Metsästä mikroskoopille! Alakoulun materiaali

Oppilas metsässä tietokoneeseen kytketyn maastomikroskoopin kanssa.

Tutkimusretkellä koulun lähiluonnossa voi oppia paljon: säänmukaista pukeutumista, sään ja vuodenajan havainnointia, luonnon tutkimista sekä havaintojen raportoimista. Kokosimme sinulle ideoita ja vinkkejä, joilla retken suunnittelu ja toteuttaminen käy helposti. Osa materiaalista on mahdollista tulostaa tai muokata omiin tarpeisiin. Tältä sivulta löydät opettajan ja oppilaiden materiaalit sekä hyödyllisiä linkkejä. Toivomme sinulle ja luokallesi mukavia retkiä lähiluontoon!

Metsästä mikroskoopille! alakoulun materiaali opastaa

  • maastoretken suunnitteluun
  • luonnon tarkkailuun
  • kannettavien mikroskooppien käyttöön

Materiaali on pääosin suunnattu esi- ja alkuopetukseen, mutta sitä voi käyttää soveltaen eri luokka-asteilla.

Retkeilytaidot ja kuvat: 1.-3. (ymppi), myös esi-opetus ja varhaiskasvatus
Luonnon havainnointi: 1.-3. (ymppi), myös esi-opetus ja varhaiskasvatus
Käsitteet ja sanasto: 1.-6. (ymppi), aineenopetus (biologia)
Mikroskopointi ja tutkimus: 1.-6. (ymppi), aineenopetus (biologia)
Raportointi ja pohdinta: 1.-6. (ymppi), aineenopetus (biologia, kemia, fysiikka)
Tallennettujen kuvien käyttö: 1.-6. (ymppi), aineenopetus (biologia), myös kuvaamataito
Laitteet ja teknologia: aineenopetus (fysiikka, tietotekniikka), myös tekninen työ

Mitkä ihmeen maastomikroskoopit?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Retken valmistelu (opettajalle)

Retkikohteen suunnittelu

  • Mistä löytyy kiinnostavaa lähiluontoa?
    • niitty, keto, kangasmetsä, lehto, kallio, suo, pienvesi
  • Kohteen karttaa voi tutkia oppilaiden kanssa ennen retkeä ja retken jälkeen
  • Tutkikaa maastokarttaa, ortokuvaa ja geologisia karttoja (maaperä ym.) samasta kohteesta. Esimerkiksi Paikkatietoikkunasta löytyy lisäksi tietoa puuston laadusta, kasvupaikkatyypeistä sekä luonnonsuojelualuerajaukset.

Paikkatietoikkunan karttaikkuna

Kuusiston koulu_ortokuvaMaastokartta Kuusiston koulun alueesta

Kuvat Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä paikkatietoikkunasta https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/

Tarvikkeita

  • Maastoon voi ottaa mukaan luuppeja, maastomikroskoopin tai muun kuvantamislaitteen (kamera älypuhelimessa tai tabletissa)
  • Petrimaljat ja muut läpinäkyvät purnukat ovat käteviä näytteiden ottamiseen
  • Kartta
  • Halutessaan voi ottaa mukaan myös määritysoppaita esim. kasveille, sammalille, jäkälille ja hyönteisille. Lajien esiintyminen riippuu myös kevään/syksyn vaiheesta.
  • Jos koululla on mikroskooppeja, ne kannattaa varata retken jälkeen tapahtuvaa tutkimista varten

Tietoa mikroskoopeista: hankkiminen ja käyttö

Kysy omien mikroskooppien hankkimiseen sijaan myös mahdollisuutta lainata mikroskooppeja käyttöösi alueesi LUMA-keskukselta! Vapaat laina-ajat löydät kalenterista täältä. Varaukset voi tehdä Matleenalle (hemtuo@utu.fi).

Mikroskoopit ovat helppokäyttöisiä, mutta tutustuthan niiden toimintaan ensin itse ennen luontoon lähtemistä.

Mikroskopointiohjeet

Kuvagalleria erilaisilla mikroskoopeilla otetuista kuvista.

Easi-Scopella otettu kuva kukasta.

Luokan kanssa retkelle

Luokassa ennen retkeä

Keskustellaan retken toteutuksesta esimerkiksi tämän diasarjan avulla ja täyttää samalla tutkimusretken suunnitelman.

    • Mitä puetaan päälle?
    • Retken tavoite
      • Retkellä on tavoitteena tutustua lähiluontoon, tutkia ja kuvata hyönteisiä ja kasveja, joita juuri tähän aikaan vuodesta ja juuri tässä elinympäristössä voi havaita
    • Miten suunnistamme kohteeseen? Karttojen tarkastelu
    • Liikumme turvallisesti
    • Jokamiehenoikeudet ja velvollisuudet
      • Irronnut sammal tai jäkälämatto asetellaan takaisin paikoilleen, kaarnaa tai kääpiä ei irroteta edes lahopuusta, kivet hellästi paikoilleen, roskat mukaan
      • Maastotutkimusten jälkeen ötökät palautetaan vahingoittumattomana sinne, mistä ne löytyivätkin, tai lähistölle, jatkamaan tärkeitä tehtäviään eli ”ammattiaan” luonnossa
      • Näytteen voi myös ottaa mukaan luokkaan, jos sitä halutaan tutkia vielä luokassa
    • Luonnon monimuotoisuus: mitä se tarkoittaa ja miten sen voi havaita?
    • Mitä välineitä on mukana? Luuppeja, skooppeja, kamera, tabletti? Opetellaan käyttämään välineitä

Säänmukainen pukeutuminen (kotitehtävä)

Tutkimusretken suunnitelmassa on mukana kotitehtävä, joka helpottaa oikeiden varusteiden pukemista retkeä varten.

Luonnon monimuotoisuus: mitä se on ja kuinka sen tunnistaa?

Metsät

  • Rakenteellinen monimuotoisuus ilmenee kerroksellisuutena eli metsässä kasvaa eri-ikäisiä puita, on pensaskerros, useita puu- ja pensaslajeja, paljon lahopuuta pystyssä ja maassa
  • Myös erilaisten elinympäristöjen kirjo kertoo monimuotoisuudesta. Metsässä on puro, lähteisyyttä, korpinen painanne, kalliopaljastuma, ravinteisuuden vaihtelua.

Niityt ja kedot

  • Kasvilajien, sammalten ja jäkälien runsaus ja monipuolisuus, niukasti pensaikkoa, joitakin vanhoja puita
  • Ilmassa lentäviä hyönteisiä
  • Paistaako aurinko kesällä kuumasti?

Retkellä

  • Tarkoitus on etsiä hyönteisiä ja kasveja. Mistä niitä löytyy?
    • Kurkatkaa kivien ja maahan tippuneiden isompien oksien alta, karikkeen joukosta ja sammaleen päältä

Retken jälkeen

Piirroskuvitettu diasarja toimii innoittajana retken jälkeen luokassa käytävään keskusteluun. Keskustelua voi käydä myös jo maastossa, jos aika riittää.

Retkilahjakortti on oppilaille mukaan annettava vapaaehtoinen tehtäväkortti, johon voi halutessaan liimata taustaksi kartonkia. Oppilas saa antaa kortin vaikkapa kotiväelle, sukulaisille, kaverille, luokkatoverille jne. Oppilas toimii lähiluontoretken oppaana koulun retkeltä saatujen oppien nojalla.Lähiluontoa löytyy usein jo kävelymatkan päästä, ja se on viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Onhan viime vuosina saatu tutkimustuloksia, joiden mukaan jo lyhytkin oleskelu luonnossa elvyttää stressaantunutta ja parantaa keskittymiskykyä. Omatoimiretkillä oppilaiden kesken kannattaa kuitenkin muistaa liikenneturvallisuus ja retkelle lähtemisestä kertominen vanhemmille.

Metsästä mikroskoopille -video vie oppilaat kierrokselle tutkijoiden maailmaan. Miten tutkijat käyttävät mikroskooppeja työssään? Videolla esitellään erilaisia mikroskooppeja. Kesto n. 3 min. videolinkki

Keskustelua:

  • Mitä nähtiin? Mistä voi saada lisätietoa?
    • Katso vinkit lajintunnistukseen sivun linkeistä
  • Mitä lisätietoa mikroskooppi antaa?
  • Mitä ötököitä nähtiin eniten?
    • Mistä se johtui? Missä ne elivät, lensivätkö ne?
    • Raportointi eli havaintojen kokoaminen ja esittäminen
    • Tiedon hyödyntäminen ja tallentaminen? Esim. säätila ja havaitut asiat kuvattuina
  • Olinko pukeutunut säänmukaisesti?
  • Mikä oli mukavinta, kiinnostavinta, jännittävintä?

LISÄMATERIAALI

LISÄVINKIT

Kuvia sekä näytteitä kasveista ja hyönteisistä voi tutkia myös retken jälkeen.
Näytteiden mikroskopointi

  • lehden pintarakenne, ilmaraot
  • hyönteisten tuntosarvien jaokkeiden laskeminen, nilkkojen, karvojen, silmien ja muiden rakenteiden tarkastelu suurennoksella

Tutustukaa tutkijoiden mikroskooppeihin – Miten tutkijat tutkivat luontoa?

videolinkki (5min)

Virtuaalinen tutkimuslaitosvierailu on mahdollista järjestää myös omasta luokasta käsin. Esimerkiksi Åbo Akademin SEM-laboratorion kanssa voi sopia etäyhteyden solmimisesta (Teamwiever, Skype), jolloin luokka pääsee katsomaan hyönteis- ja kasvinäytteitä elektronimikroskooppisuurennoksina. Hauskinta on, jos luokka on ehtinyt tehdä maastoretken ennen sitä ja lähettänyt hyvissä ajoin muutamia keräämiään näytteitä laboratorioon preparoitaviksi.
Yhteyshenkilö Linus Silvander (etunimi.sukunimi@abo.fi)

Kiinnostaako tutkimus ja lajintunnistus?

  • Lajien tunnistamiseen mm.
    • Bo Mossberg & Lennart Stenberg: Pohjolan suuri kasvio
    • Michael Chinery: Pohjois-Euroopan hyönteiset
    • Risto Ihamuotila: 300 kasvia Suomen luonnossa, 2011
    • Sosiaalinen media: hyönteiskeskusteluforumit, Facebookin lajintunnistusryhmät ja luontoryhmät, myös paikalliset ryhmät

Retkelle luontoharrastajan kanssa?

Paikallisista yhdistyksistä voi löytyä luontoharrastajia, jotka mielellään lähtevät mukaan luontoretkelle oppaiksi. Oppaan avulla lähiluonnosta voi saada tietoa ja havaintoja, joista on iloa tulevinakin vuosina retkiä järjestettäessä.
Kannattaa kysyä yhteistyötä mm. Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksistä (ympäristö- ja luonnonsuojeluyhdistykset), BirdLife Suomi ry:n yhdistyksistä, 4H-liiton yhdistyksistä, Suomen Latu ry:stä sekä muilta retkeily- ja virkistystoimintaan keskittyvistä yhdistyksistä.

Ajankohtaisia luontotarinoita ja tietoa luonnon tutkimuksesta:

  • Eeva-Liisa Hallanaro (toim.) Metsän salainen elämä, 2016

Kiinnostaako ympäristötaide?

  • Kuvia ja puiden lehtiä voi käyttää monella tavalla esimerkiksi kuvaamataidossa tai käsitöissä
  • Valokuvaaminen

VINKKILINKIT

Tietoa mikroskoopeista (mikroskooppien hankkiminen ja käyttö)

Paikkatietoikkuna (Kartat ja paikkatieto)

Google maps (reittiohjeet ja tuoreet ilmakuvat)

Jokamiehenoikeudet (Käytännön tietoa jokamiehenoikeuksista)

Luontoportti (Apua lajintunnistukseen)

Pinkka koululaisille (Apua lajintunnistukseen, Helsingin yliopisto)

Linkkiapaja (Oppimateriaaleja verkossa)

Oppimaan koulun ulkopuolelle (Luonto- ja ympäristökasvatuksen tukiverkosto LYKE)

Pukeutumisohjeita (Lähde: Tampereen luontokoulu Korento)

Ulos oppimaan -hanke (Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin hanke. Ympäristökasvatus-linkkejä)

Tiedepaukku: Miksi lehdet vaihtavat väriä syksyllä?

Metsästä mikroskoopille! -video (Tutkimusretkellä mikroskooppien maailmaan ja tutkijoiden työhön. Kesto 3:07)

TEKIJÄT

Metsästä mikroskoopille! on LUMA Suomi -kehittämisohjelman pilottihanke, jonka tuottama verkkomateriaali on suunniteltu erityisesti 1.- 2. -vuosiluokkien opetukseen. Materiaali sopii monelta osin myös esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen.Från skogen till mikroskopet! är ett pilotprojekt inom LUMA Finland-utvecklingsprogrammet. Webbmaterialet som producerat inom projektet är menat för undervisning i speciellt 1.-2-årskursen, men lämpar sig till stor del även för förskoleundervisning och småbarnspedagogik.

Tekijät – Arbetsgrupp

Hankevastaava/ Projektledare Helen Cooper, Åbo Akademi
Niina Ruuska, verkkosivut/ webbsidorna
Liina Salonen, kuvittaja/ illustratör
Heidi Herlevi, kielentarkastus ja käännös (sv)/ språkgranskning och översättning
Valokuvat/ Bilderna: Eeva Johansson, Niina Ruuska, Helen Cooper
SEM-kuvat/ SEM-bilder: Linus Silvander, Åbo Akademi
”Retkilahjakortti” ja ”Tutkimussuunnitelma””/ ”Utflyktskupong” och ”Inför utflykten”: Kalen Lin

Yhteistyökumppanit – Samarbetspartners
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri, Suomen luonnonsuojeluliitto
Egentliga Finlands naturskyddsdistrikt, Finlands naturskyddsförbund
Saija Porramo ja ulkonaoppimishanke /projektet för lärande utomhus
Mitä sitten? -hanke / Än sen då?-projekt
Mobiililaboratorio-hanke / Mobillaboratoriet-projekt
Turun yliopiston eläinmuseo / Zoologiska museet vid Åbo universitet
Åbo Akademin SEM-laboratorio / SEM-laboratoriet vid Åbo Akademi
Resurscenter för matematik, naturvetenskap och teknik i skolan
VideoTimo, Timo Stjernberg
Schoolstore.fi, Markku Parkkonen

LUMA Suomi on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kuusivuotinen kehittämisohjelma, joka tukee opettajia vuonna 2016 voimaan tulevien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönotossa. Ohjelmassa on kehitetty kaksikieliset materiaalit OPS16-mukaisesti, ja vuosina 2017-2019 opettajille järjestetään koulutuksia niiden käyttöön.
Metsästä mikroskoopille -hanketta on tukenut apurahalla myös Suomen Luonnonsuojelun Säätiö.

LUMA Finland är et sexårigt utvecklingsprogram som finansieras av undervisnings- och kulturministeriet. Programmets avsikt är att stöda lärarna med att förverkliga grunderna i den nya nationella läroplanen som trädde i kraft år 2016. Inom projektet har man utvecklat tvåspråkigt material enligt LP16 och under åren 2017–2019 ordnas lärarutbildning, där lärarna instrueras i användningen av materialet.
Från skogen till mikroskopet! -projektet har även fått finansiellt stöd av Naturskyddsstiftelsen i Finland.

Voit katsoa tästä kalenterista vapaat ajat ja tiedustella laitteita sähköpostilla Matleena Tuomistolta osoitteesta hemtuo@utu.fi

Kalenteriin jossa näet laitelainat