Opettajan avuksi maasto-opetukseen

Metsästä mikroskoopille! -hankkeessa olemme tuottaneet materiaalipaketitkasvibiologiasta ja selkärangattomista erikseen sekä yläkoulun että alakoulun maasto-opetukseen.  Paketti on valmiiksi suunniteltu kokonaisuus, joka sisältää tarvittavat materiaalit ja monisteet. Materiaalia voi käyttää sellaisenaan maasto-opetuksessa tai soveltaa ja muokata omaan opetukseen sopivaksi.

Molemmat kokonaisuudet löytyvät alta niin, että yläkoulun materiaalit on esitelty ensin ja kunkin osion lopusta löytyy alakoulun vastaavat.

Materiaali perustuu siihen, että maasto-opetuksen tukena käytetään maastoon mukaan otettavia mikroskooppeja. Mikroskoopit liitetään puhelimeen, tablettiin tai tietokoneeseen ja suurennusta katsotaan laitteen näytöltä. Kokonaisuuden voi kuitenkin toteuttaa myös ilman niitä! (Kuvia voi tällöin koittaa ottaa kameralla tai puhelimella tarkentaen, tai käyttää luokassa esimerkiksi valomikroskooppeja).

Mitkä ihmeen maastomikroskoopit?

Sisältö

Mitä käsittelee? Materiaali keskittyy kasvibiologiassa kasvien lisääntymisrakenteiden tutkimiseen ja erilaisten lisääntymistapojen vertailuun. Myös selkärangattomien osalta keskitytään erilaisten lajiryhmien rakenne-ominaisuuksien vertailuun ja lisäksi selkärangattomiin yleensä. Alakouluun suunnatut paketit ovat tasoltaan yksinkertaisempia kuin yläkoulun vastaavat, mutta myös alakoulun opettajat voivat käyttää yläkoulun materiaaleja omana apuna ja tukenaan.

Kasvien ja selkärangattomien tutkimista ei ole tarkoitus tehdä samalla kertaa, joten valitse kerralla vain toinen kokonaisuuksista! Kokonaisuudet voi kuitenkin liittää lopuksi yhteen -> hyönteiset kasvien pölyttäjinä.

Miten rakentuu? Materiaalissa on ensimmäisenä osuus ”ennen retkeä”, joka sisältää ohjeita mm. retken suunnitteluun ja mikroskooppien hankkimiseen. Varsinainen oppilaiden kanssa käytävä kokonaisuus koostuu kolmesta osiosta: ennen retkeä, maastossa ja retken jälkeen. Tarkoituksena on perehdyttää oppilaat ensin luokassa opeteltavaan aiheeseen ja mikroskooppien käyttöön. Maastossa on tarkoitus etsiä ja mikroskopoida kasveja tai selkärangattomia sekä tehdä havaintoja luonnosta ja erilaisista lajeista. Lisäksi opitaan kirjaamaan havainnot niiden myöhempää käyttöä varten. Viimeinen osio toteutetaan luokassa, jossa oppilaiden tekemät löydöt ja havainnot puretaan yhdessä. Yläkoulun opetuksessa maastossa otetut kuvat kasvien rakenteista liitetään osaksi digitaalista kasviota, jolloin perinteiseen eliökokoelmaan saadaan lisäulottuvuuksia.

Kuinka paljon aikaa tarvitaan? Optimaalinen aika kokonaisuudelle on kolme erillistä oppituntia siten, että ainakin maastoretkeä varten varataan kaksoistunti. Kokonaisuuden voi kuitenkin toteuttaa myös lyhyemmässä ajassa muokkaamalla ja lyhentämällä joitakin osioita.

Oppimiskokonaisuudet

• Tältä sivulta löydät sekä ylä- että alakouluun tarkoitetut tutkimuksellisen maasto-oppimisen materiaalipaketit
• Lisäksi alakoulun alemmille luokille maastoretken suunnitteluun ja toteutukseen helppoja ohjeita löydät Suomeksi TÄÄLTÄ ja Ruotsiksi TÄÄLTÄ

Kenelle?

Metsästä mikroskoopille! -materiaali opastaa:

• Maastoretken suunnitteluun ja toteutukseen
• Kannettavien mikroskooppien käyttöön
• Lajien tarkkailuun, havaintojen tekemiseen ja kirjaamiseen
• Lajien luokitteluun ominaisuuksien perusteella
• Lajien määrittämisen opetteluun
• Digitaalisen kasvion tekemiseen

Materiaalin käyttö eri luokka-asteilla:

Yläkoulu:
Materiaali on suunnattu pääasiassa osaksi 8-luokan metsäkurssia ja eliökokoelman tekoa, jolloin aihe on ajankohtainen.

Tämän lisäksi materiaali sopii hyvin myös 7-luokan kevääseen, jolloin tarkoituksena on tutustuttaa oppilaita seuraavan vuoden metsäkurssiin. Jos valitsee kasveiksi vesikasvit, sopii materiaali myös 7-luokan vesistökurssiin ja vesikasveista tehtävään digitaaliseen kasvioon.

Alakoulu:
Alakoulun ylempien luokkien opetukseen on omat materiaalinsa aina osioiden lopussa. Oppilaille opetettava osuus kasvien luokittelusta ja rakenteista pidetään yksinkertaisena ja tarkemmat mikroskopoinnit voi toteuttaa maaston sijaan luokassa. Myös selkärangattomien mikroskopointi-osuuden ja rakenteiden erottelut sopivat yksinkertaistettuina hyvin alakouluun. Yläkouluun suunnattu materiaali sopii opettajan oppaaksi ja tueksi ja sitä voi halutessaan käyttää osittain tai helpotettuna myös oppilaiden kanssa.

Huomio alakoulun opettaja! Arveluttaako maastoon meneminen? Alla olevasta  linkistä löydät helppoja ja rohkaisevia, kuvitettuja ohjeita maastotutkimusretken toteuttamiseen. (Kuvat: Liina Salonen)

Alakoulun maastomateriaalit: SUOMEKSI / RUOTSIKSI

1. Retkikohteen suunnittelu

Maastoretkellä on tarkoitus mikroskopoida erilaisia kasveja tai selkärangattomia, joten maastokohde kannattaa valita sen mukaan, että erilaisia lajeja löytyy mahdollisimman paljon. Erilaisia lajeja löytyy myös koulun pihalta tai lähimetsästä ja erityisesti alakoululaisten kanssa kehotetaankin hyödyntämään koulun lähellä olevia pieniäkin kohteita, etenkin silloin kun metsään tai vastaavaan on pitkä tai hankala siirtyminen.  Biologian aineenopetuksen näkökulmasta tutkimuksesta tulee kuitenkin monipuolisempaa ja vaihtelevampaa, jos retkikohteessa on esimerkiksi niittyä, kangasmetsää ja kosteampaa aluetta, jolloin voidaan tutustua monipuolisesti erilaisten kasvupaikkojen lajeihin. Kukan rakenteiden mikroskopointia varten olisi hyvä, että kohteesta löytyisi monipuolisesti kukkivia kasveja. Lisäksi paikalta tulisi löytyä myös itiökasveja, niiden lisääntymisrakenteiden tutkimista varten.

Vinkkejä erilaisten kasvien löytämisestä on esimerkiksi materiaalin tietopaketissa: (linkki tulossa)

Jos haluaa etsiä tiettyjä kasvilajeja, kannattaa opettajan etukäteen käydä tutkimassa maastoa, tai selvittää etukäteen minkälaisilla paikoilla laji tyypillisesti kasvaa. Eroa on myös siinä, tekeekö maastoretken keväällä vai loppukesästä. Kasveihin voi tutustua etukäteen kasvikirjojen tai netin avulla, esimerkiksi osoitteessa luontoportti.com

Kohteen karttaan ja luontotyyppiin voidaan tutustua oppilaiden kanssa yhdessä ennen retkeä ja pohtia minkälaisia lajeja (tai lajiryhmiä) paikalta on mahdollista löytää.
Esimerkiksi Paikkatietoikkunasta löytyy tietoa puuston laadusta, kasvupaikkatyypeistä sekä luonnonsuojelualuerajaukset.

Paikkatietoikkunan karttaikkuna

Huomioitavaa: Luonnonsuojelualueilta ei tule poimia mitään kasveja mukaan, eikä rauhoitettuja kasveja muiltakaan alueilta. On hyvä muistaa, että myös rauhoitettujen kasvien siementen poimiminen tai osan irrottaminen on kiellettyä. Oppilaat eivät kuitenkaan voi tietää mitkä luonnossa tavattavista lajeista ovat rauhoitettuja, joten yleisohjeena voisi pitää, että jos kasvia ei tunne, niin sitä ei pidä poimia. Suomessa luonnonsuojeluasetuksella on rauhoitettu 131 putkilokasvia ja 13 sammalta. Listaan voi halutessaan tutustua etukäteen esimerkiksi ympäristö.fi:n sivuilta tästä (Valitse luonnonsuojeluasetuksen liitteet 2 ja 3).

2. Tarvikkeet

Tarvikelista

3. Tietoa mikroskoopeista: hankkiminen ja käyttö

Mikroskooppien käyttö on yksinkertaista, mutta niiden käyttöön kannattaa silti tutustua ajoissa. Kiinnitä huomiota siihen, että mikroskoopit ovat sopivia käytössänne olevien laitteiden kanssa ja kokeile toimivuus etukäteen, sillä eri mikroskoopit toimivat eri laitteissa.

Tiedoksi iPadien käyttäjille: Langalliset mikroskoopit eivät toimi iPadeissa tai muissa Applen mobiililaitteissa. Näihin on saatavana suoraan kameraan kiinnitettävä malli. Applen tietokoneissa taas langalliset mikroskoopitkin toimivat.

Langallisia mikroskooppeja käytettäessä laitteeseen tulee ladata ohjelma tai sovellus, joten lataathan ohjelmat valmiiksi ja tutustu niihin etukäteen.
Esimerkki: Android -puhelimissa ja -tableteissa laitteeseen ladataan play-kaupasta ilmainen sovellus hakusanalla usbweb (katso kuvake ohjeesta). Tämän jälkeen mikroskooppi liitetään mikroUSB-USB -sovittimen välityksellä laitteeseen ja avataan sovellus. Mikroskooppiin syttyy valo ja se on valmis käytettäväksi. HUOM! Sovellus ei toimi kaikissa puhelimissa, joten testaathan toimivuuden etukäteen.

Tiedot vaihtoehtoisista mikroskoopeista ja niiden toiminnasta löydät Mikroskopointiohjeista.

Kysy hankkimiseen sijaan myös mahdollisuutta lainata mikroskooppeja käyttöösi alueesi LUMA-keskukselta! Vapaat laina-ajat löydät kalenterista täältä. Varaukset voi tehdä Matleenalle (hemtuo@utu.fi).

Kuvagalleria erilaisilla mikroskoopeilla otetuista kuvista.

Ensimmäisellä tunnilla on tarkoituksena opettaa oppilaille uusi asia (kasvien luokittelua eri lisääntymistapojen mukaan sekä kukkabiologiaa) ja mikroskooppien käyttö, jotta maastoretki olisi mahdollisimman sujuva. Selkärangattomien osalta oppilaat tekevät havaintoja itse maastossa tutkivan oppimisen kautta, eikä aihetta opeteta etukäteen luokassa.

1. Aiheeseen perehtyminen

Opetettavan asian taso riippuu luokka-asteesta. 8-luokalla aihe on ajankohtainen ja asian voi opettaa oppilaille kokonaisuudessaan ja liittää myös digitaalisen eliökokoelman keruuseen. 7-luokan keväällä esimerkiksi kasvien luokittelun voi esittää yksinkertaistetummin. Aiheeseen tutustuttamisessa käydään läpi, kuinka kasveja luokitellaan lisääntymisrakenteiden perusteella ja mitä kasveja kuhunkin luokkaan kuuluu. Lisäksi opetellaan, millaisia erilaisia lisääntymisrakenteita näillä eri ryhmiin kuuluvilla kasvilajeilla on, jotta oppilaat osaavat maastossa mikroskopoida oikeita asioita.

Selkärangattomien osalta tarkoituksena on, että oppilaat hakevat vastauksen kysymyksiin itse tutkivan oppimisen kautta, joten selkärankaisista käytössä oleva materiaali on tarkoitettu opettajan tueksi ja näytettäväksi oppilaille vasta maastoretken jälkeen. Selkärankaisten osalta ennen maastoretkeä luokassa tutustutaankin mikroskooppien käyttöön ja siihen millaisista paikoista selkärangattomia löytyy ja kuinka niitä pyydystetään.

Apuna opettamiseen voi käyttää alla olevia valmiita materiaaleja. Materiaalit voivat toimia opettajan tukena tai niitä voi näyttää oppilaille sellaisenaan tai muokattuna.

Materiaali kasveista: muokattava (pp) / pdf

Materiaali selkärangattomista: muokattava (pp) / pdf / muokattava (word) / pdf

Vinkki 1: Jos aihetta haluaa edelleen laajentaa, voi kasvien osalta ottaa mukaan evoluution: missä järjestyksessä kasvit ovat kehittyneet.

Vinkki 2: Kasvien ja hyönteisten kokonaisuuden voi yhdistää lopuksi aiheessa ”hyönteiset kasvien pölyttäjänä”

Alakoulussa

Kasvien luokittelut kannattaa jättää kokonaan ja keskittyä oppilaiden kanssa pelkkään yleiseen rakenteiden mikroskopointiin ja kukkakasvien lisääntymiseen. Alakoululaisten kanssa pohdittavia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi seuraavat: Mikä tehtävä on kukalla? Mitä ovat kukan keskellä olevat osat? Mikä tehtävä näillä rakenteilla on? Mistä tulee uusia kasveja? Mistä siemeniä muodostuu? Miten kasvien siemenet leviävät? Miksi siemenen ympärillä on hedelmä?

Yläkoulun kasvimateriaali opettajan tueksi: muokattava / pdf

Selkärangattomien osalta voidaan ensin luokassa yhteisesti katsoa kuvien avulla, miten hyönteiset ja hämähäkit eroavat toisistaan, jotta oppilaat voivat tehdä näitä havaintoja maastossa näkemistään selkärangattomista. Erojen opettelun tueksi oppilaat täyttävät luokassa monistetta, johon kirjoitetaan keskeisimmät rakenne-erot.

Tehtävämoniste oppilaille: muokattava / pdf

Alakoulussa voidaan rakenne-erojen lisäksi tutustua yleisesti muutamien tuttujen selkärangatonlajien elintapoihin ja ominaisuuksiin. Apuna opettajalle tai oppilaille näytettäväksi materiaali alla:

Selkärangattomat: muokattava (pp) / pdf

Materiaali selkärangattomien rakenteista opettajan tueksi: muokattava (pp) / pdf (pp) / muokattava (word) /pdf 

2. Mikroskooppien käytön opettelu

Mikroskooppien käyttöön on hyvä tutustua luokassa etukäteen, jottei maastossaoloaikaa tarvitse kuluttaa tekniikan kanssa pelaamiseen. Näin varmistetaan myös, että laitteet ja laiteparit toimivat keskenään, eikä maastossa tule yllättäviä ongelmia.

Oppilaita on hyvä kuitenkin muistuttaa siitä, että laitteiden kanssa työskennellessä yhteyskatkokset ja toimivuusongelmat ovat maastossa etukäteisvalmisteluista huolimatta mahdollisia.

Mikroskooppien käsittelyä ja kohteen tarkentamista on hyvä harjoitella etukäteen luokassa, sillä eri mikroskoopit tarkentavat eri tavalla. Oppilaita kannattaa ohjeistaa viemään mikroskooppi hyvin lähelle kohdetta, ja ensin tarkentamaan siirtämällä mikroskooppia lähemmäs tai kauemmas kohteesta ja vasta tämän jälkeen pyörittämään tarpeen mukaan tarkennusrullasta.

Vinkki 1: Nuoremmilla oppilailla Easi-Skopet ovat käteviä maastossa, sillä ne tarkentavat suhteellisen hyvin, vaikka laite hieman liikkuisikin. Vanhempien oppilaiden kanssa voi koittaa myös pro-scopeja, joiden käyttö vaatii hieman enemmän kärsivällisyyttä.

Vinkki 2: Oppilaat voivat kuljettaa maastomikroskooppeja ryhmittäin mukanaan, mutta yhtenä vaihtoehtona on myös tehdä maastoon muutama kiinteä piste, joiden luokse oppilaat tulevat mikroskopoimaan. Tällöin laitteet ja yhteydet toimivat varmemmin, kun laitteita ei johtoineen liikutella.

1. Lajien etsiminen ja mikroskopointi

Kasvit:

Tarkoituksena on, että oppilaat soveltavat maastossa edellisellä tunnilla oppimaansa ja etsivät siellä lisääntymistavaltaan erilaisia kasvilajeja ja mikroskopoivat niiden lisääntymisrakenteita.

Oppilaille jaetaan havaintojen tekemisen ja merkitsemisen avuksi monisteet, johon he kirjoittavat löytämänsä kasvilajit oikeisiin ryhmiin (itiökasvit, paljassiemeniset ja koppisiemeniset kasvit). Helpotettua monistetta voi käyttää, jollei halua tehdä siemenkasvien jakoa paljas- ja koppisiemenisiin.

Kasvien luokittelumoniste: muokattava / pdf

Helpotettu kasvimoniste: muokattava / pdf

Kasvien luokittelun lisäksi, tarkoituksena on tutkia mikroskoopilla erilaisten kasvien lisääntymisrakenteita ja ottaa niistä kuvia. Oppilaat ymmärtävät tätä kautta, kuinka monimutkaisia rakenteita pienessä kukassa voi olla, ja joiden avulla koko kasvien lisääntyminen tapahtuu. Lisääntymisrakenteiden mikroskooppikuvat voi liittää osaksi digitaalista eliökokoelmaa. Maastoretken purkuvaiheessa voidaan lisäksi vertailla esimerkiksi erilaisten kukkakasvien hede- ja emikukintoja tai nimetä löydettyjä rakenteita.

Jos maastoretki järjestetään syyslukukaudella, niin vielä loppukesästä ja syksyllä kukkivia yleisiä kasveja ovat esimerkiksi hiirenvirna, päivänkakkara, syysmaitiainen ja siankärsämö. Syksyllä kukkivista kasveista monet ovat mykerökukkaisia kasveja ja tällöin päästään opettelemaan monimutkaisempia lisääntymisrakenteita, sillä esimerkiksi yhdeltä kukalta näyttävässä päivänkakkarassa, on todellisuudessa satoja yksittäisiä kielimäisiä kukkia, joissa jokaisessa on löydettävissä kukan lisääntymisrakenteet, eli terälehdet, emit ja heteet.

Syksyllä kasvien lisääntymisrakenteiden lisäksi kannattaa tutkia ja mikroskopoida hedelmiä ja siemeniä. Tällöin oppilaille voi opettaa, että kaikkien kasvien siemenen ympärillä olevia rakenteita kutsutaan hedelmiksi, vaikkei näin tulisi ajatelleeksikaan. Erilaisilla hedelmillä taas on erilaisia nimityksiä: esimerkiksi valkovuokon ja syysmaitiaisen hedelmät ovat pähkylöitä (valkovuokosta kuva alla), pihlajan hedelmät ovat marjoja ja hiirenvirnan ja muiden hernekasvien hedelmät ovat palkoja.

Esimerkkejä maastomikroskoopilla kuvatuista kukkakasvien lisääntymisrakenteista:

Valkovuokon emiö                                     Valkovuokon heteitä                              Valkovuokon pähkylöitä

2. Tuntemattomat kasvilajit: tietojen merkitseminen tunnistamista varten

Oppilaat eivät tunnista kaikkia maastosta löytämiään kasvilajeja, joten tässä kohtaa on hyvä opetella tuntemattomien kasvilajien määritystä. Määritys maastossa saattaa viedä liikaa aikaa, joten maastossa kasveista otetaan talteen tarvittavat tiedot luokassa tapahtuvaa määritystä varten: koko kasvista ja sen osista otetaan kuvat ja lisäksi kirjataan ylös tiedot, jotka eivät selviä kuvasta.

Lista määritystä varten kirjattavista ominaisuuksista löytyy tästä.

Halutessaan kasvin voi myös kerätä mukaan luokkaan, sillä varsinkin hankalampien kasvien kohdalla määrittäminen on helpompaa suoraan kasvista kuin kuvasta. Varmista kuitenkin tällöin, ettei rauhoitettuja kasveja tai niiden osia kerätä! Myöskään paikan ”ainoaa” kyseistä lajia edustavaa kasvia ei pidä repiä mukaansa.

3. Kasvion kerääminen maastossa

Perinteinen kasvio:

Jos haluaa harjoitella oikean kasvion keräämistä oppilaiden kanssa maastossa, sen voi sisällyttää mukaan retkeen. Tällöin mukaan tarvitaan lisäksi

• Sanomalehteä
• Talouspaperia tms. hennompien kukkien alle (jotta eivät tartu sanomalehteen)
• Kirja, lehti, kansio tms. jonka väliin kasvit voi laittaa

Digitaalinen kasvio:

Perinteisen kasvion keräämisen vaihtoehtona voi myös käyttää digitaalista eliökokoelmaa, joka on jopa suositeltavaa. Tällöin kasvit saavat jäädä maastoon, eikä uhkana ole, että oppilaat repivät rauhoitettuja lajeja kasvioihinsa. Maastoretkellä voi opetella myös kuvien ottamista omaan digitaaliseen kasvioonsa. Samalla kuvataan mikroskooppikuvia lajien lisääntymisrakenteista, joiden ottaminen omalla ajalla ei ole todennäköisesti mahdollista.

1. Monisteiden läpikäynti

Kasvit:

Luokassa tarkistetaan mitä lajeja oppilaat ovat löytäneet ja onko ne merkattu oikeisiin ryhmiin. Oppilaat voivat ryhmittäin esitellä muulle luokalle löytämänsä lajit kuvineen ja rakenteineen. Näin myös muut oppivat uusia lajeja.

Alakoulu: Tarkistetaan, että oppilaat ovat löytäneet oikeat lajit ja merkinneet tiedot oikein monisteisiinsa.

Selkärangattomat:

Tarkistetaan monisteet, että oppilaiden tekemät havainnot ja päätelmät rakenne-eroista ovat oikein. Lisäksi voidaan koosteena vielä yhdessä opettajan johdolla katsoa luokassa kaikki rakenne-erot valkokankaalta, esimerkiksi alla olevan valmiin materiaalin avulla:

Selkärangattomien materiaali: muokattava (pp) / pdf

2. Tuntemattomien kasvilajien määrittäminen

Maastossa tuntemattomaksi jääneet lajit tunnistetaan luokassa yhdessä. Kukkakasvien, puiden ja pensaiden tunnistamiseen voidaan käyttää esimerkiksi luontoportti.com -sivustoa.

Yläkoulun oppilaat voivat tehdä määrityksen itsenäisesti ryhmissä sen jälkeen, kun opettaja on ensin opastanut, kuinka määritysopasta käytetään. Vaihtoehtoisesti määrityksen voi tehdä yhdessä valkokankaalta opettajan johdolla.

Itiökasvien ja koppisiemenisten tunnistamiseen voi käyttää muita määrityskaavoja. Esimerkiksi oppikirjojen mukana tulleita opettajan materiaaleja. Näitä lajeja ei välttämättä tarvitse määrittää lajilleen asti, vaan riittää kun kasvi on luokiteltu oikeaan ryhmään: sammal, saniainen, korte tai lieko.

Alakoulussa:

Varsinkin alakoululaisten kanssa määritys kannattaa tehdä yhdessä opettajan johdolla valkokankaalla. Tällöin oppilaat saavat kertoa kasvin ominaisuuksia ja opettaja klikkailee oikeat ominaisuudet paikoilleen ja yhdessä päästään lopulta oikeaan lajiin. Koska oppilailla on varmasti useampia tuntemattomia lajeja, niin käytettävissä olevasta ajasta riippuen valitaan näistä lajeista äänestämällä yksi, tai sitten käydään useampi laji läpi.

3. Digitaalisen kasvion ohjeistus

Digitaalisen kasvion kokonamiseen voi antaa monenlaisia ohjeita. Alla olevassa linkissä yksi esimerkki, jota voi käyttää sellaisenaan tai muokata sopivaksi.

Mikroskoopilla otettavat kuvat kasvien lisääntymisrakenteista voi liittää itse yksittäisiin kasvilajeihin (esim. opettajan määräämät lajit tai tietty määrä itse valittavia lajeja) tai sitten jokaisen kasviryhmän alkuun kuvaamaan kyseisen ryhmän rakenteita. Ohjetta tulee muokata sen mukaan, mihin mikroskooppikuvat halutaan sisällyttää.

Kasvion ohje

Yksinkertaisen määrityskaavan lisääminen kasvioon:

Määrityskaava on biologialle ominainen perusmenetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa erilaisia, itselle tuntemattomia lajeja. Määrityskaavassa keskitytään tutkimaan muutamaa kasvin perusominaisuutta (esim. lehtien tai kukan muotoa, hedelmän rakennetta jne.), joiden avulla ”väärät” lajit suljetaan pois yksi kerrallaan. Määrityskaavassa vastataan kohta kohdalta kysymykseen ”onko tällä lajilla kyseistä ominaisuutta vai ei?”. Nämä kyllä ja ei -vastaukset johtavat aina johonkin uuteen määrityskaavan kohtaan ja uuteen kysymykseen. Lopulta polun kautta pääsee oikeaan lajiin, tai ainakin oikeaan ryhmään.

Halutessaan kasviota tehdessä voidaan harjoitella myös määrityskaavan tekemistä. Määrityskaavan voi liittää jokaisen ryhmän alkuun kuvaamaan kyseistä ryhmää (samoin kuin mikroskooppikuvat rakenteista).

Määrityskaavan laatimisohje

Tarvikelista

Mikroskopointiohjeet

Kuvagalleria

Kasvit:

Materiaali kasveista: muokattava / pdf

Kasvien luokittelumoniste maastoon: muokattava / pdf

Helpotettu kasvimoniste maastoon: muokattava / pdf

Kasvien ominaisuudet määritystä varten

Kasvion ohje

Määrityskaavan laatimisohje

Selkärangattomat:

Materiaali selkärangattomista: muokattava (pp) / pdf / word /pdf

Selkärangattomat tehtävämoniste: muokattava / pdf

Selkärangattomien pyydystämisohjeita

Alakoulu:

Selkärangattomat tehtävämoniste, alakoulu: muokattava / pdf

Materiaali selkärangattomista, alakoulu: muokattava (pp) / pdf

Kasvit tehtävämoniste, alakoulu: muokattava / pdf