Herätä uteliaisuutesi!

Tiedeillat

Tiedeillat kutsuvat lapset, nuoret ja kaikki tieteestä kiinnostuneet arki-illaksi tieteen pariin!

Illoissa pääsee kuulemaan tutkimuksesta alan tutkijalta ja osallistumaan illan teemaan liittyviin tiedeaktiviteetteihin. Illoissamme on mukana tutkijoita ja teemoja paitsi luonnontieteestä myös yliopiston muista osista ja muilta tieteenaloilta.

Illat järjestetään Turun yliopiston kampuksella aina kuukauden toiseksi viimeisenä keskiviikkona klo 18:30-20:00.

Tiedeillat ovat maksuttomia. Ilmoittautumisen kaikkiin iltoihin löydät alempaa. Ilmoittautuminen Tiedeiltaan ei ole pakollista, vaan paikalle saa tulla ilmoittautumattakin. Ilmoittautumalla kuitenkin varmistat itsellesi paikan Tiedeillassa (jos maksimiosallistujamäärä sattuu tulemaan täyteen) ja autat meitä valtavasti suunnittelussa, kun tiedämme, kuinka suurta osallistujamäärää odottaa paikalle!

Toukokuun ilta järjestetään normaalista yliopistonmäen Naturasta poiketen konetekniikan tiloissa osoitteessa Lemminkäisenkatu 28, jossa päästään näkemään myös ihan oikeita 3D-tulostuksen tutkimustiloja. Tämän takia maksimiosallistujamäärä on normaalia pienempi, joten iltaan suunnittelevien kannattaa ilmoittautua etukäteen, jotta varmistat paikkasi illassa!

Toukokuun illan jälkeen jäämme kesätauolle ja palaamme Tiedeiltojen pariin jälleen elokuussa. Syksyn Tiedeiltojen päivämäärät ovat 21.8., 18.9., 23.10., 20.11. ja 18.12.

Jos sinulla on kysyttävää Tiedeilloista, ole yhteydessä Matleenaan hemtuo@utu.fi.

22.5. 3D-tulostus tutuksi

3D-tulostimia alkaa olla jo monessa paikassa, ja monelle 3D-tulostus on myös median kautta tuttua. Mutta mitä niillä voi tulostaa, hauskojen koriste-esineiden lisäksi? Mitä kaikkia materiaaleja voi tulostaa? Millaisiin asioihin 3D-tulostettuja osia voi käyttää? Millaisiin niitä ei kannata tai ei voi käyttää? Mitä on teollinen 3D-tulostus? Näihin kysymyksiin syvennytään toukokuun Tiedeillassa.

Aktiviteeteissa päästään paitsi itse testaamaan suunnittelua ja kokeilemaan 3D-tulostuskyniä, sekä myös näkemään, millaisessa paikassa 3D-tulostusmateriaalien tutkimusta Turun yliopistolla tehdään, Tule katsomaan, millaisia erilaisia tulostimia paikalta löytyy ja miten tutkijat hyödyntävät niitä tutkimuksissaan!

HUOM! Normaalista poiketen tätä iltaa ei järjestetä yliopistonmäellä vaan konetekniikan laboratoriotiloissa osoitteessa Lemminkäisenkatu 28. Näin pystymme tutustumaan oikeasti niihin tiloihin, joissa tutkimusta tehdään!

HUOM2! Tilojen takia maksimiosallistujamäärä on normaalia pienempi, joten etukäteen ilmoittautuminen tähän iltaan ehdottomasti kannattaa!

Ilmoittaudu Tiedeiltoihin tästä!

Ilmoittautuminen Tiedeiltaan ei ole pakollista, vaan paikalle saa tulla ilmoittautumattakin. Ilmoittautumalla kuitenkin varmistat itsellesi paikan Tiedeillassa ja autat meitä valtavasti suunnittelussa, kun tiedämme, kuinka suurta osallistujamäärää odottaa paikalle!

Mikäli kalenteri ei näy tässä alla, ongelma saattaa olla evästeissä. Kokeile avata tämä sivu toisella selaimella, laitteella tai yksityisessä ikkunassa ja hyväksy kaikki evästeet. Mikäli et silti saa kalenteria näkymään, olethan yhteydessä (tai tule vain paikalle iltaan, sekin on ok)!

Menneet illat

2024

24.1. Puhetta eläinten kanssa

Tammikuun Tiedeillassa pohditaan lajien välisiä suhteita. Ymmärtävätkö muut eläimet meitä ihmisiä? Ymmärrämmekö me niitä? Mitkä asiat vaikuttavat keskinäiseen ymmärrykseen? Millaisia jälkiä yhteinen, pitkä historia jättää lajeihin?

Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsitään vastauksia evoluutiobiologi Virpi Lummaan ja käyttäytymisekologit Milla Salosen ja Veera Riihosen kanssa. Heidän tutkimusryhmänsä on tutkinut lajienvälistä viestintää ihmisten kanssa niin norsuilla, hevosilla, poroilla kuin koirillakin.

Etenkin lemmikinomistajat tietävät hyvin, että jokainen eläin on oma persoonansaEläimen luonteesta saa parhaiten tietoa tutustumalla itse yksilöön, mutta illassa kuullaan myös, miten terveystietojen ja esimerkiksi kakkanäytteiden avulla pystytään saamaan tietoa eläinten luonteenpiirteistä.

Illan aktiviteeteissa verrataan erilaisten koirien suoriutumista ihmisen eleiden tulkitsemisessa ja päästään kouluttamaan yllättävää eläinlajia – ihmistä!

Ilta järjestetään jo tuttuun tapaan yliopistonmäen Natura-rakennuksen toisessa kerroksessa luentosalissa XI.

HUOM! Iltaan on tulossa paikalle lajien välisen viestinnän nimissä myös kilttejä koiria! Allergikkojen kannattaa siis varautua asianmukaisella lääkityksellä.

21.2. Pelien maailma tutkijan silmin

Tervetuloa pelitutkimuksen maailmaan! Pelitutkimuksessa tutkitaan niin pelejä kuin pelaamista, pelaajia, peliympäristöjä ja pelien valmistajia sekä selvitetään, mitä pelit kertovat meistä ihmisistä ja kulttuuristamme. Pelejä on melkein kaikkialla ja hyvin moni meistä saattaa pelata jotakin peliä ihan huomaamattaan.  
 
Pelitutkimukseen kuuluu monia teemoja ja ilmiöitä kuten urheilupelit, uhkapelit, videopelit, mobiilipelit, lautapelit ja vastaavat. Pelejä voi pelata yksin, kaksin tai isommissa ryhmissä ja niiden ympärille voi muotoutua erilaisia harrastajaryhmiä. Pelien suunnittelusta tai niiden tutkimisesta voi myös tulla ammatti. 

Illassa tutustumme siihen, mitä kaikkea peleillä ja pelaamisella tarkoitetaan ja miten pelaamista voidaan tutkia. Tutkimustyössä menetelmät vaihtelevat esimerkiksi oman ja muiden pelaamisen tarkkailusta vaikka pelaajahaastatteluhin ja –kyselyihin. Illan aktiviteetteina voi suunnitella oman pelin tai keksiä, miten vanhaa olemassa olevaa peliä voisi parantaa. Halutessaan saa myös kokeilla itse, miten pelitutkimusta tehdään.

Ilta järjestetään Natura-rakennuksen toisessa kerroksessa, luentosalissa XI.

20.3. Tekoälyn taikaa

Maaliskuussa lähdetään löytöretkelle koneoppimisen maailmaan! Mukana tutkijana on LUMAn oma matemaatikko Laszlo Major, joka työskentelee myös tekoälyn parissa. Illassa paitsi pohditaan tekoälyn käsitettä ja merkitystä sekä nyky-yhteiskunnassa että tulevaisuudessa, myös opitaan sen yksinkertaisimmista toimintaperiaatteista ja saatetaan kuulla myös tarinoita menneiltä ajoilta.

Miten yksinkertainen tietokone voikaan olla? Illan aktiviteeteissa päästään rakentamaan munakennosta tehty ”tietokone”. Tule mukaan selvittämään, pystytkö voittamaan rakentamasi koneen strategiapelissä. Pystyykö munakennokoneesi oppimaan siinä sinua paremmaksi?

Ilta pidetään Natura-rakennuksen toisessa kerroksessa, luentosalissa XI.

Mikäli sinulla on kotona ylimääräisiä (etenkin 10-paikkaisia) munakennoja, otathan ne iltaan mukaan! Niitä tarvitaan tietokoneiden rakentamiseen.

17.4. Kansantarinoista fantasiakirjoihin

Huhtikuun Tiedeillassa sukelletaan kansantarinoiden ja -uskomusten sekaan. Millaisia haltijaolentojen kanssa entisajan suomalaiset ajattelivat jakavansa niin kodin kuin metsätkin? Miten niiden kanssa on viestitty, ja millaista ajateltu yhteiselo on ollut? Mihin kaikkeen haltijat ovat pystyneet vaikuttamaan, ja milloin niiden puoleenon käännytty? Miten paljon näistä edes voidaan tietää ja miten saada tietoa?

Myös monet nykyajan fantasiakirjallisuuden hahmoista on myös saanut alkunsa kansantarinoista, ja lähteneet kehittymään siitä omaan suuntaansa. Nykyajan fantasiahaltioilla on tiettyjä, kaikkien tuntemia piirteitä, mutta millaisia ovat ne olennot, joista nämä ovat inspiraationsa saaneet?

Esimerkiksi näitä kysymyksiä pohditaan huhtikuun illassa yhdessä Kaarina Kosken kanssa. Aktiviteeteissa päästään miettimään esimerkiksi, millaisia haltijoita nyky-yhteiskunnassa voisi olla.

Ilta pidetään Natura-rakennuksen toisessa kerroksessa, luentosalissa XI.

2023

15.2. Amazonian sademetsien siimeksessä

Amazonia on maailman suurin ja lajirikkain sademetsäalue, mutta se tunnetaan vielä kovin huonosti. Nykypäivän tutkimusmatkailijat löytävätkin sieltä jatkuvasti uusia ja jännittäviä asioita.

Millaista on tehdä tutkimusta maailman laajimmassa ja monimuotoisimmassa sademetsässä? Miten siellä liikutaan, ja mitä tutkijat sieltä hakevat? Paljonko itse asiassa tiedämme siitä, mitä kaikkea viidakosta löytyy ja millä tavalla huikea lajirikkaus on sinne kehittynyt?

Amazonian metsiä pitkään tutkinut kasvitieteilijä Hanna Tuomisto tulee kertomaan ensimmäiseen Tiedeiltaan sademetsätutkimuksesta, jota hän ja muut Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmän jäsenet ovat tehneet jo 1980-luvulta lähtien. Tuomisto on juuri palannut kuukauden mittaiselta tutkimusmatkalta, jonka aikana tutkittiin kasveja, lintuja, sammakoita ja matelijoita Rio Negro -joen varrella Brasilian Amazoniassa. Kuulumiset ovat siis aivan tuoreita.

Illan aktiviteettien aikana päästään esimerkiksi testaamaan, miten Amazonian kasveja tunnistetaan.

Paikka: Luentosali X, Natura, Henrikinkatu 2/Vesilinnantie 5/Naturankuja, sisäänkäynti pääovista yliopistonmäen suihkulähteen vierestä

Aika: keskiviikko 15.2. klo 18:30-20:00

22.3. Tsernobyl ja ydinjäte kulttuurintutkijan silmin

Maaliskuun tiedeillassa päästään pohtimaan usein fysiikkaan yhdistettyä ydinvoiman teemaa uudesta näkökulmasta. Kulttuurintutkija Veera Ojala kertoo tutkimuksestaan Tsernobylin ydinvoimalan ympärillä olevan suojavyöhykkeen parissa: millainen on alueen visuaalinen kulttuuri ja miten aluetta kuvaavat esimerkiksi turistit. Illassa pohditaan myös sitä, miten ydinjätteen loppusijoituspaikoista pystytään viestimään tuhansien vuosien päähän tulevaisuuteen.

Aktiviteeteissa päästään itse tutkimaan Tsernobylin alueelta otettuja kuvia ja niissä vuosikymmenen aikana tapahtuneita muutoksia, miettimään loppusijoituspaikkojen mahdollisia merkitsemitapoja ja tuottamaan itse kuvallista kulttuuria.

Paikka: Luentosali XI, Natura, Henrikinkatu 2/Vesilinnantie 5/Naturankuja, sisäänkäynti pääovista yliopistonmäen suihkulähteen vierestä. Sali vaihtunut alkuperäisestä, mutta molempiin pääsee sisään samasta aulasta.

Aika: keskiviikko 22.3. klo 18:30-20:00

19.4. Menneiden ja nykyisten kulttuurien jäljillä

Huhtikuun Tiedeillassa kulttuurihistorioitsija Anni Hella ja uskontotieteilijä Vilma Laurila johdattavat osallistujat entisaikojen ja nykyisten kulttuurien pariin. He kertovat, miten mennyttä aikaa ja erilaisia uskontoja voi tutkia ja miten niistä voi saada teitoa.

Konkreettisiin toimiin päästään aktiviteeteissa, joiden aikana pääsee esimerkiksi miettimään, millaisia merkityksiä tai käyttötapoja erilaisilla esineillä on voinut entisaikoina olla. Illassa koetellaan myös lukutaitoa, kun esiin kaivetaan vanhoja tekstejä, joiden käsialan tulkinta on välillä hyvinkin hankalaa.

Paikka: Luentosali Aava, Arcanum, Arcanuminkuja 1

Aika: keskiviikko 19.4. klo 18:30-20:00

24.5. Kieli ja aivot solmuun äänteiden parissa

Mitä aivoissa tapahtuu, kun uutta kieltä opitaan? Miksi kieli menee välillä ihan solmuun, kun yrittää puhua uutta kieltä? Mitä äänteet ovat? Miltä puhe näyttää? Miten tutkijat analysoivat puhetta? Muunmuassa tällaisia kysymyksiä päästään toukokuun Tiedeillassa pohtimaan fonetiikan tutkijoiden Katja Haapasen ja Antti Salorannan kanssa.

Myös aktiviteeteissa etsitään vastauksia juuri näihin kysymyksiin. Illassa pääsee esimerkiksi selvittämään ultraäänen avulla, millaiselta äänen tuottamiseen käytettävät rakenteet puhuessa näyttävätkään. Tutustumaan pääsee myös siihen, millaisella ohjelmalla ääntämistä edes pystyy tutkimaan. Tule siis mukaan kokeilemaan, taipuvatko kielesi ja aivosi afrikkalaisiin äänteisiin!

Paikka: Luentosali XI, Natura, Naturankuja/Henrikinkatu 2/Vesilinnantie 5, sisäänkäynti pääovista yliopistonmäen suihkulähteen vierestä

Aika: keskiviikko 24.5. klo 18:30-20:00

23.8. Evoluutionäkökulmia kielelliseen historiaan

Mitä yhteistä on eliölajien evoluutiolla ja kielten evoluutiolla? Tähän kysymykseen etsitään vastausta elokuun Tiedeillassa.

Biologinen evoluutio on monelle tuttu: Siihen kuuluu geenien esiintymisen muutos sekä luonnonvalinnan että satunnaisten heittelyiden takia. Ajan myötä populaatiot ja lajit erilaistuvatsyntyy alalajeja ja lajien sukupuita.

Ihmisten kielet ovat vuosisatojen kuluessa tehneet samaa: Kielimuoto muuttuu murteiksi ja murteet erkaantuvat kieliksi. Uralilaisesta kantakielestä on muodostunut uralilainen kielikunta, mutta toisaalta itämerensuomen kantamuodosta on kehittynyt itämerensuomalaiskielet ja yhdestä (tai kahdesta) pohjoisesta versiostaan Suomen murteet.

Tutkijat Outi Vesakoski ja Jenni Santaharju pohtivat kielten ja biologisten lajien muutoksen yhtäläisyyttä. Miten ne tavat, joilla lajien evoluutiota tutkitaan, voisivat sopia myös kielten kehityksen tutkimiseen? He ovat erikoistuneet uralilaisiin kieliin, joihin suomikin kuuluu, ja niiden kehitykseen. 

20.9. Äänen ja musiikin matkassa

Milloin sinä olet viimeksi pysähtynyt kuuntelemaan kaupungin ääniä?

Syyskuun Tiedeillassa päästään luentosalimatkalle kaupungin äänimaisemaan, kun mukana on musiikintutkimuksen ryhmästä Meri Kytö. Illassa mietitään kaupunkia ympäristönä äänen ja musiikin näkökulmasta. Miten kaupunkien äänimaisemat muodostuvat, ja kuka ne muodostaa? Illassa pohditaan myös omaa roolia yhteisen äänimaailman muodostamisessa. Ja tietysti kuullaan, miten tätä kaikkea pystyy tutkimaan, ja millaista sen tutkiminen on.

Illan aktiviteeteissa kuunnellaan tutkijan korvin ja mietitään, millaiset asiat vaikuttavat kuulemiseen. Illassa pyritään ymmärtämään omaa kuulemista entistä paremmin ja tutustutaan niihin menetelmiin, joita tutkijat äänen tutkimuksessa oikeasti käyttävät. 

Aktiviteetteihin kuuluu myös sään salliessa lyhyt, yhteinen kuuntelukävely. Sateessa ulos ei lähdetä, mutta muussa tapauksessa kannattaa siis varustautua niin, että ulkona kävellessä ei palellu vielä muutamassa minuutissa.

18.10. Silmänliikkeistä tekstin ymmärtämiseen

Lokakuun Tiedeillassa sukelletaan oman pään sisään tutkimaan näköä ja sen käsittelyä aivoissa. Mitä silmät tekevät lukiessa? Miten aivot tulkitsevat sivulla tai näytöllä olevia merkkejä, ja miten niistä tulkitaan merkitys, jonka kirjoittaja on halunnut lukijalleen tuoda? Miten lukemaan itse asiassa edes opitaan?

Nämä ovat kysymyksiä, joita psykologi Tuomo Häikiö pohtii työssään. Vastauksia hän etsii usein lukijoiden silmänliikkeitä seuraamalla.

Illan aktiviteeteissa päästään juurikin muunmuassa kokeilemaan niitä laitteita, joilla tutkimusta tehdään ja lukijoiden silmänliikkeitä seurataan.

22.11. Antarktisen elämän perässä

Marraskuun Tiedeillassa suunnataan katse yhteen maailman kaukaisimpaan paikkaan Etelämantereelle. Tutkijoina on mukana Kari Saikkonen ja Marjo Helander, jotka matkasivat viime talvena eli eteläisen pallonpuoliskon kesällä Antarktikselle tutkimaan, millaisia kasveja mantereen karuissa oloissa elääkään. Nyt he tulevat kertomaan meille, millaista on mennä tutkimusmatkalle ja maastotöihin pingviinien maailmaan, jossa harva koskaan käy. Ja toki kuullaan myös, millaista tutkimusta sieltä kerätyillä kasvinäytteillä on paluun jälkeen tehty ja tehdään edelleen.

Iltaan kuuluu myös tyypilliseen tapaan hauskoja teemaan sopivia aktiviteettaja, kuten jäkälien mikroskopointia ja pingviinien höyhenpeitteen vedenpitävyyden tutkimista.

 

13.12. Katse avaruuden syövereihin

Joulukuun ilta on normaalia hieman aikaisempana keskiviikkona, jotta se ei ole juuri ennen joulua!

Joulukuussa suunnataan katseet niin kauas, kuin ne on mahdollista suunnata: syvälle avaruuteen. Tutkijoina on tällä kertaa LUMAn omat tähtitieteilijät Pasi Nurmi ja Elina Lindfors, joiden johdolla päästään pohtimaan mustia aukkoja ja niiden havaitsemista. Miten havaita jotain mistä edes valo ei pääse karkuun? Miten mustat aukot syntyvät? Tai mitä ne edes ovat?

Illan aktiviteeteissa katsotaan miltä tähtitaivas näyttää, mutta myös miltä se näyttäisi jos meillä olisikin silmien tilalla radiot tai vaikkapa lämpökamerat? Entä jos hajoitetaan valo sateenkaareksi? Näkyykö silloin mustia aukkoja?

Paikka: Luentosali XI, Natura, Henrikinkatu 2/Vesilinnantie 5/Naturankuja, sisäänkäynti pääovista yliopistonmäen suihkulähteen vierestä.

Aika: keskiviikko 13.12. klo 18:30-20:00