Tiedeillat

Joulukuussa paluun tekee ikisuosikkiaihe: tähtitiede. Tällä kertaa katse suunnataan aurinkokuntamme ulkopuolelta löytyviin planeettoihin, eli eksoplaneettoihin. Oman aurinkokuntamme planeetat lähes kaikki osaavat vähintään nimeltä, mutta mitä kaikkea ihmeellistä voikaan löytyä muita tähtiä kiertäviltä maailmoilta?

Lisätietoja tulossa myöhemmin. (Tai mahdollisesti ei. Mutta jänää ohjelmaa tänne on joka tapauksessa tulossa, koska avruus on aina jännä!)

Ilta pidetään yliopistonmäen Natura-rakennuksessa salissa XI.

Vuosituhansien aikana ihmisyhteisöt valtioista perheisiin ja ystäväporukoihin ovat käyttäneet erilaisia tapoja tehdä päätöksiä yhteisistä asioista. Tapoja on hyvin monenlaisia yksinvaltiudesta kansanäänestyksiin. Suomessa valtion tasolla tutuin on kenties meillä käytössä oleva edustuksellinen demokratia, ystäväporukoissa saatetaan käyttää suoraa äänestystä ja perheissä voi välillä tuntua siltä, että vanhemmat määräävät vähän liiaksikin kaikkien yhteiset tekemiset. Mikään järjestelmä ei kuitenkaan ole täydellinen tai täysin kaikissa tilanteissa kelpaamaton. Mihin meidän tapamme tehdä yhteisiä päätöksiä toimivat hyvin, ja mihin ne toimivat huonommin? Voisiko sen rinnalla käyttää muita päätöksentekotapoja, joilla päätökset olisivat kenties parempia?

Näitä kysymyksiä tulee kanssamme pohtimaan kasvatustieteen ja valtio-opin tutkija Miikka Korventausta.

Aktiviteeteissa erilaiset päätöksentekotavat tuodaan arkielämän tasolle: vaikka sitä ei aina ajattele, monesti arkisissa tilanteissa eri ryhmissä päätöksiä tehdään samojen perusperiaatteiden mukaiseti kuin valtioita johdettaessa. Onnistuuko teidän ryhmänne suunnittelemaan täydellisen leffaillan annettujen päätöksentekotapojen kautta?

Ilta pidetään Natura-rakennuksen salissa 215.

Itämeri on hankala paikka vesieliöille: eliöt ovat kehittyneet joko makeassa, siis suolattomassa, tai valtamerien suolaisessa vedessä, jossa suolaa on jopa 3,5%, ja siksi ne ovat sopeutuneet elämään jommassa kummassa näistä. Itämeren vesi on murtovettä, ei makeaa eikä aitoa merivettä vaan jotain siltä väliltä, ja suolapitoisuus vieläpä vaihtelee eri osissa Itämerta Tanskan salmien lähes valtamerien pitoisuudesta Perämeren liki makeaan veteen. Tämän takia Itämeressä elää aivan omanlaisensa lajisto, joka selviää sen murtovesiympäristössä.

Ja lajien määrä kasvaa koko ajan, kun Itämereen saapuu ihmisen avittamina vieraslajeja tiheään tahtiin. Voisi luulla, että murtoveteen on muualta kotoisin olevien lajien vaikeaa asettua, mutta asia onkin päivastoin. Itämereen on onnistunut asettumaan sekä makeista vesistä että valtameriympäristöistä kotoisin olevia vieraslajeja. Vieraslajit löytävät paikkansa ravintoverkossa ja joskus niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia paikallisiin lajeihin tai jopa koko meriekosysteemin toimintaan.

Helmikuun Tiedeillassa tutustumme näihin vieraslajeihin ja niiden vaikutuksiin Itämeressä yhdessä ekologian professori Veijo Jormalaisen kanssa.

Ilta järjestetään Natura-rakennuksen salissa XI.

Vuoristo ei välttämättä ole ensimmäinen mieleen tuleva asia eteläisen Suomen maisemia kuvaillessa. Korkeimpiakaan maastonkohtia ei voi parhaallakaan tahdolla kutsua mäkiä kummoisemmiksi. Etelä-Suomen kallioperä on kuitenkin kehittynyt kauan, kauan sitten syntyneen vuorijonon muodostuksen yhteydessä. Tästä tapahtumasta on vain kulunut niin runsaasti aikaa, että varsinaiset vuoret ovat jo aikaa sitten kuluneet pois. Etelä-Suomen nykyinen kallioperä on ollut alunperin osa vuoriston juuria, joiden päältä eroosio on vuosimiljardien aikana kuluttanut pois noin 20 kilometriä kalliota. Esimerkiksi Himalajalla vuoriston muodostuminen on edelleen aktiivisessa vaiheessa ja siellä 20 kilometrin syvyydessä muodostuu paraikaa meidän kallioperämme kaltaisia kiviä.

Maaliskuun illassa päästään kuulemaan Suomen muinaisesta vuoristosta (ehkä jopa tulivuorista?), josta on jäljellä enää maailmankin mittakaavassa vanha tasaisehko peruskalliomme. Miten erilainen Suomi olisikaan, jos meillä olisi edelleen oma vuoristo? Siitä tulee meille kertomaan maantieteen ja geologian laitokselta yliopisto-opettaja Teemu Vehkamäki.

Ilta pidetään Natura-rakennuksen salissa XI.

Antiikin roomalaisille mieluista viihdettä olivat esimerkiksi meillekin tutut gladiaattoritaistelut. Erilaisia viihdenäytöksiä oli kuitenkin muitakin. Mahtipontisimmat niistä olivat meritaistelunäytöksiä, joissa yleensä tarkoitusta varten kaivetussa altaassa oikean kokoiset laivat ottivat mittaa toisistaan. Historian kuuluisin meritaistelunäytös kuitenkin järjestettiin Colosseumin avajaisten yhteydessä. Rooman meritaistelunäytöksistä meille tulee huhtikuun Tiedeiltaan kertomaan klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin tutkija Maria Jokela.

Ilta järjestetään Natura-rakennuksen salissa XI.

Koska yliopisto on vahvasti kansanvälinen paikka, olemme ottaneet kevään viimeiseen Tiedeiltaan ulkomailta muuttaneen tutkijan. Tämän takia ilta järjestetään suurimmaksi osaksi englanniksi. Tuttu LUMA-porukka on kuitenkin paikalla ja valmiina puhumaan myös suomea, mikäli tarvetta on!

The university is a very international place, and to reflect that we will have, for our final event of the spring season, a researcher originally from outside of Finland. This means the evening will be held primarily in English!

Almost everyone has an opinion about spiders: you hate them or you love them. Whichever way you feel, this is the evening for you! Together we will dive into the fascinating world of spiders and especially their anatomy, as we get to see our researcher Alireza Zamani do a spider dissection live during the evening.

All the spiders for tonight won’t be dead though: you can also come say hello to many still living friends!

The evening will be held on the university hill in Natura, lecture room XI.

Tammikuun Tiedeillassa pohditaan lajien välisiä suhteita. Ymmärtävätkö muut eläimet meitä ihmisiä? Ymmärrämmekö me niitä? Mitkä asiat vaikuttavat keskinäiseen ymmärrykseen? Millaisia jälkiä yhteinen, pitkä historia jättää lajeihin?

Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsitään vastauksia evoluutiobiologi Virpi Lummaan ja käyttäytymisekologit Milla Salosen ja Veera Riihosen kanssa. Heidän tutkimusryhmänsä on tutkinut lajienvälistä viestintää ihmisten kanssa niin norsuilla, hevosilla, poroilla kuin koirillakin.

Etenkin lemmikinomistajat tietävät hyvin, että jokainen eläin on oma persoonansa. Eläimen luonteesta saa parhaiten tietoa tutustumalla itse yksilöön, mutta illassa kuullaan myös, miten terveystietojen ja esimerkiksi kakkanäytteiden avulla pystytään saamaan tietoa eläinten luonteenpiirteistä.

Illan aktiviteeteissa verrataan erilaisten koirien suoriutumista ihmisen eleiden tulkitsemisessa ja päästään kouluttamaan yllättävää eläinlajia – ihmistä!

Ilta järjestetään jo tuttuun tapaan yliopistonmäen Natura-rakennuksen toisessa kerroksessa luentosalissa XI.

HUOM! Iltaan on tulossa paikalle lajien välisen viestinnän nimissä myös kilttejä koiria! Allergikkojen kannattaa siis varautua asianmukaisella lääkityksellä.

Tervetuloa pelitutkimuksen maailmaan! Pelitutkimuksessa tutkitaan niin pelejä kuin pelaamista, pelaajia, peliympäristöjä ja pelien valmistajia sekä selvitetään, mitä pelit kertovat meistä ihmisistä ja kulttuuristamme. Pelejä on melkein kaikkialla ja hyvin moni meistä saattaa pelata jotakin peliä ihan huomaamattaan.  
 
Pelitutkimukseen kuuluu monia teemoja ja ilmiöitä kuten urheilupelit, uhkapelit, videopelit, mobiilipelit, lautapelit ja vastaavat. Pelejä voi pelata yksin, kaksin tai isommissa ryhmissä ja niiden ympärille voi muotoutua erilaisia harrastajaryhmiä. Pelien suunnittelusta tai niiden tutkimisesta voi myös tulla ammatti. 

Illassa tutustumme siihen, mitä kaikkea peleillä ja pelaamisella tarkoitetaan ja miten pelaamista voidaan tutkia. Tutkimustyössä menetelmät vaihtelevat esimerkiksi oman ja muiden pelaamisen tarkkailusta vaikka pelaajahaastatteluhin ja –kyselyihin. Illan aktiviteetteina voi suunnitella oman pelin tai keksiä, miten vanhaa olemassa olevaa peliä voisi parantaa. Halutessaan saa myös kokeilla itse, miten pelitutkimusta tehdään.

Ilta järjestetään Natura-rakennuksen toisessa kerroksessa, luentosalissa XI.

Maaliskuussa lähdetään löytöretkelle koneoppimisen maailmaan! Mukana tutkijana on LUMAn oma matemaatikko Laszlo Major, joka työskentelee myös tekoälyn parissa. Illassa paitsi pohditaan tekoälyn käsitettä ja merkitystä sekä nyky-yhteiskunnassa että tulevaisuudessa, myös opitaan sen yksinkertaisimmista toimintaperiaatteista ja saatetaan kuulla myös tarinoita menneiltä ajoilta.

Miten yksinkertainen tietokone voikaan olla? Illan aktiviteeteissa päästään rakentamaan munakennosta tehty ”tietokone”. Tule mukaan selvittämään, pystytkö voittamaan rakentamasi koneen strategiapelissä. Pystyykö munakennokoneesi oppimaan siinä sinua paremmaksi?

Ilta pidetään Natura-rakennuksen toisessa kerroksessa, luentosalissa XI.

Mikäli sinulla on kotona ylimääräisiä (etenkin 10-paikkaisia) munakennoja, otathan ne iltaan mukaan! Niitä tarvitaan tietokoneiden rakentamiseen.

Huhtikuun Tiedeillassa sukelletaan kansantarinoiden ja -uskomusten sekaan. Millaisia haltijaolentojen kanssa entisajan suomalaiset ajattelivat jakavansa niin kodin kuin metsätkin? Miten niiden kanssa on viestitty, ja millaista ajateltu yhteiselo on ollut? Mihin kaikkeen haltijat ovat pystyneet vaikuttamaan, ja milloin niiden puoleenon käännytty? Miten paljon näistä edes voidaan tietää ja miten saada tietoa?

Myös monet nykyajan fantasiakirjallisuuden hahmoista on myös saanut alkunsa kansantarinoista, ja lähteneet kehittymään siitä omaan suuntaansa. Nykyajan fantasiahaltioilla on tiettyjä, kaikkien tuntemia piirteitä, mutta millaisia ovat ne olennot, joista nämä ovat inspiraationsa saaneet?

Esimerkiksi näitä kysymyksiä pohditaan huhtikuun illassa yhdessä Kaarina Kosken kanssa. Aktiviteeteissa päästään miettimään esimerkiksi, millaisia haltijoita nyky-yhteiskunnassa voisi olla.

Ilta pidetään Natura-rakennuksen toisessa kerroksessa, luentosalissa XI.

3D-tulostimia alkaa olla jo monessa paikassa, ja monelle 3D-tulostus on myös median kautta tuttua. Mutta mitä niillä voi tulostaa, hauskojen koriste-esineiden lisäksi? Mitä kaikkia materiaaleja voi tulostaa? Millaisiin asioihin 3D-tulostettuja osia voi käyttää? Millaisiin niitä ei kannata tai ei voi käyttää? Mitä on teollinen 3D-tulostus? Näihin kysymyksiin syvennytään toukokuun Tiedeillassa.

Aktiviteeteissa päästään paitsi itse testaamaan suunnittelua ja kokeilemaan 3D-tulostuskyniä, sekä myös näkemään, millaisessa paikassa 3D-tulostusmateriaalien tutkimusta Turun yliopistolla tehdään, Tule katsomaan, millaisia erilaisia tulostimia paikalta löytyy ja miten tutkijat hyödyntävät niitä tutkimuksissaan!

HUOM! Normaalista poiketen tätä iltaa ei järjestetä yliopistonmäellä vaan konetekniikan laboratoriotiloissa osoitteessa Lemminkäisenkatu 28. Näin pystymme tutustumaan oikeasti niihin tiloihin, joissa tutkimusta tehdään!

HUOM2! Tilojen takia maksimiosallistujamäärä on normaalia pienempi, joten etukäteen ilmoittautuminen tähän iltaan ehdottomasti kannattaa!

Fysiikan laitoksen kellarissa Wihurin tutkimuslaboratoriolla tehdään jäätävän kylmää tutkimusta. Siellä tutkimuskohteila ovat mm. suprajohteet, joita varten materiaalit täytyy viilentää hyvin, hyvin kylmiksi, lähes absoluuttiseen nollapisteeseen.

Syksyn ensimmäisessä Tiedeillassa päästään kuulemaan, mitä suprajohteet itse asiassa ovat, mitä niillä voi tehdä ja miten niitä voidaan tutkia. Tätä meille kertomassa on fysiikalta Petriina Paturi. Illassa päästään lisäksi tutustumaan nestetyppeen, jonka lämpötila on lähes 200 astetta pakkasen puolella, ja näkemään myös kylmyyttä tarvitseva magneettijuna!

Ilta pidetään yliopistonmäen Naturan-rakennuksessa salissa XI.

Ihmiset ja muut monisoluiset eliöt koostuvat monesta, monesta erilaisesta solutyypistä, jotka kaikki tekevät erilaisia asioita: on lihaksia, jotka liikuttavat meitä, hermosoluja, joiden avulla ajattelemme, ihosoluja, jotka pitävät ulkomaailman ulkona ja meidät sisällä… Mutta mistä nämä kaikki erilaiset solut tulevat? Vastaus löytyy kantasoluista, jotka pystyvät erikoistumaan kaikiksi niiksi erilaisiksi soluiksi, joiden yhteistyö mahdollistaa meidän olemassaolomme.

Kantasoluista meille tulee puhumaan lääketieteen tiedekunnasta Elisa Närvä, joka on tutkinut kantasoluja melkein 20 vuotta. Miten kantasoluja tutkitaan ja kasvatetaan? Miten voidaan valmistaa erilaisia soluja ja miten eri solut voidaan erottaa toisistaan? Voidaanko kantasoluista rakentaa uusia osia ihmiskehoon rikkoutuneiden tilalle? Entä osaavatko tutkijat valmistaa kantasoluja sinun soluistasi?

Aktiviteeteissa päästään esimerkiksi kurkkaamaan mikroskooppiin ja tutkitaan, miltä erilaiset solut läheltä katsottuna näyttävätkään.

Ilta pidetään yliopistonmäen Natura-rakennuksessa salissa XI.

Oletko koskaan ajatellut, että joku tutkisi työkseen ruokaa? Lokakuun Tiedeillassa saadaan kirjaimellisestikin maistiaisia elintarvikealalla tehtävästä tutkimuksesta, kun yliopiston ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen edustajat tutustuttavat osallistujat ruoan ja aistien maailmaan.

Ilta pidetään poikkeuksellisesti moniaistitila Aistikattilassa Medisiina D -rakennuksessa osoitteessa Kiinamyllynkatu 10. Nämä tilat ovat Naturan tiloja pienemmät, joten mukaan mahtuu vähemmän ihmisiä kuin tavallisesti mahtuisi. Tiedeiltojen osallistujamäärä on kuitenkin harvoin niin suuri, että kaikki halukkaat eivät tähänkin iltaan mahtuisi mukaan. Ilmoittautuminen etukäteen kuitenkin kannattaa!

Lisätietoja illasta tulee lähempänä.

Indiana Jones ja erilaiset hautojen kiroukset ovat monelle tuttuja elokuvista, mutta minkälaista oikeastaan on oikean arkeologin työ? Tästä saadaan kuulla marraskuun Tiedeillassa!

Millaista elämä on ollut aikoinaan, ja miten siitä voidaan saada tietoa? Miten paljon vanhojen esineiden tai luiden pohjalta pystytään saamaan tietoa, ja mitä ne eivät meille pysty kertomaan? Millaista arkeologisella kaivauksella on työskennellä? Mukana ovat arkeologit Sanni Salomaa, joka tietää erityisesti rautakauteen liittyvistä asioista, ja Anne-Mari Liira, joka osaa kertoa meille luiden sisällään pitämistä salaisuuksista, sekä arkeologian opiskelijat Noora Mäntsälä ja Niko Järvinen.

Aktiviteeteissa päästään kokeilemaan arkeologian perustaitoja ihan käytännössä. Illassa saadaan kokeilla välineitä, joita kaivauksilla käytetään, ja tutkia oikeita löytöjä arkeologin silmin. Päästään myös selvittämään, mitä löydöille tehdään niiden löytämisen jälkeen.

Ilta pidetään yliopistonmäen Natura-rakennuksessa salissa XI.

Amazonia on maailman suurin ja lajirikkain sademetsäalue, mutta se tunnetaan vielä kovin huonosti. Nykypäivän tutkimusmatkailijat löytävätkin sieltä jatkuvasti uusia ja jännittäviä asioita.

Millaista on tehdä tutkimusta maailman laajimmassa ja monimuotoisimmassa sademetsässä? Miten siellä liikutaan, ja mitä tutkijat sieltä hakevat? Paljonko itse asiassa tiedämme siitä, mitä kaikkea viidakosta löytyy ja millä tavalla huikea lajirikkaus on sinne kehittynyt?

Amazonian metsiä pitkään tutkinut kasvitieteilijä Hanna Tuomisto tulee kertomaan ensimmäiseen Tiedeiltaan sademetsätutkimuksesta, jota hän ja muut Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmän jäsenet ovat tehneet jo 1980-luvulta lähtien. Tuomisto on juuri palannut kuukauden mittaiselta tutkimusmatkalta, jonka aikana tutkittiin kasveja, lintuja, sammakoita ja matelijoita Rio Negro -joen varrella Brasilian Amazoniassa. Kuulumiset ovat siis aivan tuoreita.

Illan aktiviteettien aikana päästään esimerkiksi testaamaan, miten Amazonian kasveja tunnistetaan.

Paikka: Luentosali X, Natura, Henrikinkatu 2/Vesilinnantie 5/Naturankuja, sisäänkäynti pääovista yliopistonmäen suihkulähteen vierestä

Aika: keskiviikko 15.2. klo 18:30-20:00

Maaliskuun tiedeillassa päästään pohtimaan usein fysiikkaan yhdistettyä ydinvoiman teemaa uudesta näkökulmasta. Kulttuurintutkija Veera Ojala kertoo tutkimuksestaan Tsernobylin ydinvoimalan ympärillä olevan suojavyöhykkeen parissa: millainen on alueen visuaalinen kulttuuri ja miten aluetta kuvaavat esimerkiksi turistit. Illassa pohditaan myös sitä, miten ydinjätteen loppusijoituspaikoista pystytään viestimään tuhansien vuosien päähän tulevaisuuteen.

Aktiviteeteissa päästään itse tutkimaan Tsernobylin alueelta otettuja kuvia ja niissä vuosikymmenen aikana tapahtuneita muutoksia, miettimään loppusijoituspaikkojen mahdollisia merkitsemitapoja ja tuottamaan itse kuvallista kulttuuria.

Paikka: Luentosali XI, Natura, Henrikinkatu 2/Vesilinnantie 5/Naturankuja, sisäänkäynti pääovista yliopistonmäen suihkulähteen vierestä. Sali vaihtunut alkuperäisestä, mutta molempiin pääsee sisään samasta aulasta.

Aika: keskiviikko 22.3. klo 18:30-20:00

Huhtikuun Tiedeillassa kulttuurihistorioitsija Anni Hella ja uskontotieteilijä Vilma Laurila johdattavat osallistujat entisaikojen ja nykyisten kulttuurien pariin. He kertovat, miten mennyttä aikaa ja erilaisia uskontoja voi tutkia ja miten niistä voi saada teitoa.

Konkreettisiin toimiin päästään aktiviteeteissa, joiden aikana pääsee esimerkiksi miettimään, millaisia merkityksiä tai käyttötapoja erilaisilla esineillä on voinut entisaikoina olla. Illassa koetellaan myös lukutaitoa, kun esiin kaivetaan vanhoja tekstejä, joiden käsialan tulkinta on välillä hyvinkin hankalaa.

Paikka: Luentosali Aava, Arcanum, Arcanuminkuja 1

Aika: keskiviikko 19.4. klo 18:30-20:00

Mitä aivoissa tapahtuu, kun uutta kieltä opitaan? Miksi kieli menee välillä ihan solmuun, kun yrittää puhua uutta kieltä? Mitä äänteet ovat? Miltä puhe näyttää? Miten tutkijat analysoivat puhetta? Muunmuassa tällaisia kysymyksiä päästään toukokuun Tiedeillassa pohtimaan fonetiikan tutkijoiden Katja Haapasen ja Antti Salorannan kanssa.

Myös aktiviteeteissa etsitään vastauksia juuri näihin kysymyksiin. Illassa pääsee esimerkiksi selvittämään ultraäänen avulla, millaiselta äänen tuottamiseen käytettävät rakenteet puhuessa näyttävätkään. Tutustumaan pääsee myös siihen, millaisella ohjelmalla ääntämistä edes pystyy tutkimaan. Tule siis mukaan kokeilemaan, taipuvatko kielesi ja aivosi afrikkalaisiin äänteisiin!

Paikka: Luentosali XI, Natura, Naturankuja/Henrikinkatu 2/Vesilinnantie 5, sisäänkäynti pääovista yliopistonmäen suihkulähteen vierestä

Aika: keskiviikko 24.5. klo 18:30-20:00

Mitä yhteistä on eliölajien evoluutiolla ja kielten evoluutiolla? Tähän kysymykseen etsitään vastausta elokuun Tiedeillassa.

Biologinen evoluutio on monelle tuttu: Siihen kuuluu geenien esiintymisen muutos sekä luonnonvalinnan että satunnaisten heittelyiden takia. Ajan myötä populaatiot ja lajit erilaistuvat – syntyy alalajeja ja lajien sukupuita.

Ihmisten kielet ovat vuosisatojen kuluessa tehneet samaa: Kielimuoto muuttuu murteiksi ja murteet erkaantuvat kieliksi. Uralilaisesta kantakielestä on muodostunut uralilainen kielikunta, mutta toisaalta itämerensuomen kantamuodosta on kehittynyt itämerensuomalaiskielet ja yhdestä (tai kahdesta) pohjoisesta versiostaan Suomen murteet.

Tutkijat Outi Vesakoski ja Jenni Santaharju pohtivat kielten ja biologisten lajien muutoksen yhtäläisyyttä. Miten ne tavat, joilla lajien evoluutiota tutkitaan, voisivat sopia myös kielten kehityksen tutkimiseen? He ovat erikoistuneet uralilaisiin kieliin, joihin suomikin kuuluu, ja niiden kehitykseen. 

Milloin sinä olet viimeksi pysähtynyt kuuntelemaan kaupungin ääniä?

Syyskuun Tiedeillassa päästään luentosalimatkalle kaupungin äänimaisemaan, kun mukana on musiikintutkimuksen ryhmästä Meri Kytö. Illassa mietitään kaupunkia ympäristönä äänen ja musiikin näkökulmasta. Miten kaupunkien äänimaisemat muodostuvat, ja kuka ne muodostaa? Illassa pohditaan myös omaa roolia yhteisen äänimaailman muodostamisessa. Ja tietysti kuullaan, miten tätä kaikkea pystyy tutkimaan, ja millaista sen tutkiminen on.

Illan aktiviteeteissa kuunnellaan tutkijan korvin ja mietitään, millaiset asiat vaikuttavat kuulemiseen. Illassa pyritään ymmärtämään omaa kuulemista entistä paremmin ja tutustutaan niihin menetelmiin, joita tutkijat äänen tutkimuksessa oikeasti käyttävät. 

Aktiviteetteihin kuuluu myös sään salliessa lyhyt, yhteinen kuuntelukävely. Sateessa ulos ei lähdetä, mutta muussa tapauksessa kannattaa siis varustautua niin, että ulkona kävellessä ei palellu vielä muutamassa minuutissa.

Lokakuun Tiedeillassa sukelletaan oman pään sisään tutkimaan näköä ja sen käsittelyä aivoissa. Mitä silmät tekevät lukiessa? Miten aivot tulkitsevat sivulla tai näytöllä olevia merkkejä, ja miten niistä tulkitaan merkitys, jonka kirjoittaja on halunnut lukijalleen tuoda? Miten lukemaan itse asiassa edes opitaan?

Nämä ovat kysymyksiä, joita psykologi Tuomo Häikiö pohtii työssään. Vastauksia hän etsii usein lukijoiden silmänliikkeitä seuraamalla.

Illan aktiviteeteissa päästään juurikin muunmuassa kokeilemaan niitä laitteita, joilla tutkimusta tehdään ja lukijoiden silmänliikkeitä seurataan.

Marraskuun Tiedeillassa suunnataan katse yhteen maailman kaukaisimpaan paikkaan Etelämantereelle. Tutkijoina on mukana Kari Saikkonen ja Marjo Helander, jotka matkasivat viime talvena eli eteläisen pallonpuoliskon kesällä Antarktikselle tutkimaan, millaisia kasveja mantereen karuissa oloissa elääkään. Nyt he tulevat kertomaan meille, millaista on mennä tutkimusmatkalle ja maastotöihin pingviinien maailmaan, jossa harva koskaan käy. Ja toki kuullaan myös, millaista tutkimusta sieltä kerätyillä kasvinäytteillä on paluun jälkeen tehty ja tehdään edelleen.

Iltaan kuuluu myös tyypilliseen tapaan hauskoja teemaan sopivia aktiviteettaja, kuten jäkälien mikroskopointia ja pingviinien höyhenpeitteen vedenpitävyyden tutkimista.

Joulukuun ilta on normaalia hieman aikaisempana keskiviikkona, jotta se ei ole juuri ennen joulua!

Joulukuussa suunnataan katseet niin kauas, kuin ne on mahdollista suunnata: syvälle avaruuteen. Tutkijoina on tällä kertaa LUMAn omat tähtitieteilijät Pasi Nurmi ja Elina Lindfors, joiden johdolla päästään pohtimaan mustia aukkoja ja niiden havaitsemista. Miten havaita jotain mistä edes valo ei pääse karkuun? Miten mustat aukot syntyvät? Tai mitä ne edes ovat?

Illan aktiviteeteissa katsotaan miltä tähtitaivas näyttää, mutta myös miltä se näyttäisi jos meillä olisikin silmien tilalla radiot tai vaikkapa lämpökamerat? Entä jos hajoitetaan valo sateenkaareksi? Näkyykö silloin mustia aukkoja?

Paikka: Luentosali XI, Natura, Henrikinkatu 2/Vesilinnantie 5/Naturankuja, sisäänkäynti pääovista yliopistonmäen suihkulähteen vierestä.

Aika: keskiviikko 13.12. klo 18:30-20:00