston etelälaidan sinisimpukoiden raskasmetallipitoisuuksien vaihtelua. Määrityksiä tehdään sulavesikauden aikana useiden vuosien ajan. Alueen joet vaikuttavat Airiston veden laatuun ja vene- ja laivaliikenne sekä Airistolle tehdyt ruoppausmassan läjitykset saattavat myös nostaa raskasmetallien pitoisuuksia. Tutkimuksessa seurataan myös sinisimpukoiden kudosten kemiallisen peruskoostumuksen suhdetta raskasmetallipitoisuuksiin ja simpukantoukkien määriä planktonissa. Tutkimus on aloitettu 1980-luvulla ja sitä on toteutettu yhdessä Turun yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitoksen kanssa. Tutkijana Dos., FT Pirjo Rantamäki.

Luonnonsuojelualue ja tutkimusluvat

Seilin saari on osa Seilin saariston luonnonsuojelualuetta, minkä vuoksi näytteiden otto on luvanvaraista. Tutkimuslaitos on saanut luvan Metsähallituksella tutkimus- ja opetuskäyttöön. Lupa kattaa Saaristomeren tutkimuslaitoksella tapahtuvan opetuksen ja tutkimuksen yhteydessä tapahtuvaa vähäistä näytteidenottoa.

Seilissä toimivien hankkeiden on haettava tutkimuslupaa erikseen Metsähallitukselta. Näitä ovat sellaiset hankkeet joissa tutkimuslaitoksen henkilökunnalla ei ole aktiivista roolia. Myös sellaisten hankkeiden joissa tapahtuu merkittävää näytteidenottoa tai eläinten pyydystämistä on haettava lupaa erikseen. Hakemuksen käsittelyyn on varattava aikaa noin 2 kuukautta.

Huom. Seilin kirkkoniemi ei kuulu edellä mainittuun luonnonsuojelualueeseen. Siellä mahdollisesti tapahtuvasta tutkimuksesta (mm. arkeologiset kaivaukset) on oltava yhteydessä Metsähallitukseen erikseen.

Julkaisut

Saaristomeren tutkimuslaitoksella tai sen myötävaikutuksella tehdyt julkaisut

20192018,

2017, 2016, 2015, 20142013, 2012,

2011, 2010, 2009, 2008, 2007, 2006,

2005, 2004200320022001, 2000,

1999-1995, 1994-1990,

1989-1980

1979-1970

1969-1960

1959-1950

Tutkimukset ovat luetteloitu laitoksen julkaisuissa sekä eripainosluettelossa. Julkaisujen kopiot löytyvät Saaristomeren tutkimuslaitokselta Seilin saarelta.

Opinnäytteet

Ladattavat julkaisut

SEILI Archipelago Research Institute Publications -series

1. Lettinen E. (toim.) 1999. Ossian Kuusisen maailma. SEILI Archipelago Research Institute Publications 1. Painos loppunut. Pdf-julkaisu (selaus). Pdf-julkaisu (painokelpoinen).

2. Kohonen T., Vahteri P., Helminen U., Sihvonen M., Vuorinen I. 2004. Kalojen lisääntymisalueet Saaristomerellä. SEILI Archipelago Research Institute Publications 2. Raportin tiivistelmäTutkimusraportti. Liitteet.

3. Rajasilta, M., Eklund, J., Laine, P., Jönsson, N., Lorenz, T.2006. Intensive monitoring of spawning populations of the Baltic herring (Clupea harengus membras L.). Final report of the study project ref. No 96-068, 1997-1999. SEILI Archipelago Research Institute Publications 3. ISBN 951-29-3047-1. Pdf-julkaisu.

4. Hänninen J., Toivonen R., Vahteri P., Vuorinen I., Helminen H. 2007.Environmental factors shaping the littoral biodiversity in the Finnish archipelago, northern Baltic, and the value of low Biodiversity. SEILI Archipelago Research Institute Publications 4. Pdf-julkaisu.

5. Rajasilta, M. & Vuorinen, I. 2008. Suomen murtovesialueen eläinplankton -määritysopas. SEILI Archipelago Research Institute Publications 5. 66 s. ISBN 978-951-29-3829-2. Pdf-julkaisu.

6. Vuorinen, I., Juusti, T., Koivula, T. & Soikkeli, M. (Toim.). 2014. Seili – Saaristomeren tutkimusta 50 vuottaSEILI Archipelago Research Institute Publications 6. 255 pp. ISSN 1456-4548. eISBN 978-951-29-5940-2. Pdf-julkaisu.

7. Sakki, M. 2017. Wiheljäiset kurjuuden lapset. (Toim. I.Vuorinen). SEILI Archipelago Research Institute Publications 7.  ISSN 1456-4548 ISBN 978-951-29-6796-4. Pdf-julkaisu.

Muita julkaisuja

1. Mikko Helminen & Juhana Ahlamo. 2009. Länsi-Turunmaa (ent. Nauvo), Seili. Kiinteiden muinaisjäännösten inventointi ja koetutkimukset 2009. Pdf-julkaisu.

2. Mikko Helminen. 2010. Länsi-Turunmaa (ent. Nauvo), Seili. Kiinteiden muinaisjäännösten inventointi ja Seilin Kirkkoniemen koetutkimukset 2010. Pdf-julkaisu.

3. Mikko Helminen. 2012. Parainen (ent. Nauvo), Seili. Kohteiden Seili Mielisairaalan puisto, Seili Skreddarens hus ja Seili Kirkkoniemi (Myllymäki 6) tarkastukset sekä kohteiden Seili Utridarens tomt ja Seili Dårhusen koetutkimukset vuonna 2011.Pdf-julkaisu.

4. Mikko Helminen & Taina Niemi. 2012. Seilin opastusjärjestelmän uudistus. Pdf-julkaisu.

5. Jari Hänninen, Sami Jokinen, Iita Manninen & Katja Mäkinen 2013. Örön satama-alueen ruoppauksenympäristöselvitys.Tutkimusraportti. Saaristomeren tutkimuslaitos, Turun yliopisto. 7s. Pdf-julkaisu.

6. Jari Hänninen, Sami Jokinen & Katja Mäkinen 2014. Örönsatama-alueen ruoppauksen ympäristöselvitys – jatkotutkimus. Tutkimusraportti. Saaristomeren tutkimuslaitos, Turun yliopisto. 4 s. Pdf-julkaisu.

7. Petro Pesonen 2017. Parainen, Seili Kirkkoniemi. Historiallisen ajan hospitaalin ja hautausmaan arkeologinen kaivaus 25.7.-4.8.2016. Museoviraston arkisto, Helsinki. 40 s. Pdf-julkaisu.

Katso myös

Lisätietoja

Jari Hänninen Johtaja, Apulaisprofessorijarhan@utu.fi
Katja Mäkinen Tutkimusteknikko, FTkamaki@utu.fi

Yhteistyöverkostot