Tiedeillat

Joulukuun ilta on normaalia hieman aikaisempana keskiviikkona, jotta se ei ole juuri ennen joulua!

Joulukuussa suunnataan katseet niin kauas, kuin ne on mahdollista suunnata: syvälle avaruuteen. Tutkijoina on tällä kertaa LUMAn omat tähtitieteilijät Pasi Nurmi ja Elina Lindfors, joiden johdolla päästään pohtimaan mustia aukkoja ja niiden havaitsemista. Miten havaita jotain mistä edes valo ei pääse karkuun? Miten mustat aukot syntyvät? Tai mitä ne edes ovat?

Illan aktiviteeteissa katsotaan miltä tähtitaivas näyttää, mutta myös miltä se näyttäisi jos meillä olisikin silmien tilalla radiot tai vaikkapa lämpökamerat? Entä jos hajoitetaan valo sateenkaareksi? Näkyykö silloin mustia aukkoja?

Paikka: Luentosali XI, Natura, Henrikinkatu 2/Vesilinnantie 5/Naturankuja, sisäänkäynti pääovista yliopistonmäen suihkulähteen vierestä.

Aika: keskiviikko 22.3. klo 18:30-20:00

Tammikuun Tiedeillassa pohditaan lajien välisiä suhteita. Ymmärtävätkö muut eläimet meitä ihmisiä? Ymmärrämmekö me niitä? Mitkä asiat vaikuttavat keskinäiseen ymmärrykseen? Millaisia jälkiä yhteinen, pitkä historia jättää lajeihin?

Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsitään vastauksia evoluutiobiologi Virpi Lummaan ja käyttäytymisekologit Milla Salosen ja Veera Riihosen kanssa. Heidän tutkimusryhmänsä on tutkinut lajienvälistä viestintää ihmisten kanssa niin norsuilla, hevosilla, poroilla kuin koirillakin.

Etenkin lemmikinomistajat tietävät hyvin, että jokainen eläin on oma persoonansa. Eläimen luonteesta saa parhaiten tietoa tutustumalla itse yksilöön, mutta illassa kuullaan myös, miten terveystietojen ja esimerkiksi kakkanäytteiden avulla pystytään saamaan tietoa eläinten luonteenpiirteistä.

Illan aktiviteeteissa verrataan erilaisten koirien suoriutumista ihmisen eleiden tulkitsemisessa ja päästään kouluttamaan yllättävää eläinlajia – ihmistä!

HUOM! Iltaan on tulossa paikalle lajien välisen viestinnän nimissä myös kilttejä koiria! Allergikkojen kannattaa siis varautua asianmukaisella lääkityksellä.

Amazonia on maailman suurin ja lajirikkain sademetsäalue, mutta se tunnetaan vielä kovin huonosti. Nykypäivän tutkimusmatkailijat löytävätkin sieltä jatkuvasti uusia ja jännittäviä asioita.

Millaista on tehdä tutkimusta maailman laajimmassa ja monimuotoisimmassa sademetsässä? Miten siellä liikutaan, ja mitä tutkijat sieltä hakevat? Paljonko itse asiassa tiedämme siitä, mitä kaikkea viidakosta löytyy ja millä tavalla huikea lajirikkaus on sinne kehittynyt?

Amazonian metsiä pitkään tutkinut kasvitieteilijä Hanna Tuomisto tulee kertomaan ensimmäiseen Tiedeiltaan sademetsätutkimuksesta, jota hän ja muut Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmän jäsenet ovat tehneet jo 1980-luvulta lähtien. Tuomisto on juuri palannut kuukauden mittaiselta tutkimusmatkalta, jonka aikana tutkittiin kasveja, lintuja, sammakoita ja matelijoita Rio Negro -joen varrella Brasilian Amazoniassa. Kuulumiset ovat siis aivan tuoreita.

Illan aktiviteettien aikana päästään esimerkiksi testaamaan, miten Amazonian kasveja tunnistetaan.

Paikka: Luentosali X, Natura, Henrikinkatu 2/Vesilinnantie 5/Naturankuja, sisäänkäynti pääovista yliopistonmäen suihkulähteen vierestä

Aika: keskiviikko 15.2. klo 18:30-20:00

Maaliskuun tiedeillassa päästään pohtimaan usein fysiikkaan yhdistettyä ydinvoiman teemaa uudesta näkökulmasta. Kulttuurintutkija Veera Ojala kertoo tutkimuksestaan Tsernobylin ydinvoimalan ympärillä olevan suojavyöhykkeen parissa: millainen on alueen visuaalinen kulttuuri ja miten aluetta kuvaavat esimerkiksi turistit. Illassa pohditaan myös sitä, miten ydinjätteen loppusijoituspaikoista pystytään viestimään tuhansien vuosien päähän tulevaisuuteen.

Aktiviteeteissa päästään itse tutkimaan Tsernobylin alueelta otettuja kuvia ja niissä vuosikymmenen aikana tapahtuneita muutoksia, miettimään loppusijoituspaikkojen mahdollisia merkitsemitapoja ja tuottamaan itse kuvallista kulttuuria.

Paikka: Luentosali XI, Natura, Henrikinkatu 2/Vesilinnantie 5/Naturankuja, sisäänkäynti pääovista yliopistonmäen suihkulähteen vierestä. Sali vaihtunut alkuperäisestä, mutta molempiin pääsee sisään samasta aulasta.

Aika: keskiviikko 22.3. klo 18:30-20:00

Huhtikuun Tiedeillassa kulttuurihistorioitsija Anni Hella ja uskontotieteilijä Vilma Laurila johdattavat osallistujat entisaikojen ja nykyisten kulttuurien pariin. He kertovat, miten mennyttä aikaa ja erilaisia uskontoja voi tutkia ja miten niistä voi saada teitoa.

Konkreettisiin toimiin päästään aktiviteeteissa, joiden aikana pääsee esimerkiksi miettimään, millaisia merkityksiä tai käyttötapoja erilaisilla esineillä on voinut entisaikoina olla. Illassa koetellaan myös lukutaitoa, kun esiin kaivetaan vanhoja tekstejä, joiden käsialan tulkinta on välillä hyvinkin hankalaa.

Paikka: Luentosali Aava, Arcanum, Arcanuminkuja 1

Aika: keskiviikko 19.4. klo 18:30-20:00

Mitä aivoissa tapahtuu, kun uutta kieltä opitaan? Miksi kieli menee välillä ihan solmuun, kun yrittää puhua uutta kieltä? Mitä äänteet ovat? Miltä puhe näyttää? Miten tutkijat analysoivat puhetta? Muunmuassa tällaisia kysymyksiä päästään toukokuun Tiedeillassa pohtimaan fonetiikan tutkijoiden Katja Haapasen ja Antti Salorannan kanssa.

Myös aktiviteeteissa etsitään vastauksia juuri näihin kysymyksiin. Illassa pääsee esimerkiksi selvittämään ultraäänen avulla, millaiselta äänen tuottamiseen käytettävät rakenteet puhuessa näyttävätkään. Tutustumaan pääsee myös siihen, millaisella ohjelmalla ääntämistä edes pystyy tutkimaan. Tule siis mukaan kokeilemaan, taipuvatko kielesi ja aivosi afrikkalaisiin äänteisiin!

Paikka: Luentosali XI, Natura, Naturankuja/Henrikinkatu 2/Vesilinnantie 5, sisäänkäynti pääovista yliopistonmäen suihkulähteen vierestä

Aika: keskiviikko 24.5. klo 18:30-20:00

Mitä yhteistä on eliölajien evoluutiolla ja kielten evoluutiolla? Tähän kysymykseen etsitään vastausta elokuun Tiedeillassa.

Biologinen evoluutio on monelle tuttu: Siihen kuuluu geenien esiintymisen muutos sekä luonnonvalinnan että satunnaisten heittelyiden takia. Ajan myötä populaatiot ja lajit erilaistuvat – syntyy alalajeja ja lajien sukupuita.

Ihmisten kielet ovat vuosisatojen kuluessa tehneet samaa: Kielimuoto muuttuu murteiksi ja murteet erkaantuvat kieliksi. Uralilaisesta kantakielestä on muodostunut uralilainen kielikunta, mutta toisaalta itämerensuomen kantamuodosta on kehittynyt itämerensuomalaiskielet ja yhdestä (tai kahdesta) pohjoisesta versiostaan Suomen murteet.

Tutkijat Outi Vesakoski ja Jenni Santaharju pohtivat kielten ja biologisten lajien muutoksen yhtäläisyyttä. Miten ne tavat, joilla lajien evoluutiota tutkitaan, voisivat sopia myös kielten kehityksen tutkimiseen? He ovat erikoistuneet uralilaisiin kieliin, joihin suomikin kuuluu, ja niiden kehitykseen. 

Milloin sinä olet viimeksi pysähtynyt kuuntelemaan kaupungin ääniä?

Syyskuun Tiedeillassa päästään luentosalimatkalle kaupungin äänimaisemaan, kun mukana on musiikintutkimuksen ryhmästä Meri Kytö. Illassa mietitään kaupunkia ympäristönä äänen ja musiikin näkökulmasta. Miten kaupunkien äänimaisemat muodostuvat, ja kuka ne muodostaa? Illassa pohditaan myös omaa roolia yhteisen äänimaailman muodostamisessa. Ja tietysti kuullaan, miten tätä kaikkea pystyy tutkimaan, ja millaista sen tutkiminen on.

Illan aktiviteeteissa kuunnellaan tutkijan korvin ja mietitään, millaiset asiat vaikuttavat kuulemiseen. Illassa pyritään ymmärtämään omaa kuulemista entistä paremmin ja tutustutaan niihin menetelmiin, joita tutkijat äänen tutkimuksessa oikeasti käyttävät. 

Aktiviteetteihin kuuluu myös sään salliessa lyhyt, yhteinen kuuntelukävely. Sateessa ulos ei lähdetä, mutta muussa tapauksessa kannattaa siis varustautua niin, että ulkona kävellessä ei palellu vielä muutamassa minuutissa.

Lokakuun Tiedeillassa sukelletaan oman pään sisään tutkimaan näköä ja sen käsittelyä aivoissa. Mitä silmät tekevät lukiessa? Miten aivot tulkitsevat sivulla tai näytöllä olevia merkkejä, ja miten niistä tulkitaan merkitys, jonka kirjoittaja on halunnut lukijalleen tuoda? Miten lukemaan itse asiassa edes opitaan?

Nämä ovat kysymyksiä, joita psykologi Tuomo Häikiö pohtii työssään. Vastauksia hän etsii usein lukijoiden silmänliikkeitä seuraamalla.

Illan aktiviteeteissa päästään juurikin muunmuassa kokeilemaan niitä laitteita, joilla tutkimusta tehdään ja lukijoiden silmänliikkeitä seurataan.

Marraskuun Tiedeillassa suunnataan katse yhteen maailman kaukaisimpaan paikkaan Etelämantereelle. Tutkijoina on mukana Kari Saikkonen ja Marjo Helander, jotka matkasivat viime talvena eli eteläisen pallonpuoliskon kesällä Antarktikselle tutkimaan, millaisia kasveja mantereen karuissa oloissa elääkään. Nyt he tulevat kertomaan meille, millaista on mennä tutkimusmatkalle ja maastotöihin pingviinien maailmaan, jossa harva koskaan käy. Ja toki kuullaan myös, millaista tutkimusta sieltä kerätyillä kasvinäytteillä on paluun jälkeen tehty ja tehdään edelleen.

Iltaan kuuluu myös tyypilliseen tapaan hauskoja teemaan sopivia aktiviteettaja, kuten jäkälien mikroskopointia ja pingviinien höyhenpeitteen vedenpitävyyden tutkimista.